Materiaalisen hyvän lisäämisen varaan rakentuva hyvinvointi on luonteeltaan itsetuhoista kahdella tapaa. Se typistää elämän merkityssisällöt tuotemaailman varaan ja ajaa ihmiskuntaa nurkkaan. Mutta juuri tämän vuoksi kestämättömästä kehityksestä on mahdollista päästä eroon ilman luopumisen kokemusta. Siis täysin toista reittiä kuin se, mitä yleensä korviin kantautuu. Ohentunut kokemus elämästä johtuu kaventuneista käsityksistä, [...]
Tekoälyistyvässä yhteiskunnassa ihmisenä olemisen painopistettä on mahdollista siirtää - jos halutaan - osaamisperustaisesta suorittamisesta uuden luojaksi ja uusien näkymien sanoittajaksi. Näkemyksellisyyttä tarvitaan, jotta pystytään kurkottautumaan tavanomaisuuksien tuolle puolen - siirtymään syviltä latu-urilta uudelle lumelle. Painopisteen siirtämistä olemassaolevan toisintamisesta kohti uuteen kurkottautumista tarvitaan, jotta kansalaiset, yhteiskunnat ja ihmiskunta voisivat yltää kaikkeen [...]
Tietoisuus kokonaisvaltaisen yhteiskunnallisen muutoksen välttämättömyydestä lisääntyy. Se mitä pidetään hyvänä ja tavoittelemisen arvoisena, on muuttumassa. Esimerkiksi kansalaisten arkisesta hyvinvointi- tai pahoinvointikokemuksesta on jo tullut entistä merkittävämpi poliittista päätöksentekoa määrittävä asia. Hyvä on aina ylivertaista suhteessa pahaan. Mutta mitä se tavoiteltava hyvä voisi muuttuvassa maailmassa käytännössä olla? Alla olevassa taulukossa on [...]
Ainutkertainen elämä on arvokas. Tarvitsemme näkymän, joka auttaa haltioitumaan elämästä, viitoittaa reitin kohti upeuksia ja sysää meidät kukoistuksen kierteeseen. Mikä on sellaista ehdotonta hyvää, jota haluamme elämältä? Jos onnistumme sanoittamaan sen, olemme jo siirtymässä sitä kohti. Czeslaw Milosz toteaa, että ”se, mitä ei sanota ääneen, näyttää jäävän toteutumatta.” On sanoitettava [...]
Tarraa kiinni upeuksiin, jotka lisäävät omaa elämänpoltetta heti ja antavat meidän jälkeemme eläville hyviä syitä olla meistä ylpeitä. Elämisen arvoinen elämä rakentuu yhteenkuulumisen, itsekunnioituksen, aikaansaamisen ja ilon ympärille. Niitä voidaan lisätä ja kasvattaa niin, ettei se ole keltään pois. Päinvastoin. 1. Liitä itsesi johonkin arvokkaaseen ja itseäsi suurempaan Miksi: Nykyaika [...]
Jokapäiväinen elämä liittää meitä ennennäkemättömillä tavoilla osaksi ihmisten, materiaalien ja tuotantolaitosten verkostoja. Esittelen neljä kuvausta sosiomateriaalisista verkostoista, joihin liitymme arjessamme. Yksi annos jugurttia Huomattavan mittavaa toimeliaisuutta vaaditaan, jotta kädessäni Stuttgartissa hotelliaamiaisella voi olla purkillinen mansikkajugurttia. Yksi Stuttgartissa valmistettu jugurttipurkillinen edellyttää 7857 kilometriä rekka-autoilla liikkumista Keski-Euroopassa. Etelä-Saksassa sijaitsevan elintarviketehtaan tuottaman mansikkajugurtin [...]
Stressin kokeminen on voimakkainta niissä maissa, joissa tuotannon ja kulutuksen määrä on suuri. Suomessa masennus on suurin yksittäinen syy työkyvyttömyyseläkkeelle jäämiseen. Se vei yhdeksän keski-iältään 45 vuotiasta suomalaista eläkkeelle tänäänkin. Kaikin voimin materiaalisiin elämän päämääriin tähtääminen pitää kiireisenä. Olemme tottuneet ajattelemaan, että televisioiden tuumakoon kasvaminen, tietokoneiden nopeuksien parantuminen ja puhelimien [...]
Jo suhteellisen pienetkin muutokset vauraiden maiden kansalaisten käyttäytymisessä vähentävät globaalissa tarkastelussa tehokkaasti luonnonvarojen käyttöä ja hillitsevät ilmastonmuutosta. Hyvää elämää tavoitellaan kuluttamisen mahdollisuuksia lisäämällä. Kaivoksista, metsistä ja pelloilta saaduista luonnonvaroista jalostetaan hyödykkeitä ihmisten käyttöön. Liikepankkien velkavivutuksen, valtionvelan ja yksityisten lainojen avulla otetaan käyttöön resursseja, joita ei ole käyttöhetkellä olemassa. Näin kuluttamista [...]
Vallalla olevassa oppimiskeskustelussa korostuu osaaminen. Mutta väitän, että osaamista huomattavasti tärkeämpää on se, miten kukin meistä suhtautuu ympärillä olevaan todellisuuteen. Kaiken voi nimittäin oppia, jos löytyy tahtoa oppia. Ja vieläkin enemmän: ihminen on loppujen lopuksi aina parhaimmillaan siinä, mistä tykkää. Osaamisperusteisuus on nyt valtavirtaa. Osaaminen on pystyvyyttä, jossa yhdistyy tieto [...]
Suomi nousi äärimmäisestä köyhyydestä äärimmäisen nopeasti. Elämme nyt yltäkylläisyyden keskellä. Suomalaiset arvioivat kotitaloutensa rahatilanteen maaliskuussa 2018 paremmaksi kuin koskaan.(* Toimimme kuitenkin edelleen samalla tavalla kuin eläessämme äärimmäisessä köyhyydessä sotien jälkeen. Maksimoimme vaurauttamme miltei keinolla millä hyvänsä. Aivan ilmeisesti kaikenlainen kasvu ei loppujen lopuksi meitä rikasta vaan kääntyy hyvää elämää vastaan. [...]
Mitä haluamme olla kansalaisina ja yhteiskuntana lähivuosikymmeninä? Mikä on se tulevaisuuskuva, joka saa syttymään elämästä ja antaa merkityksen tälle hetkelle? Millainen olisi se sopivan suuri tarina, jonka osana oleminen saisi meidät kokemaan, että elämä polttelee ja uuteen päivään herääminen on houkuttelevaa? Ihminen on sitä, mitä hän toistuvasti tekee. Tämän vuoksi [...]
Tyytyväinen kansalainen, joka ei tarvitse mitään lisää, aiheuttaa uhan jatkuvasti kasvavan kulutuksen varaan viritetylle hyvinvointiyhteiskunnalle? Materiakeskeisen hyvinvointiajattelun harha on siinä, että unohdamme kuinka yksinkertaiset ei-materiaaliset asiat saavat ihmisen kukoistamaan. Hyvinvointikäsitystä tarkistettaessa elämän merkityskeskeisyys lisääntyy ja tyytyväisyyden merkitys jokapäiväisessä elämässä korostuu. Kuuntele orastavaa uudenlaista hyvinvointiajattelua henkivä viiden minuutin podcast aihepiiristä: [...]
Satavuotias Suomi tarvitsee näkymän, mitä olla ja kuinka elää tulevina päivinä. Tarvitsemme Suomen, jossa jokaiselle löytyy tilaa ja omanäköinen paikka. Suomen menestys jatkuu siten, että politiikalla luodaan määrätietoisesti sellaisia olosuhteita, joissa kansalaiset pystyvät ottamaan käyttöön täyden potentiaalinsa. Jos onnistuu liittämään omat ponnistelut osaksi jotakin itseä suurempaa tarkoitusta ja päämäärää, on [...]
Tieteen ideana on ottaa käsitteellä kiinni ympäröivästä todellisuudesta. Käsitteellistäminen on asian tai ilmiön lukitsemista tiettyyn tulkintaan, jotta mahdollisimman monet ihmiset voisivat ymmärtää asiasisällön samalla tavalla. Sitten näillä yhteisesti ymmärretyillä lukituilla käsitteillä argumentoidaan toisiaan vasten tai peräjälkeen päättelyketjuja muodostaen. Toimintatavan voima on rationaalisuudessa, yksiselitteisyydessä ja toistettavuudessa. Lopputulema on olemassaolevan kulttuurin toisintamista [...]
Omiin mittoihin kasvaminen on sivistymistä. Ihmisen ainutlaatuisen elämän ehdoton hyväksyminen ja kunnioitus on sivistymisen lähtökohta. Hienoutta on saada kokea olevansa arvokas olento pelkästään ihmisyyden perusteella, ilman suoritteilla todistelua, ilman ansioita. Arvokkuuden kokemus vapauttaa voimaa olla täydempi ihminen. Ihmisellä on tarve kasvaa omiin mittoihinsa - olla sitä, mitä hän parhaimmillaan omista [...]
Ihmisen haasteena on tavoittaa arvokas tarkoitus olemassaololleen. Tämän hetken täyteyden saavuttaa tunnistamalla tulevaisuuden haasteet ja tarttumalla sitten toimeen. Ratkaisijan rooli kannattelee elämää. Se antaa siivet omalle elämälle ja muiden mahdollisuuksille. Oma hyvä ja yhteinen paras kohtaavat. Kuuntele 29.4.2017 Helsingin yliopistolla pitämäni puheenvuoro alla olevasta linkistä. Oman elämän merkitysnäköalojen avartamisen avuksi [...]
Onnellisuudessa on läsnä omahyväisyyttä ja itsekeskeisyyttä. Siksi sen tavoittelu ei kannattele elämää optimaalisesti. Onnellisuuden ja itsemurhien yhteys onkin ollut kummajainen hyvinvointitutkimuksissa. Ihmisen suurin haaste on elämän merkityksettömyys. Tarkoituksettomuus saa sijaa elämän kokemusten pirstaloituessa. Mitättömyyden ja elämän tarkoituksettomuuden kokemukset eivät poistu onnellisuutta tavoittelemalla. Suorituskeskeinen kulttuuri kärjistää tilannetta - ihmisen arvoa määritellään [...]
Kaupunkipyörät olivat menestys Helsingissä kuluneena kesänä. Nyt autokauppiaatkin alkavat myydä liikkumispalveluja omistusautojen sijasta. Omistamisen tuoma status on vähenemässä. Tilalle tulee huoletonta käyttöoikeutta ja hyvää saatavuutta. On oleellisempaa saada reikä seinään kuin omistaa porakone. Sama muutos hiipii ihmisten ja tavaroiden liikkumiseen. Erilaisten kulkuvälineiden omistamisen sijasta korostuu ydinasia eli sujuva liikkuminen. Kaikkein [...]
Perinteisillä lääkemarkkinoilla toimittiin siten, että lääketehdas teki kilpailija-analyysin ja pyrki sen perusteella toteuttamaan kilpailijaa kustannustehokkaammin tietyn lääkkeen – vaikkapa antibiootin. Kestävyyden aikakaudelle siirryttäessä tähdätään suoraan todellista kilpailijaa kohden, joka tässä esimerkkitapauksessa on bakteeri. Sivulle vilkuilu on rajallisten resurssien tuhlaamista. Yhtiö, joka ennen tunnistettiin kilpailijaksi, mielletään yhä useammin yhteistyökumppaniksi sitä todellista [...]
Adam Smithillä oli 1700-luvun loppupuolella visio paikallisesta taloudesta, jossa vireät pienyrittäjät ja perhetilat tuottavat sen mitä he itse ja heidän naapurinsa tarvitsevat. Hänen mukaansa paikallistalous ”panee väistämättä liikkeelle enemmän kotimaista tuotantoa ja tarjoaa tuloja ja työtä suuremmalle määrälle valtakunnan asukkaita kuin yhtä suuri ulkomaan kulutustavarakauppaan sijoitettu pääoma”. Elinvoimainen paikallistalous toimii [...]