Tiedostavat kuluttajat tulevat

Tuotanto ja kuluttaminen liittyvät yhteen tiiviimmin kuin aikaisemmin, sillä talouden globalisaation lisäksi maailmamme on pienentynyt sosiaalisilta mittasuhteiltaan. Sosiaalisen median ja ihmisten matkustamisen vuoksi sujuvoitunut tiedon siirtyminen lisää tuotannosta ja kuluttamisesta aiheutuvien sosiaalisten ja ekologisten haittojen tiedostamista.  Haittojen näkyväksi tekeminen lisää painetta poliittiseen ohjaukseen. Luonnonvarojen huvetessa, etenkin tuotejalostusketjujen alkupäiden sosiaalisten haittojen [...]

|2018-01-19T21:42:01+00:002012-11-29|

Ekososiaaliseen sivistykseen

Ekososiaalisessa sivistyksessä on kyse tietoiseksi tulemisesta siitä systeemisestä maailmasta, jonka jaamme päivä päivältä useamman ihmisen kanssa. Läpi elämän jatkuvan oppimisen päämääränä on ihminen, joka huolehtii paitsi itsestä ja omasta kulttuuristaan, myös toisista ja planeettamme kokonaisuudesta.Tulevaisuuden toivon ylläpitämiseksi tarvitsemme ekologista ja sosiaalista hyvinvointia kokonaisvaltaisesti tavoittelevia sivistyneitä kansalaisia, jotka ajattelevat kriittisesti, pohtivat [...]

|2018-01-19T21:42:02+00:002012-11-28|

Ilmastonmuutos etenee

Maailman pankin mukaan ilmasto lämpenee 4 astetta (esiteolliseen aikaan verrattuna) jo vuoteen 2060 mennessä jos nykymeno jatkuu. Kyseessä on "yksi suurimmista nykyajan sosiaalisen oikeudenmukaisuuden haasteista" toteaa Maailman pankin presidentti Jim Yong Kim, sillä ilmaston lämpenemisestä kärsivät eniten köyhistä köyhimmät ihmiset ja toisaalta ilmastonmuutosta kiihdyttävistä päästöistä vastaavat 90 prosenttisesti 58 maailman [...]

|2018-01-19T21:42:02+00:002012-11-19|

Social risk tests

'Not in my backyard’ phenomenon is growing. In China all major industrial projects must pass a social risk assessment before they begin. This is due to environmental protests which forced the suspension or cancellation of chemical plants, coal-fired power plants and a giant copper smelter.  http://www.nytimes.com/2012/11/13/world/asia/china-mandates-social-risk-reviews-for-big-projects.html?_r=0

|2018-01-19T21:42:02+00:002012-11-14|

Teknologiayhtiöiden vastuullisuus

Nokia tuli ykköseksi maailmanlaajuisessa teknologialaitteita valmistavien yritysten vastuullisuutta vertailevassa arvioinnissa, jossa kiinnitettiin huomiota yritysten ekologisuuteen, johdon toimintaan ja avoimuuteen.The Newsweek Green Rankings -listauksessa oli mukana 500 maailman suurinta pörssiyhtiötä, joista 28 oli teknologialaiteyrityksiä. Teknologialaitteiden sarjan kakkonen oli Fujitsu ja kolmonen Hewlett-Packard. Apple sijoittui häntäpäähän sijalle 25. Kaikkien vertailtavien yritysten joukossa [...]

|2018-01-19T21:42:02+00:002012-11-11|

Kaivokset

200-vuotisen teollisen aikakauden ideana on ollut hyvinvoinnin tavoittelu uusiutumattomien luonnonvarojen laajamittaisen hyödyntämisen avulla. Uusiutumatonta ei tule lisää. Tämä asettaa eettisen haasteen suhteessa tuleviin sukupolviin. Mielenkiintoinen eettinen haaste muodostuu myös siitä, että tavallisten arkisten hyödykkeidemme metallit louhitaan olosuhteissa, jotka eivät ole vertailukelpoisia maailman parhaiden kaivosten kanssa. Mistä esimerkiksi tulevat kännykkäni 30 [...]

|2018-01-19T21:42:02+00:002012-11-10|

Suomi, Etelä-Afrikka ja Ukraina

58 maailman maata tuottaa 90 prosenttisesti energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt. Käytännössä päästöt syntyvät fossiilisten energianlähteiden käytöstä. Climate Change Performance Index (CCPI) vertailee eniten päästöjä synnyttäviä maita keskenään. Suomi sijoittuu vertailussa sijalle 37 eli vähän huonommin kuin Algeria, mutta juuri ja juuri paremmin kuin Etelä-Afrikka ja Ukraina. Parhaiten tässä vertailussa pärjää Ruotsi. [...]

|2018-01-19T21:42:02+00:002012-11-05|

Olemassaolon ihanteemme vaatii paljon

Suomalainen tapa tavoitella hyvää elämää on huomattavan materiakeskeistä: (a) Suomalaisen elämäntavan materiaali-intensiivisyys on maailman 7. suurinta (ruotsalaisten 25. ja norjalaisten 26. suurinta)(b) Suomalaisen kuluttamisen hiilidioksidipäästöt ovat maailman 9. suurimmat (Pohjoismaiden suurimmat)(c) Suomen ekologinen jalanjälki asukasta kohden on maailman 11. suurin (Ruotsin 13. ja Norjan 24. suurin)(d) Suomi sijoittuu fossiilisten energianlähteiden päästöjen [...]

|2018-01-19T21:42:02+00:002012-11-02|
Go to Top