Ihmiskunta on pyrkinyt rakentamaan hyvinvointiaan aikojen saatossa kolmella erilaisella lähestymistavalla. Varhaisin tiedossa oleva tapa on keräily ja metsästys. Sen jälkeen yleistyivät maatalousvaltaiset yhteisöt. Viimeiset 200 vuotta inhimillinen hyvinvointi on perustunut teollistumisen tuomien mahdollisuuksien varaan. Siirtyminen kestävyysperustaiseen hyvinvointiajatteluun on seuraava ihmiskunnan edessä oleva haaste luonnonvarojen ehtyessä, saasteiden määrän saavuttaessa planeettamme kantokyvyn [...]

Nykyiset fossiilisiin energianlähteisiin perustuvat energian tuotantotavat johtavat peruuttamattomiin muutoksiin maapallolla (IEA 2008 ja 2009). Peruuttamattomiin muutoksiin johtava ihmisen käyttäytyminen asettaa aina vastaansanomattoman eettisen huolen. Tästä huolimatta kaikkein saastuttavimman energian lähteen kivihiilen käyttö energian lähteenä kasvoi Suomessa vuoden 2010 aikana neljänneksellä. Vuoden loppupuolella kasvu oli lähes 28 prosenttia (Tilastokeskus 2011). Fossiilisia [...]

Materiaalisesti rikkain viidesosa maailman väestöstä edustaa 80 prosenttia globaalin kulutuksen määrästä. Tämä on 60 kertaa enemmän kuin materiaalisesti köyhimmän viidenneksen kulutuksen määrä. Kuluttamiseen yhteydessä olevat hiilidioksidipäästöt ovat Suomessa Pohjoismaiden korkeimmat ja globaalilla tasolla maailman 9. suurimmat. Harkitseva kuluttaminen on keskeinen kestävän kehityksen mukaiseen arkeen siirtymisen haaste läpimaterialisoituneessa suomalaisessa arjessa.

USA:n puolustusbudjetti oli viime vuonna 687 miljardia dollaria. Jokaista amerikkalaista kohden siitä kertyi maksettavaa noin 3000 dollaria. Bruttokansantuotteesta sen osuus oli 4,7 prosenttia. Yhdysvaltojen puolustusbudjetti on lähes yhtä suuri kuin koko maailman muiden maiden puolustusbudjetti yhteensä. Jos meidän ihmisten arvomaailmassa ja käyttäytymisessä olisi mahdollista siirtää painoa voittojen maksimoinnin ja keskinäisen [...]

Kasvun, kehityksen ja markkinatalouden tuomista hyödyistä nauttii kattavasti viidesosa ihmisistä. Oleellinen osa arkeamme ovat ne maailman ihmiset, jotka ovat meistä fyysisesti etäällä, mutta jotka mahdollistavat suomalaista materiaalista hyvinvointia osana kuluttamiseen liittyviä syy-seurausketjuja.Tarvitsemme moraalisen kehän laajentamista kehityksestä seuraavien hyötyjen ja haittojen tasaamiseksi, sillä ihmisryhmien välinen lojaalisuus vähenee sitä mukaa kun yksilökeskeisyys [...]

Kestävyysperustainen maailmankuva perustuu neljään arvoulottuvuuteen: (a) vapaus ja vastuu, (b) ihmisten keskinäinen riippuvuus, (c) ekologinen eheys ja monimuotoisuus ja (d) demokratia, väkivallattomuus ja rauha.Lähde: Salonen A. 2010. Kestävä kehitys globaalin ajan hyvinvointiyhteiskunnan haasteena. Helsingin yliopisto. Luettavissa https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/20067/kestavak.pdf?sequence=2

Ihmisen toiminta johtaa peruuttamattomiin muutoksiin planeetallamme. Peruuttamattomat muutokset herättävät väistämättä eettistä huolta. Ihmisen toimintaa voi lähestyä seurauseettisesti tarkastelemalla. Ihmiskeskeinen kestävyyden hierarkia voisi olla seuraava:1. Toiminta, jota jatkettaessa - nykyisellä tai ennustettavalla tasolla - vaarantuuihmiskunnan selviytyminen.2. Toiminta, joka merkittävästi lyhentää ihmisen eliniänodotetta tai uhkaa ihmisen terveyttä.3. Toiminta, joka johtaa lajien sukupuuttoon [...]

Tähän astisen energiantuotannon historian valossa kivihiilellä tuotetun energian haittojen vertailu ydinvoimaan osoittaa kivihiilen huomattavan haitallisuuden ihmiselle. Alla oleva vertailu perustuu yhden terawattitunnin sähkön tuottamisesta johtuviin haittoihin. (a) Kivihiilellä tuotettu energia: - 0,12 kaivosonnettomuuksissa kuollutta, - 25 ilmansaasteisiin kuollutta ja - 225 vakavasti sairastunutta. (b) Ydinvoimalla tuotettu energia: - 0,02 kaivosonnettomuuksissa [...]