Materiaaliset ja henkiset tarpeet

Easterlinin paradoksin (Easterlin 1974) mukaan väestön tyytyväisyys elämään ei parane maan vaurastumisen mukana sen jälkeen, kun elintaso tyydyttää perustarpeet.Varsinkaan perustarpeiden tyydytyttyä identiteetin vahvistumisen, yhteisöjen osallisuuden, itsekunnioituksen, haastavuuden, rakkauden ja ilon etsiminen materiaalisista asioista ei tuota tulosta.

|2018-01-19T21:38:03+00:002011-01-29|

Yksilökeskeisen kuluttamisen voima

Kuluttamiseen yhteydessä olevat hiilidioksidipäästöt ovat Suomessa asukasta kohden Pohjoismaiden korkeimmat ja globaalilla tasolla maailman 9. suurimmat.Lähde: Caldeira, K., & Davies, S. (2010). Consumption-based accounting of CO2 emissions. Proceedings of the National Academy of Sciences of the United States of America 107(12), 5687–5692.

|2018-01-19T21:38:03+00:002011-01-27|

Kivihiilen kulutus kasvoi Suomessa 25 prosenttia vuonna 2010

Maailman saastuttavimman energian lähteen kivihiilen käyttö energian lähteenä lisääntyi Suomessa vuoden 2010 aikana neljänneksellä. Vuoden loppupuolella kasvu oli lähes 28%.Uusiutuvat energian lähteet ovat läsnä arjessamme puheen tasolla, mutta teot osoittavat muuta.Lähde: Tilastokeskus 2011. Luettavissa: http://tilastokeskus.fi/til/kivih/2010/12/kivih_2010_12_2011-01-27_tie_001_fi.html?ad=notify

|2018-01-19T21:38:03+00:002011-01-27|

Yhteiskuntavastuu yritystoiminnassa

Kestävyysajattelun mukaista yritystoimintaa luonnehtii laaja vastuu. Laajan vastuun mukaisesti toimiva yritys valmistaa hyödyllisiä ja terveellisiä tuotteita. Se toimii harmoniassa ympäröivän luonnon kanssa. Yrityksen työntekijöitä kohdellaan hyvin. Alueen yhteisöt hyötyvät yrityksestä, sillä se toimii näiden yhteisöjen hyvinvoinnin parantamisen puolesta eikä pelkästään hyödynnä toiminnassaan yhteiskunnan perusrakenteita.Suomen lait velvoittavat yrityksiä raportoimaan tilinpäätöksissään ainoastaan [...]

|2018-01-19T21:38:03+00:002011-01-26|

Arvojeni vastaisia valintoja?

Valokatkaisijaa painamalla ylläpidän toimintaa, joka voi olla täysin arvojeni vastaista. Suurin osa suomalaisten energiayhtiöiden kivihiilestä on peräisin kaivoksilta, joissa on raportoitu vakavista turvallisuus-, ympäristö- tai ihmisoikeusrikkomuksista. Valtaosa Suomeen tuotavasta kivihiilestä on peräisin maista, jotka eivät ole ratifioineet kansainvälisen työjärjestön ILO:n sopimusta terveydestä ja turvallisuudesta kaivoksissa. Ja samalla tiedämme, että valjastamalla [...]

|2018-01-19T21:38:03+00:002011-01-24|

Mitä on kestävä kehitys?

YK:n kestävän kehityksen jo klassiseksi muodostununeen määritelmän mukaan kestävä kehitys on kehitystä, "joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa" (Bruntland 1987).Myös Maailmanpankissa kestävä kehitys määritellään tulevien sukupolvien mahdollisuuksina. Kestävä kehitys on sitä, että "jätämme tuleville sukupolville yhtä paljon mahdollisuuksia kuin meillä on ollut, ellei jopa enemmän" [...]

|2018-01-19T21:38:03+00:002011-01-22|

Moninaisuuden voimaa

Sosiologisen tai biologisen systeemin liiallinen samankaltaisuus tekee siitä haavoittuvaisen. Rahoitusjärjestelmien ja pankkitoiminnan samankaltaisuus pienentää yksittäisen pankin riskiä, mutta lisää koko globaalin rahoitusjärjestelmän järkkymisen todennäköisyyttä. Luonnossa yksipuolistumisen uhka kohdistuu esimerkiksi banaanin ja kaakaon tai hyönteispölytteisten kasvien viljelymahdollisuuksiin tulevaisuudessa. Poliittisen päätöksenteon tavoitteena on yleensä yksittäisen instituution vakaus. Huomion kohteeksi pitäisi globaalissa ajassa [...]

|2018-01-19T21:38:03+00:002011-01-21|

Kokonaisvaltainen kestävyysajattelu yritystoiminnassa

Maailman suurin jugurtin valmistaja Danone on kehittänyt köyhistä köyhimmille bangladeshilaisille kuluttajille (ultra-poor consumer) suunnatun A-vitamiinia, rautaa, sinkkiä ja jodia sisältävän Shakti Doi -energiajugurtin yhdessä paikallisen kansalaisjärjestön kanssa. Tehdas on räätälöity paikallisiin olosuhteisiin siten, että maidon kylmäkuljetuksia ei välttämättä tarvita vaan maidon pilaantuminen tuottajalta tehtaalle kuljetettaessa estetään entsyymeillä. Myös jugurtin kypsyttämiseen [...]

|2018-01-19T21:38:03+00:002011-01-18|

Vaurauden paradoksi

Quoidbach ym. (2010) osoittivat, että raha heikentää ihmisten kykyä nauttia arkisista myönteisistä tunteista ja kokemuksista. Vaurauden myötä lisääntyneet mahdollisuudet kuluttaa enemmän aiheuttavat kyvyttömyyttä nauttia rahalla saavutetuista asioista. Lähde: Quoidbach, J., Dunn, E., Petrides, K.V., & Mikolajczak, M. (2010). Money Giveth, Money Taketh Away: The Dual Effect of Wealth on Happiness. [...]

|2018-01-19T21:38:03+00:002011-01-18|

Vahva paikallistalous hyvinvoinnin tekijänä

Suomalaisessa elämänmenossa keskitytään ihmisten väliseen kilpailuun ja vaurauden tavoitteluun sen sijaan, että rakentaisimme ihmisten välistä yhteyttä ja yhdessä toimimista. Läpimaterialisoituneessa arjessamme ohitamme kiireeseen vedoten todelliset hyvinvoinnin tekijät kuten ystävyyden ja yhteisöllisyyden.Yhteisöllisyyden luoma luottamus ja toivo kannattelee kuitenkin ihmistä enemmän kuin materiaalisen hyvinvoinnin tuottama vauraus. Ihmisten välinen terve riippuvuus toteutuu toisistamme [...]

|2018-01-19T21:38:03+00:002011-01-06|
Go to Top