About Arto O. Salonen

- PhD - Adjunct Professor at University of Helsinki - 17 years experience in Higher Education - 3 years international experience Expert duties in the field of sustainable society and business - Finnish National Board of Education - Social Sciences and Humanities Research Council of Canada - Latvian Science Council: National Research Programme on Sustainable Development of State and Society - Finnish National Defence University - Kuudes Kerros, Strategic Brand Design Consultancy - The Social Insurance Institution of Finland - Finn Church Aid - Aalto University (School of Business, and School of Arts, Design and Architecture) - FERA, Leader of the Special Interest Group (SIG) - more than 100 keynote presentations Research interests - Social change - Sustainable society - Sustainable Well-being - Mobility as a Service (MaaS) - Education for Sustainable Development (ESD) Research projects in 2016 (a) From Failand to Winland. See http://winlandtutkimus.fi/tutkimushanke/ (b) The Informed Consumer. See http://theinformedconsumer.fi/ (c) SOHJOA. See http://sohjoa.fi/in-english (d) Sustainable Well-being. See http://www.kela.fi/kaynnissa-olevat-tutkimukset?inheritRedirect=true (e) Education for a Changing World. See http://www.sitra.fi/en/news/education/meet-authors-sustainability-well-being-and-future-education (f) Nuorisobarometri 2016. See http://suomifinland100.fi/project/nuorisobarometri-2016-tulevaisuus/

Onnellisuuden tavoittelu tekee onnettomaksi?

Onnellisuudessa on läsnä omahyväisyyttä ja itsekeskeisyyttä. Siksi sen tavoittelu ei kannattele elämää optimaalisesti. Onnellisuuden ja itsemurhien yhteys onkin ollut kummajainen hyvinvointitutkimuksissa. Ihmisen suurin haaste on elämän merkityksettömyys. Tarkoituksettomuus saa sijaa elämän kokemusten pirstaloituessa. Mitättömyyden ja elämän tarkoituksettomuuden kokemukset eivät poistu onnellisuutta tavoittelemalla. Suorituskeskeinen kulttuuri kärjistää tilannetta - ihmisen arvoa määritellään [...]

By | 2017-01-29|

7 syytä, miksi ihmisten ja tavaroiden liikkuminen muotoutuu uusiksi

Kaupunkipyörät olivat menestys Helsingissä kuluneena kesänä. Nyt autokauppiaatkin alkavat myydä liikkumispalveluja omistusautojen sijasta. Omistamisen tuoma status on vähenemässä. Tilalle tulee huoletonta käyttöoikeutta ja hyvää saatavuutta. On oleellisempaa saada reikä seinään kuin omistaa porakone. Sama muutos hiipii ihmisten ja tavaroiden liikkumiseen. Erilaisten kulkuvälineiden omistamisen sijasta korostuu ydinasia eli sujuva liikkuminen. Kaikkein [...]

By | 2016-11-05|

Jaettu arvon luominen ja systeemiajattelu yritystoiminnassa

Perinteisillä lääkemarkkinoilla toimittiin siten, että lääketehdas teki kilpailija-analyysin ja pyrki sen perusteella toteuttamaan kilpailijaa kustannustehokkaammin tietyn lääkkeen – vaikkapa antibiootin. Kestävyyden aikakaudelle siirryttäessä tähdätään suoraan todellista kilpailijaa kohden, joka tässä esimerkkitapauksessa on bakteeri. Sivulle vilkuilu on rajallisten resurssien tuhlaamista. Yhtiö, joka ennen tunnistettiin kilpailijaksi, mielletään yhä useammin yhteistyökumppaniksi sitä todellista [...]

By | 2016-10-02|

Jakavaa, osallistavaa ja läpinäkyvää taloutta

Adam Smithillä oli 1700-luvun loppupuolella visio paikallisesta taloudesta, jossa vireät pienyrittäjät ja perhetilat tuottavat sen mitä he itse ja heidän naapurinsa tarvitsevat. Hänen mukaansa paikallistalous ”panee väistämättä liikkeelle enemmän kotimaista tuotantoa ja tarjoaa tuloja ja työtä suuremmalle määrälle valtakunnan asukkaita kuin yhtä suuri ulkomaan kulutustavarakauppaan sijoitettu pääoma”. Elinvoimainen paikallistalous toimii [...]

By | 2016-06-14|

Näkymä 100-vuotiaalle Suomelle

Viime vuosina olemme keskittyneet lisäämään nopeutta. Nopeus on kohtalokasta jos kulkemamme suunta osoittautuu vääräksi. Pian satavuotias Suomi tarvitsee tulevaisuudelle sellaisen suunnan, joka varmistaa, että mahdollisimman monen ihmisen elämä olisi entistä haluttavampaa tässä ja nyt. Tarvitsemme keskustelua suurista kysymyksistä. Pitää kysyä periksiantamattomasti mitä on edistys ja mikä tekee elämästä elämisen arvoista? [...]

By | 2016-04-23|

Täydellinen tulevaisuus, jonka haluamme

Tarvitsemme elämältä maistuvan unelman tulevaisuudesta. Sellaisen näkymän, jonka suuntaan syttyy halu lähteä etenemään. Nyt sitä ei ole. On vain nopeutta. Mutta Gandhin sanoin "nopeudesta ei ole hyötyä jos suunta on väärä". Mikä olisi se unelma, jota kävisimme yhdessä jahtaamaan? Liian moni kokee, että pitää juosta kovempaa ja kovempaa, jotta edes [...]

By | 2016-04-15|

Kestävään kaupunkisuunnitteluun siirtyminen

Rakennetun ympäristön suunnittelu toteutettiin mahdollisimman kokonaisvaltaisesti erilaisia tarpeita yhteen sovittamalla. Tätä helpotti se, että elämästä oli tullut viime vuosikymmenten aikana yksinkertaisempaa, jolloin ihmisten käyttäytymistä ohjasi loputtomien halujen sijasta rationaalisesti määrittyvät tarpeet. Asuinalueen arkkitehtisuunnittelussa keskeisin laadullinen vaatimus oli asukkaiden voimallinen kokemus hyvinvoinnista ja onnellisuudesta. Tähän pääsemiseksi asukkaat itse osallistuivat asuinalueensa suunnitteluun. [...]

By | 2016-04-05|

Climate change education

Climate change education aims educated human beings who think critically with rich information about a wide range of world situations. This kind of persons displays an ability to imagine the predicaments of many types of people and think reflectively. They take care of themselves and their culture, the globe as [...]

By | 2016-03-06|

Kestävyyden aikakausi – askelmerkit hyvinvointiin ja onnellisuuteen

Tuleva kirjani on työnimeltään Kestävyyden aikakausi - askelmerkit hyvinvointiin ja onnellisuuteen. Kestävyyden aikakausi on kuvaus suuresta muutoksesta, joka on käynnissä Suomen kaltaisissa vauraissa yhteiskunnissa. Yhä useampi havahtuu ihmettelemään, miksi ennen näkemättömästä materiaalisesta vauraudestamme huolimatta joudumme juoksemaan kovempaa ja kovempaa, jotta pysyisimme paikallamme, saati sitten edistyisimme. Mikä on sellaista aitoa edistystä, [...]

By | 2016-02-19|

Koulu ja tulevaisuuden yhteiskunta

Koulu menettää merkityksensä, ellemme hahmottele sitä maailmaa, jota koulutuksen avulla haluamme tavoitella. Ehkäpä koulun olemassaolon voisi perustella luottamuksen rakentamisella ja tulevaisuuden toivon lisäämisellä. Sanalla sanoen koulua tarvitaan siirtämään yhteiskuntaa ja maailmaa kestävyyden aikakauteen. Kestävyyden aikakaudelle siirtyminen on kokonaisvaltainen yhteiskunnallinen muutosprosessi. Se edellyttää paitsi siirtymää tukevaa koulutuspolitiikkaa myös aktiivista kansalaisyhteiskuntaa ja [...]

By | 2016-02-06|

Avoin kirje sivistyksen puolesta

Antiikin ajan sokea piste oli orjuus. Sen ihmisarvoa musertavaa voimaa ei tunnistettu, koska orjuus oli normaali arkinen asia yhteiskunnassa. Onko meidän aikamme sokea piste vaivihkaa rapautuva sivistys, mikä ilmenee avarakatseisuuden puutteena, välinpitämättömyytenä sekä kapeana käsityksenä siitä, mikä elämässä on tavoittelemisen arvoista? Sivistynyt ihminen, elinvoimainen yhteiskunta ja vakaa talous muodostavat sen [...]

By | 2015-12-22|

”Olen viime aikoina alkanut huolestua kuluttamisen eettisyydestä”

Tutkimme miten seuraamustietoisuus ilmenee suomalaisessa kuluttamisessa ja mihin suuntaan kulutuskäyttäytyminen muuttuu. Laadullinen tutkimusaineistomme koostui 45 haastattelusta. Lisäksi keräsimme Suomen väestöä edustavan määrällisen aineiston (n = 1023). Aineistojen perusteella vaikuttaa siltä, että kuluttaminen polarisoituu entisestään. Yhtäältä ostetaan säästöhintaista, toisaalta panostetaan vastuulliseen laatuun. Kuluttaja on tyytyväinen joko edullisiin löytöihin tai vastuullisiin satsauksiin. [...]

By | 2015-11-27|

Kestävä kehitys ja siirtymä planetaariseen politiikkaan

Ihmisen luontosuhteessa esiintyvien ongelmien ja kriisien ratkaisuksi on kehitetty historialliseen kontekstiinsa soveltuvia ympäristöhallinnan muotoja luonnonsuojelusta kestävän kehityksen politiikkadiskurssiin. Edessä olevat kompleksiset globaalit haasteet ja muutokset edellyttävät suurta käännettä. Olemme astuneet antroposeeniin, ihmisen aikaan, joka edellyttää laadullisesti uutta politiikkaa, jota voisi kutsua planetarismiksi. Voidaanko aiemmista politiikkadiskurssien käänteistä ottaa oppia? Millainen olisi [...]

By | 2015-11-25|

Täyttä ihmisyyttä tavoittelemaan

Elämän parhaat voimat kannattaa satsata siihen, mikä kohdistuu ihmisyyden ytimeen. Ihmisyyden ytimeen pääsee kurkistamaan kun kysyy itseltään miksi teen sitä mitä teen. Meitä liikuttavat motiivit asettuvat mitättömyyden ja arvostuksen akselille. Mitä jos päätämme alkaa luoda ja vaalia kulttuuria, jossa jokaisen on helppoa saada tunnustusta omasta arvokkuudestaan? Kuka silloin on häviäjä [...]

By | 2015-11-15|

Education for a Changing World

Why do we collectively create results nobody wants? I refer to the wicked problems around us – such as climate change, our commodities produced by child labour, and a huge gap between rich and poor. Education has a key role to play in order to solve these problems. What kind [...]

By | 2015-11-09|

Ympyrän neliöintiä

Viime vuosikymmenten kehityskululle on ollut tyypillistä se, että yhteiskuntarauhaa on tavoiteltu kuluttamisen mahdollisuuksia ylläpitämällä ja lisäämällä. Käyttöön on otettu resursseja, joita ei ole ollut käyttöhetkellä olemassa. Inflaatio, valtionvelka ja yksityiset lainat ovat esimerkkejä näistä resursseista. Kasvu- ja hyvinvointi-illuusion ylläpitäminen näillä keinoilla on nyt osoittautumassa mahdottomaksi, sillä riskit ovat hyötyjä suuremmat. [...]

By | 2015-11-08|

Digitalisoituminen kaataa markkinatalouden?

Ihmisen tekemän työn korvautuminen teknisillä ratkaisuilla on maailmanlaajuinen kehityskulku. Huomattavan vähän on kiinnitetty huomiota tämän kehityskulun laaja-alaisiin seurauksiin jo suhteellisen lyhyellä aikavälillä eli ennen vuosisadan puoliväliä. Tyypillisesti digitalisoitumiseen yhdistetään ainoastaan työn tuottavuuden tehostuminen. Entistä pienempi työntekijäjoukko tuottaa enemmän ja pienemmillä kustannuksilla. Mutta yksi mullistavimmista seurauksista on markkinatalouden ytimen hapertuminen. Markkinoiden [...]

By | 2015-10-17|

Uusi talousajattelu rikastaa meidät?

Uuden talousajattelun ytimessä on yksinkertainen, mutta radikaali ajattelutavan muutos. Siinä bruttokansantuote ymmärretään kuluna, joka tarvitaan kansalaisten hyvinvoinnin turvaamiseen. Politiikan ensisijaisena tavoitteena tulisi olla pitkän ja merkityksellisen elämän takaaminen kansalaisille mahdollisimman pienillä kuluilla kasvattamatta taloutta yhtään sen suuremmaksi kuin on välttämätöntä. Nykyisessä talousajattelussa pyrimme kasvattamaan talouden volyymia - tuotteiden ja palvelujen [...]

By | 2015-10-15|

Menestyvimmät tuotteet ja palvelut perustuvat jaettuun arvoon

Vanhassa maailmassa yrityksen kilpailuedun kannalta optimaalisin tilanne vallitsi silloin kun tuotanto oli vastuuttominta: (a) Työvoima ilmaista tai lähes ilmaista (lapsityö, pakkotyö) (b) Energian lähde halvin (yleensä kivihiili, joka on myös saastuttavin energian muoto) (c) Jätteet luontoon puhdistamattomina Maailma muuttuu, sillä tiedostaminen lisääntyy. Nyt menestyvien tuotteiden ja palvelujen arvo muodostuu useasta [...]

By | 2015-10-01|

Siirtymämuotoilu – yhteiskunnallista muutosmuotoilua

Ensin oli tuotemuotoilu, sitten tuli palvelumuotoilu. Seuraava suuri avaus on siirtymämuotoilu, jonka avulla siirretään yhteiskunta sellaiseen asentoon, josta tulevat sukupolvet ovat ylpeitä. Siirtymämuotoilu on poikkitiedolliseen lähestymiseen perustuvaa yhteiskunnallisen muutoksen suunnittelua ja toteuttamista. Sen tarve on suurempi kuin koskaan aikaisemmin ihmiskunnan historiassa. Tarve johtuu kolmesta asiasta: (a) Ihmisten määrä on suuri [...]

By | 2015-09-18|