Tyytyväinen kansalainen, joka ei tarvitse mitään lisää, aiheuttaa uhan jatkuvasti kasvavan kulutuksen varaan viritetylle hyvinvointiyhteiskunnalle? Materiakeskeisen hyvinvointiajattelun harha on siinä, että unohdamme kuinka yksinkertaiset ei-materiaaliset asiat saavat ihmisen kukoistamaan. Hyvinvointikäsitystä tarkistettaessa elämän merkityskeskeisyys lisääntyy ja tyytyväisyyden merkitys jokapäiväisessä elämässä korostuu. Kuuntele orastavaa uudenlaista hyvinvointiajattelua henkivä viiden minuutin podcast aihepiiristä: [...]

Satavuotias Suomi tarvitsee näkymän, mitä olla ja kuinka elää tulevina päivinä. Tarvitsemme Suomen, jossa jokaiselle löytyy tilaa ja omanäköinen paikka. Suomen menestys jatkuu siten, että politiikalla luodaan määrätietoisesti sellaisia olosuhteita, joissa kansalaiset pystyvät ottamaan käyttöön täyden potentiaalinsa. Jos onnistuu liittämään omat ponnistelut osaksi jotakin itseä suurempaa tarkoitusta ja päämäärää, on [...]

Tieteen ideana on ottaa käsitteellä kiinni ympäröivästä todellisuudesta. Käsitteellistäminen on asian tai ilmiön lukitsemista tiettyyn tulkintaan, jotta mahdollisimman monet ihmiset voisivat ymmärtää asiasisällön samalla tavalla. Sitten näillä yhteisesti ymmärretyillä lukituilla käsitteillä argumentoidaan toisiaan vasten tai peräjälkeen päättelyketjuja muodostaen. Toimintatavan voima on rationaalisuudessa, yksiselitteisyydessä ja toistettavuudessa. Lopputulema on olemassaolevan kulttuurin toisintamista [...]

Onnellisuudessa on läsnä omahyväisyyttä ja itsekeskeisyyttä. Siksi sen tavoittelu ei kannattele elämää optimaalisesti. Onnellisuuden ja itsemurhien yhteys onkin ollut kummajainen hyvinvointitutkimuksissa. Ihmisen suurin haaste on elämän merkityksettömyys. Tarkoituksettomuus saa sijaa elämän kokemusten pirstaloituessa. Mitättömyyden ja elämän tarkoituksettomuuden kokemukset eivät poistu onnellisuutta tavoittelemalla. Suorituskeskeinen kulttuuri kärjistää tilannetta - ihmisen arvoa määritellään [...]

Kaupunkipyörät olivat menestys Helsingissä kuluneena kesänä. Nyt autokauppiaatkin alkavat myydä liikkumispalveluja omistusautojen sijasta. Omistamisen tuoma status on vähenemässä. Tilalle tulee huoletonta käyttöoikeutta ja hyvää saatavuutta. On oleellisempaa saada reikä seinään kuin omistaa porakone. Sama muutos hiipii ihmisten ja tavaroiden liikkumiseen. Erilaisten kulkuvälineiden omistamisen sijasta korostuu ydinasia eli sujuva liikkuminen. Kaikkein [...]

Perinteisillä lääkemarkkinoilla toimittiin siten, että lääketehdas teki kilpailija-analyysin ja pyrki sen perusteella toteuttamaan kilpailijaa kustannustehokkaammin tietyn lääkkeen – vaikkapa antibiootin. Kestävyyden aikakaudelle siirryttäessä tähdätään suoraan todellista kilpailijaa kohden, joka tässä esimerkkitapauksessa on bakteeri. Sivulle vilkuilu on rajallisten resurssien tuhlaamista. Yhtiö, joka ennen tunnistettiin kilpailijaksi, mielletään yhä useammin yhteistyökumppaniksi sitä todellista [...]

Adam Smithillä oli 1700-luvun loppupuolella visio paikallisesta taloudesta, jossa vireät pienyrittäjät ja perhetilat tuottavat sen mitä he itse ja heidän naapurinsa tarvitsevat. Hänen mukaansa paikallistalous ”panee väistämättä liikkeelle enemmän kotimaista tuotantoa ja tarjoaa tuloja ja työtä suuremmalle määrälle valtakunnan asukkaita kuin yhtä suuri ulkomaan kulutustavarakauppaan sijoitettu pääoma”. Elinvoimainen paikallistalous toimii [...]

Tarvitsemme elämältä maistuvan unelman tulevaisuudesta. Sellaisen näkymän, jonka suuntaan syttyy halu lähteä etenemään. Nyt sitä ei ole. On vain nopeutta. Mutta Gandhin sanoin "nopeudesta ei ole hyötyä jos suunta on väärä". Mikä olisi se unelma, jota kävisimme yhdessä jahtaamaan? Liian moni kokee, että pitää juosta kovempaa ja kovempaa, jotta edes [...]

Rakennetun ympäristön suunnittelu toteutettiin mahdollisimman kokonaisvaltaisesti erilaisia tarpeita yhteen sovittamalla. Tätä helpotti se, että elämästä oli tullut viime vuosikymmenten aikana yksinkertaisempaa, jolloin ihmisten käyttäytymistä ohjasi loputtomien halujen sijasta rationaalisesti määrittyvät tarpeet. Asuinalueen arkkitehtisuunnittelussa keskeisin laadullinen vaatimus oli asukkaiden voimallinen kokemus hyvinvoinnista ja onnellisuudesta. Tähän pääsemiseksi asukkaat itse osallistuivat asuinalueensa suunnitteluun. [...]

Climate change education aims educated human beings who think critically with rich information about a wide range of world situations. This kind of persons displays an ability to imagine the predicaments of many types of people and think reflectively. They take care of themselves and their culture, the globe as [...]

Tuleva kirjani on työnimeltään Kestävyyden aikakausi - askelmerkit hyvinvointiin ja onnellisuuteen. Kestävyyden aikakausi on kuvaus suuresta muutoksesta, joka on käynnissä Suomen kaltaisissa vauraissa yhteiskunnissa. Yhä useampi havahtuu ihmettelemään, miksi ennen näkemättömästä materiaalisesta vauraudestamme huolimatta joudumme juoksemaan kovempaa ja kovempaa, jotta pysyisimme paikallamme, saati sitten edistyisimme. Mikä on sellaista aitoa edistystä, [...]

Koulu menettää merkityksensä, ellemme hahmottele sitä maailmaa, jota koulutuksen avulla haluamme tavoitella. Ehkäpä koulun olemassaolon voisi perustella luottamuksen rakentamisella ja tulevaisuuden toivon lisäämisellä. Sanalla sanoen koulua tarvitaan siirtämään yhteiskuntaa ja maailmaa kestävyyden aikakauteen. Kestävyyden aikakaudelle siirtyminen on kokonaisvaltainen yhteiskunnallinen muutosprosessi. Se edellyttää paitsi siirtymää tukevaa koulutuspolitiikkaa myös aktiivista kansalaisyhteiskuntaa ja [...]

Antiikin ajan sokea piste oli orjuus. Sen ihmisarvoa musertavaa voimaa ei tunnistettu, koska orjuus oli normaali arkinen asia yhteiskunnassa. Onko meidän aikamme sokea piste vaivihkaa rapautuva sivistys, mikä ilmenee avarakatseisuuden puutteena, välinpitämättömyytenä sekä kapeana käsityksenä siitä, mikä elämässä on tavoittelemisen arvoista? Sivistynyt ihminen, elinvoimainen yhteiskunta ja vakaa talous muodostavat sen [...]

Tutkimme miten seuraamustietoisuus ilmenee suomalaisessa kuluttamisessa ja mihin suuntaan kulutuskäyttäytyminen muuttuu. Laadullinen tutkimusaineistomme koostui 45 haastattelusta. Lisäksi keräsimme Suomen väestöä edustavan määrällisen aineiston (n = 1023). Aineistojen perusteella vaikuttaa siltä, että kuluttaminen polarisoituu entisestään. Yhtäältä ostetaan säästöhintaista, toisaalta panostetaan vastuulliseen laatuun. Kuluttaja on tyytyväinen joko edullisiin löytöihin tai vastuullisiin satsauksiin. [...]

Ihmisen luontosuhteessa esiintyvien ongelmien ja kriisien ratkaisuksi on kehitetty historialliseen kontekstiinsa soveltuvia ympäristöhallinnan muotoja luonnonsuojelusta kestävän kehityksen politiikkadiskurssiin. Edessä olevat kompleksiset globaalit haasteet ja muutokset edellyttävät suurta käännettä. Olemme astuneet antroposeeniin, ihmisen aikaan, joka edellyttää laadullisesti uutta politiikkaa, jota voisi kutsua planetarismiksi. Voidaanko aiemmista politiikkadiskurssien käänteistä ottaa oppia? Millainen olisi [...]

Elämän parhaat voimat kannattaa satsata siihen, mikä kohdistuu ihmisyyden ytimeen. Ihmisyyden ytimeen pääsee kurkistamaan kun kysyy itseltään miksi teen sitä mitä teen. Meitä liikuttavat motiivit asettuvat mitättömyyden ja arvostuksen akselille. Mitä jos päätämme alkaa luoda ja vaalia kulttuuria, jossa jokaisen on helppoa saada tunnustusta omasta arvokkuudestaan? Kuka silloin on häviäjä [...]

Why do we collectively create results nobody wants? I refer to the wicked problems around us – such as climate change, our commodities produced by child labour, and a huge gap between rich and poor. Education has a key role to play in order to solve these problems. What kind [...]

Viime vuosikymmenten kehityskululle on ollut tyypillistä se, että yhteiskuntarauhaa on tavoiteltu kuluttamisen mahdollisuuksia ylläpitämällä ja lisäämällä. Käyttöön on otettu resursseja, joita ei ole ollut käyttöhetkellä olemassa. Inflaatio, valtionvelka ja yksityiset lainat ovat esimerkkejä näistä resursseista. Kasvu- ja hyvinvointi-illuusion ylläpitäminen näillä keinoilla on nyt osoittautumassa mahdottomaksi, sillä riskit ovat hyötyjä suuremmat. [...]