Tietoisuusyhteiskuntaan siirtyminen

Tietoisuusyhteiskuntaan siirtyminen luotaa sivistyksen juurille ja samalla tasapainottaa markkinaehtoistunutta nykymenoa, jossa uhkana on ihmisten välineellistyminen. Suunnan määrittää ihmisen moraali. Moraalimme indikaattorina toimii kokonaisvaltaisesti se maailma, jonka jätämme tuleville sukupolville. Vaikeutena on tämän indikaattorin informaation tulkitseminen, sillä tulevaisuus on tällä hetkellä abstrakti ja toteutumaton. Vahvoja signaaleja on kuitenkin olemassa siitä, että [...]

|2018-01-19T21:40:55+00:002012-01-31|

Ajattelussa piilevat ristiriitaisuudet esiin

Kestävän kehityksen tavoittelu haastaa ajattelemaan kriittisesti. Se edellyttää kykyä pohtia koko maailmaan vaikuttavia kysymyksiä monipuolisen informaation perusteella. Oleellista on omien käsitysten tarkistaminen ja valmius muuttaa niitä täydentyvän tiedon perusteella. Parhaimmillaan keskeneräisyyden sietäminen yhdistyy johdonmukaisen ajattelun luomaan perustaan.

|2018-01-19T21:40:55+00:002012-01-28|

Kivihiilen kulutus vähentyi lähes kolmanneksella

Kivihiiltä käytettiin vuonna 2011 sähkön- ja lämmöntuotannon polttoaineena Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan lähes 28 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Kivihiilivarastot olivat noin 5,2 miljoonaa tonnia joulukuun lopussa 2011 eli 41 prosenttia suuremmat kuin vuotta aiemmin. Vesitilanteen paraneminen Ruotsissa ja Norjassa muutti sähkömarkkinoita Pohjoismaissa kesän alussa. Sähkön markkinahintaa kuvaava Nord Poolin Spotin [...]

|2018-01-19T21:40:55+00:002012-01-27|

Onnellisen planeetan indeksi

Onnellisen planeetan indeksi (The Happy Planet Index, HPI) pyrkii kuvailemaan jaymmärtämään sosiaalista, ekologista ja taloudellista hyvinvointia sekä luomaan sille edellytyksiä. HPI huomioi (a) kansalaisen oman kokemuksen hyvinvoinnista, (b) mittauksen kohteena olevan maan eliniän odotteen ja (c) ekologisen jalanjäljen. Indeksi lasketaan kertomalla ihmisten itsensä arvioiman tyytyväisyyden pistemäärä keskimääräisellä eliniänodotteella ja jakamalla [...]

|2018-01-19T21:40:55+00:002012-01-23|

Kädet pesevät toisensa

Materiakeskeisestä merkityskeskeiseen elämänmuotoon siirryttäessä kytkentä omaan henkilökohtaiseen arvoperustaan vahvistuu. Yksilökeskeisyyttä korostava kasvatuskulttuuri, jossa ihannoidaan yksin pärjäämistä, ei ole suosiollinen maaperä ihmisten väliseen terveeseen riippuvuuteen kasvamiselle. Ihmisten välisten yhteyksien rakentaminen on kuitenkin keskeinen tyytyväisyyttä arkeen tuottava tekijä. Saattaa olla, että tarvitsemme riippuvuutta toisistamme enemmän kuin sitä vapautta, minkä tavoitteeksemme lausumme, sillä [...]

|2018-01-19T21:40:55+00:002012-01-19|

Arvojen ja käyttäytymisen erkaneminen

Suuri osa ihmisistä arvostaa pohjimmiltaan reiluutta, luottamusta, elämän merkityksellisyyttä, ilman ehtoja rakastetuksi tulemista, luonnosta huolehtimista ja terveyttä. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että suuntaamme parhaimmat voimavaramme siten, että voisimme hankkia älykkäämmän puhelimen, tehokkaamman tietokoneen, suuremman asunnon ja viihdyttävämmän tauluteeveen.Arvojen ja käyttäytymisen välinen huikea kuilu ei voi olla vaikuttamatta tyytyväisyyteemme ja subjektiiviseen hyvinvoinnin [...]

|2018-01-19T21:40:55+00:002012-01-11|

Fragile global economy

The global economy could withstand widespread disruption from a natural disaster or attack by militants for a week. Events such as the 2010 volcanic ash cloud, Japan's earthquake and tsunami and Thailand's floods 2011, have showed that key sectors and businesses can be severely affected if disruption to production or [...]

|2018-01-19T21:40:55+00:002012-01-10|

Oikeudenmukaisuusyhteisöksi kaikki maailman ihmiset?

Globaaliin aikaan liittyy paikallisesti ja kansainvälisesti toteutuvan oikeudenmukaisuuden samanaikaisuus, sillä globaalille ajalle on tyypillistä, että kuluttamiseen liittyvät todelliset kustannukset loitontuvat luonnon ekosysteemeitä ja meistä fyysisesti kaukana olevia ihmisyhteisöjä rasittamaan. Kolmannes suomalaisen kuluttajakansalaisen hiilidioksidipäästöistä syntyy maamme rajojen ulkopuolella, sillä Aasiasta on tullut tehdasalueemme.Esimerkiksi kaupoissamme myytävän Amazonin alueella kasvatetun pihvilihan tuotanto on [...]

|2018-01-19T21:40:55+00:002012-01-04|

The Great Slump of 1930

"But there cannot be a real recovery, in my judgment, until the idea of lenders and the idea of productive borrowers are brought together again... Seldom in modern history has the gap between the two been so wide and so difficult to bridge. Unless we bend our wills and our [...]

|2018-01-19T21:40:55+00:002012-01-02|
Go to Top