Systeemisyys

Kestävyysajattelun yhtenä lähtökohtana on systeemisyys. Ihminen on osa planeettamme monimutkaista suljettua systeemiä. Suljetussa systeemissä jokaisen systeemiin kuuluvan osan on oltava toimintakunnossa, jotta kokonaisuus toimisi häiriöttä. Esimerkkejä arkeemme liittyvistä systeemeistä:a)Jugurtin valmistus. Yksi Stuttgartissa valmistettu jugurttipurkki ja sen sisältämä jugurtti vaatii kaiken kaikkiaan 7857 kilometriä rekka-autoilla liikkumista Keski-Euroopassa(Schmidt-Bleek 2000).b)Talokauppa. Myös ei-inhimilliset tekijät [...]

|2018-01-19T21:38:25+00:002011-03-24|

Ilmastonmuutos

Hiilidioksidin määrä maapallon ilmakehässä on nyt suurimmillaan 500 000 vuoteen. Hiilidioksidin määrä on lisääntynyt teollisen aikakauden aikana eli 200 vuoden kuluessa 30 %. Nykyisen trendin jatkuessa hiilidioksidin määrä ilmakehässä tuplautuu vuoteen 2050 mennessä esiteolliseen aikaan verrattuna. Vuonna 2007 julkaistun Hallitusten välisen ilmastopaneelin (IPCC) neljännen raportin (Fourth Assessment Report AR4) mukaan [...]

|2018-01-19T21:38:25+00:002011-03-14|

Ydinvoima

Ydinvoimaa kannattaa Suomessa 32% naisista ja 64% miehistä. Suhtautuminen muuttuu myönteisemmäksi iän lisääntyessä: kielteisimmin suhtautuvat nuoret.Lähde: Energia-asenteet 2009 ja TNS Gallup 2010

|2018-01-19T21:38:25+00:002011-03-12|

Luonnonmukainen maataloustuotanto

Ruokatuotannon tehostaminen maatalouskemikaalien käytöllä tuottaa voittoja lyhyellä aikavälillä, mutta uhkaa koko globaalin ruokatuotannon perustuksen rapautumista. Maatalouskemikaalit häiritsevät esimerkiksi pölyttäjien toimintaa. Hyönteisten tarjoaman pölytyspalvelun arvo on noin 153 miljardia euroa vuodessa, mikä vastaa 9,5 prosenttia maapallon ruokatuotannon kokonaistuoton arvosta. Maapallon ruokaturva perustuu pääasiassa pölytettäviin kasveihin. 1/3 peltopinta-alasta on käytössä eläimille viljeltävän [...]

|2018-01-19T21:38:25+00:002011-03-11|

Itsestä ulospäin suuntautuminen lisää tyytyväisyyttä

Omaa etua tavoitteleva säästäväisyys korreloi negatiivisesti subjektiivisen hyvinvoinnin kanssa (Minkov 2009). Rahan käyttäminen muiden hyväksi tekee ihmisen onnellisemmiksi kuin sen käyttö itsensä hyväksi (Dunn et al. 2008). Epäitsekkyys lisää siis toimijan itsensä kokemaa subjektiivista hyvinvointia. Tyypillistä on, että rikkaan ihmisen kuluttama euro saa vähemmän hyödyllistä aikaan kuin köyhän ihmisen euro [...]

|2018-01-19T21:38:25+00:002011-03-08|

Kemikaalit ja terveys

Maailmassamme on käytössä 45 000 000 erilaista kemikaalia, joista suurin osa on testaamattomia. Hormonihäiritsijöinä estrogeenin tavoin ihmisen elimistössä vaikuttavia kemikaaleja löytyy suurimmasta osasta ruoan kanssa kosketuksissa olevista muovipakkauksista tai tuotteista, kuten tuttipulloista. Yang et al. (2011) analysoi 450 marketissa myytävää muovituotetta tai tuotepakkausta, joista suurin osa sisälsi estrogeenin tavoin ihmisen [...]

|2018-01-19T21:38:25+00:002011-03-08|

Kilpailukykyisin tuotantotapa on vastuuttomin tuotantotapa?

Kilpailukykyisin tavaroiden tuotanto perustuu halpaan työvoimaan, halpaan energiaan ja halpoihin raaka-aineisiin. Myös raaka-aineen jalostuksessa syntyneiden jätteiden puhdistaminen tai käsittely lisää kustannuksia. Eli yrityksen kilpailuedun kannalta optimaalinen tilanne vallitsee silloin kun tuotanto vastuuttominta:(a) Työvoima on ilmaista tai lähes ilmaista (lapsityö, pakkotyö)(b) Energian lähde on halvin (yleensä kivihiili, joka on myös saastuttavin [...]

|2018-01-19T21:38:25+00:002011-03-03|

Materian kierron välttämättömyys

Ihmisen talous perustuu luonnosta otettujen raaka-aineiden siirtämiseen kaatopaikoille. Siinä välissä raaka-aineista valmistetut tuotteet käväisevät käytössämme huomattavan lyhyen ajan planeettamme historiaan suhteutettuna. Materian kierron turvaaminen on vuosi vuodelta välttämättömämpää, sillä esimerkiksi keskeiset metallimme, kuten kupari, tina, sinkki, lyijy, kromi ja hopea loppuvat nykyisellä kulutustahdillamme jo muutaman kymmenen vuoden kuluessa. Jätteen käsitteestä [...]

|2018-01-19T21:38:26+00:002011-03-03|
Go to Top