4 kysymystä päättäjille ja portinvartijoille

Hyvä päättäjä ja median edustaja. Olet portinvartija suomalaisessa yhteiskunnassa. Sinun kauttasi kanavoituu tulevaisuuden toivo ja epätoivo. Tiedeyhteisössä on huomattava yksimielisyys ilmastonmuutoksesta ja ihmisen roolista tässä muutoksessa. Maapallon pyöreän muodon osoittaminen aikaisemmin vallalla ollutta litteän muodon valtavirtaa vastaan on vastaavaan konsensukseen viittaava esimerkki.

Kuvitellaan, että eletään vuotta 2050. Mitä vastaat nuorille, jotka kummissaan, mutta myös hiukan haltioituneina ihmettelevät 30-vuotta aikaisemmin tehtyjä ratkaisuja seuraavissa asioissa:

  1. Miksi yli vaalikausien ulottuvan politiikan tekeminen oli aluksi niin vaikeaa siitä huolimatta, että tiedettiin, että pelissä on suurin kuviteltavissa oleva panos: elämän edellytysten säilyminen? Kuinka lopulta onnistuitte ottamaan kaikkeen päätöksentekoon pidemmän aikavälin ajattelun ja ihmiskunnan kokonaisedun?
  2. Jo kauan sitten päätettiin lopettaa maaorjuus, vaikka sen taloudelliset hyödyt olivat kiistämättömät vaurauden lisäämisessä. Miksi sähkön, lämmön ja liike-energian tuottamista jatkettiin kaikkea elämää murtavilla likaisilla tavoilla, vaikka tiedossa oli niiden kokonaisvaltaiset haitat ihmisten terveydelle ja ihmiskunnan yhteiselle tulevaisuudelle? Mitä sitten tapahtui, että energiakäänne saatiin kuitenkin toteutettua ja likaisesta energiasta päästiin lopulta eroon?
  3. 2020-luvulle tultaessa alkoi olla täysin selvää, että kutakuinkin kaikki maailman maat tavoittelevat hiilineutraaliutta vuoteen 2050 mennessä. Millaisia päätöksiä teitte, että Suomesta tuli tämän planeetan kokoisen siirtymän mallimaa? Miten on mahdollista, että onnistuitte siinä niin hyvin, että nyt vuonna 2050 on vaikeaa löytää sellaista kolkkaa tältä planeetalta, joka ei olisi jollakin yhteiskunnan sektorilla hyödyntänyt suomalaisia ratkaisuja hiilineutraaliuden toteuttamisessa?
  4. ”Puu on suomalaisten vihreää kultaa” tavataan sanoa. Miten on mahdollista, että poliittinen keskustelu 2020-luvulle tultaessa oli niin kapea-alaista ja lyhytnäköistä, että siitä sai vaikutelman, jonka mukaan vihreä kulta oltiin valmiita myymään vessapaperiksi kiinalaisille? Eikö jo tuolloin ollut nähtävissä, että puu on välttämätön hiilinielu ja tulevaisuuden materiaali, josta voidaan jalostaa monia ihmiselle välttämättömiä korkean jalostusasteen tuotteita – kuten puuvillan korvaavia vaatekuituja ja muovin korvaajia? Kuinka lopulta saitte käännettyä suomalaisen puunjalostusteollisuuden suunnan matalan jalostusasteen bulkkituotteiden valmistajasta maailmanluokan korkean jalostusasteen tuotteiden suunnittelijaksi ja toteuttajaksi?

Tulevaisuutta voidaan tehdä. Se ei tule meille annettuna ja valmiina. Meillä on jo olemassa kaikki ne ratkaisut, joilla varmistetaan kansalaisten, yhteisöjen ja yhteiskunnan hyvä tulevaisuus. Nyt olemassa olevat ratkaisut pitäisi ottaa käyttöön ja valtavirtaistaa. Se joka koko yhteiskunnan läpäisevän kestävyyssiirtymän tekee ensimmäisten joukossa, hyötyy siitä, että seuraajia on koko planeetan verran seuraavien vuosikymmenten aikana. Jos halutaan, Suomi voi vauraana skandinaavisena yhteiskuntana olla kestävyyssiirtymän mallimaa.

By |2019-10-07T16:29:22+00:002019-10-05|