Tuotannon ja kulutuksen raja murtuu

Perinteinen tuotannon ja kulutuksen raja murtuu massatuotantokeskeisen teollisen aikakauden jäädessä historiaan. Se kuluttajan ja tuottajan yhdessä toimimisen muoto, joka on nähtävissä esimerkiksi Wikipediassa, You Tubessa ja Facebookissa enteilee uudenlaisen talousajattelun syntymistä. Tulevaisuuteen liittyvien kehitysnäkymien tarkastelussa systeemiajattelu on keskeisessä osassa, sillä sen avulla on mahdollista laajentaa horisonttia ja se auttaa löytämään [...]

|2018-01-19T21:41:11+00:002012-02-28|

Vanha maailma: mitä enemmän sen parempi?

Meidän on annettu ymmärtää, että mitä enemmän sen parempi? Tietoisuutemme lisääntyessä olemme oppimassa, että se on kuin ”päästä tikkaiden ylimmille rapuille ja huomata, että ne nojaavat väärää seinää vasten”.-John Campbell

|2018-01-19T21:41:11+00:002012-02-23|

Eco2 Index

The Eco2 Index monitors the extent of which countries damage their ecosystems in an effort to build up their economies. 150 countries are compared. The real source of stress on the planetary boundaries is the excessive resource use by roughly the richest 10 percent of people in the world.The top [...]

|2018-01-19T21:41:12+00:002012-02-22|

Tuotejalostusketjujen hallinta on rakettitiedettä?

Nykyinen talouskasvu perustuu matematiikkaan, jossa hyödykkeiden valmistuksesta ja käytöstä aiheutuvia haittoja ei ole hinnoiteltu täysimääräisesti tuotteisiin. Jos kasvusta aiheutuvat ekologiset ja sosiaaliset haitat huomioitaisiin, kyseenalaistuisi vallalla oleva ajattelu ja toiminta monella tavalla. Kilpailutus ainoastaan välittömien tuotantokustannuksen perusteella johtaa järjettömyyksiin, kuten siihen, että perunapellon vieressä sijaitsevan päiväkodin perunat tuodaan Puolasta tai [...]

|2018-01-19T21:41:12+00:002012-02-21|

Moninaisuus ja ulospäin suuntautuneisuus

Suuntautuminen omasta pienestä piiristä rohkeasti ulospäin hyödyttää kaikkia. Millainen olisi Suomi ja käsityksemme suomalaisesta identiteetistä ilman seuraavia ulkomaisia vaikuttajia: - venäläinen Nikolai Sinebrychoff- norjalainen Hans Guzeit- skotlantilainen James Finlayson- sveitsiläinen Eduard Fazer- saksalainen Gustav Paulig- saksalainen Georg Franz StockmannSuomen kansallislaulun säveltäjäkään ei taida olla suomalaista alkuperää...

|2018-01-19T21:41:12+00:002012-02-16|

Tehokkuudesta ja inhimillisyydestä

Tehokkuuden lisäämää tuottavuutta tavoiteltaessa ihmisyhteisöille tyypilliset tarpeet jäävät helposti huomiotta. Tuotannon tehokkuuteen liittyvät muutokset tulisi alistaa inhimillisille tarpeille, sillä muutoin ajaudutaan esimerkiksi vanhusten huollossa tilanteeseen, joka kiteytyy lauseessa "sinulla on se vaippa, ei sinun vessaan tarvitse päästä." Kiinnittämällä huomiota pelkästään tehokkuuteen, tulevat ohitetuiksi yhteiskunnassa tapahtuvat negatiiviset kehityskulut, kuten ihmisten välinen [...]

|2018-01-19T21:41:12+00:002012-02-15|

Sivistys ja kestävä kehitys

Tarvitsemme sosiaalista ja ekologista sivistystä enemmän kuin koskaan. Syinä tähän ovat eriarvoistumisen aiheuttama hyvinvoinnin rapautumisen uhka ja elämään kannattelevien ekosysteemeiden elinvoimaisuuden heikentyminen. Yhä selvempää on, että hyvinvointimme hahmottuu laaja-alaisesti ekologisena, sosiaalisena ja taloudellisena eheytenä.Kasvatus ja koulutus on vahva vastaus tähän haasteeseen. On tavoiteltava sitä, että meillä on entistä enemmän niitä [...]

|2018-01-19T21:41:12+00:002012-02-10|

Kestävä kehitys – ainoa talouskasvua synnyttävä mahdollisuus, joka meillä vielä on käytettävissä?

Elämme murrosvaihetta. Yhteiskunnallinen muutos kohti kestävän kehityksen mukaista tietoisuusyhteiskuntaa on käynnissä. Tässä murroksessa materiakeskeinen hyvinvointikäsitys menettää merkitystään ja hyvinvointia tarkastellaan enenevissä määrin laaja-alaisesti huomioimalla ekologiset, sosiaaliset ja taloudelliset näkökohdat. Vakaa talous on yhteiskuntarauhan ja aineellisen hyvinvointimme vuoksi keskeistä. Sen edellytykset ovat kuitenkin kaventuneet ja kasvun tavoittaminen on entistä haastavampaa. Tietoisuusyhteiskuntaan [...]

|2018-01-19T21:40:55+00:002012-02-03|

Sustainability is the new normal

Sustainable values don’t belong to a single part of the population. ASDA sustainability study shows that less than 2% of Britons claim that they don’t care about being green at all. A vast majority (70%) of Everyday Experts tell us they care, no matter what their gender, age, location or [...]

|2018-01-19T21:40:55+00:002012-02-03|

Towards sustainable society – From materialism to post-materialism

Finnish university students (n = 198) assessed their attitudes and achievements in implementation of sustainable development in their daily life. The data were collected using a theory-grounded semantic differential technique. A measurement instrument was created by balancing 36 variables of environmental, economic and social sustainability. As a result of logistic [...]

|2018-01-19T21:40:55+00:002012-02-02|
Go to Top