About Arto O. Salonen

- PhD - Adjunct Professor at University of Helsinki - 17 years experience in Higher Education - 3 years international experience Expert duties in the field of sustainable society and business - Finnish National Board of Education - Social Sciences and Humanities Research Council of Canada - Latvian Science Council: National Research Programme on Sustainable Development of State and Society - Finnish National Defence University - Kuudes Kerros, Strategic Brand Design Consultancy - The Social Insurance Institution of Finland - Finn Church Aid - Aalto University (School of Business, and School of Arts, Design and Architecture) - FERA, Leader of the Special Interest Group (SIG) - more than 100 keynote presentations Research interests - Social change - Sustainable society - Sustainable Well-being - Mobility as a Service (MaaS) - Education for Sustainable Development (ESD) Research projects in 2016 (a) From Failand to Winland. See http://winlandtutkimus.fi/tutkimushanke/ (b) The Informed Consumer. See http://theinformedconsumer.fi/ (c) SOHJOA. See http://sohjoa.fi/in-english (d) Sustainable Well-being. See http://www.kela.fi/kaynnissa-olevat-tutkimukset?inheritRedirect=true (e) Education for a Changing World. See http://www.sitra.fi/en/news/education/meet-authors-sustainability-well-being-and-future-education (f) Nuorisobarometri 2016. See http://suomifinland100.fi/project/nuorisobarometri-2016-tulevaisuus/

Ekososiaalinen sivistyskäsitys

Ekososiaalinen sivistyskäsitys asemoituu sen varaan, mikä on hyvän elämän kannalta luovuttamatonta. Ilman ekologista perustaa sosiaalista elämää ei voi olla olemassa. Ja ilman yhteisöjä ja yhteiskuntia ei voi olla sosiaalisia toimintoja kuten taloutta. Talous on luonnon voimavaroihin ja ihmisen panoksiin perustuva ekososiaalinen prosessi. Talouden perimmäisenä tehtävänä on turvata mahdollisuudet perustarpeiden tyydyttämiseen [...]

By |2018-01-19T21:42:33+00:002014-11-01|

10 ratkaisua kestävään yhteiskuntaan siirtymiseksi

Joka päivä on mahdollisuus valita vahvistaako ongelmia vai asettuuko osaksi ratkaisuja. Vastuullista maailmasuhdetta tavoiteltaessa ja myönteisen kulttuurievoluution suuntaa varmistettaessa seuraavat kymmenen pientä ja suurta askelta auttavat: 1. Kiireestä voimaannuttaviin kohtaamisiin 2. Tuotteista palveluihin 3. Likaisesta energiasta puhtaaseen 4. Eläinperäisestä ravinnosta kasvisperäiseen 5. Työn verotuksesta kulutuksen verotukseen 6. Peittelystä radikaaliin läpinäkyvyyteen [...]

By |2018-01-19T21:42:33+00:002014-09-30|

Fossiilisesti tuotettu lämpö, sähkö ja liike-energia on rikos ihmiskuntaa vastaan

Nykytiedon mukaan ilmastonmuutos on 75 prosenttisesti ihmisen itsensä aikaansaamaa. Alla oleva kuvio osoittaa nykyisen ilmastonmuutoksen poikkeuksellisuuden aikaisempiin ilmastonmuutoksiin verrattuna (x-akselilla aika, y-akselilla ilmakehän hiilidioksidipitoisuus). Keskeinen nykyisen ilmastonmuutoksen voimistaja on fossiilinen energia. Ilmastonmuutoksen aiheuttamat ekologiset, sosiaaliset ja taloudelliset haitat uhkaavat kaventaa tulevien sukupolvien elämän mahdollisuuksia peruuttamattomilla tavoilla. Peruuttamattomiin muutoksiin johtava ihmisen [...]

By |2018-01-19T21:42:33+00:002014-09-25|

Olemassaolemisen ihanteeksi inhimillisyys ja onnellisuus

Poliittiset päättäjät, elinkeinoelämä ja media arvioivat hyvinvointia bruttokansantuotteen, kuluttajien luottamuksen tai osakemarkkinoiden kehityksen avulla kapea-alaisesti. Subjektiivisen hyvinvoinnin (onnellisuus) ydin jää näillä mittaustavoilla tavoittamatta. Väitän, että merkityksen ja tarkoituksen löytäminen nyt käsillä olevaan hetkeen on kaikkein olennaisinta elämässä. Siihen ei päästä kiinni määrällisellä lisäämisellä vaan laadullisella parantamisella. Koska ihmisen kokema subjektiivinen [...]

By |2018-01-19T21:42:33+00:002014-09-05|

Kulutusseuraamuksia tiedostamalla kaikki voivat olla voittajia?

Halvan hinnan merkitys suomalaisten ostopäätöksissä on selvä, mutta entistä rajallisempi. Todentamistamme suomalaisista kuluttajaryhmistä Vakaumukselliset, Tinkimättömät, Uteliaat ja Kunnianhimoiset edustavat 42 prosenttia kuluttajista. Heitä yhdistää halvan hinnan merkityksen vähentyminen ostopäätöksiä tehtäessä. Sisäisesti ohjautuvat kuluttajat tekevät ostopäätöksensä suhteellisen pehmeiden arvojen ohjaamina. Heidän valinnoissaan korostuu yhteisen hyvän tavoittelu esimerkiksi paikallisesti tuotettuja tuotteita ja [...]

By |2018-01-19T21:42:33+00:002014-08-09|

Kiertotalouden voimaa – kivikausi ei päättynyt kivien loppumiseen

Seuraavat vuosikymmenet ovat ehkä ihmiskunnan historian merkittävimmät. Ihmisen toiminta rasittaa luontoa niin paljon, ettei ekosysteemeiden kestävyyttä tuleville sukupolville voida enää pitää itsestään selvänä. Sukupolvien välinen epätasa-arvo ilmenee siten, että siirrämme hyvinvoinnin tavoittelun negatiivisia seurauksia tuleville sukupolville. Suuri kysymys on, onnistummeko pienentämään kulutuskeskeisistä elämäntavoistamme johtuvan jalanjälkemme planeettamme kantokyvyn suuruiseksi. Jos onnistumme, [...]

By |2018-01-19T21:42:33+00:002014-06-29|

Ekososiaalinen hyvinvointiparadigma – uhrautumispuheesta onnellisuuspuheeseen

Havahtuminen siihen, että kestävämmät, terveellisemmät ja yhteiskunnan vakautta edistävät elämäntavat eivät ainoastaan säästä yhteisiä resursseja ja ylläpidä yhteiskunnan eheyttä, vaan ne myös parantavat oman elämän laatua, antaa mahdollisuuden siirtyä tulevaisuuteen liittyvässä keskustelussa uhrautumispuheesta onnellisuuspuheeseen. Vallalla olevan materiaalista hyvää painottavan hyvinvointikäsityksen oletuksena on, että vasta vähän enemmän riittää. Tästä on seurauksena [...]

By |2018-01-19T21:42:33+00:002014-06-13|

Ettei laadullinen parantaminen näivettyisi määrälliseksi lisäämiseksi

Mitä on tieto ja tietäminen nykyaikana? Jokaisen meidän todellisuuden tulkinta jää vajaaksi. Tarvitsemme toisiamme löytääksemme enemmän totuudenmukaisen käsityksen olevaisesta. Tiedon määrän ylittäessä hallintakykymme tarvitsemme kykyä erottaa oleellisen epäoleellisesta. Siinä voimme auttaa toisiamme. Jaetumpaa asiantuntijuutta edellyttää myös se, että tieto on sirpaleista. Se sijaitsee digitaalisissa verkostoissa ja on sosiaalisesti jakautunutta. Maailmaa [...]

By |2018-01-19T21:42:33+00:002014-05-22|

Sustainability is an Existential Challenge – We Need an Ecosocial Wellbeing Paradigm

Transitioning towards a sustainable and resilient society is an existential challenge. Fundamental thinking, value, attitude and behavioral changes are necessary for human survival. Unsustainability is connected to the failure of a global development paradigm. The failed paradigm is a social construction, a product of the human mind. This means that [...]

By |2018-01-19T21:42:33+00:002014-05-10|

Jokainen arkinen valintamme on osa ratkaisua tai osa ongelmaa

Tulevaisuuteen liittyviä kestävyyshaasteita ei kukaan ihminen tai valtio pysty ratkaisemaan yksin. Kuitenkin jokainen arkinen valintamme voi olla osa ratkaisua. Voin valita puoleni monta kertaa päivässä. Voin myös päättää teenkö viisaan valinnan vai tyydynkö älykkääseen ratkaisuun. Käytin tähän liittyvän huomattavan käytännönläheisen ja kantaaottavan puheenvuoron Resurssiviisas Lahti 2020 -tulevaisuusfoorumissa 6.5.2014. Seminaarin järjestivät [...]

By |2018-01-19T21:42:34+00:002014-05-07|

Täydellistä palvelua muotoilemaan

Arvokkaaksi ihmiseksi itsensä kokeminen antaa merkityksen tälle hetkelle ja luo perustaa itseluottamukselle. Tämän vuoksi design-osaamisen keskiössä pitäisi olla juuri se, mikä saa ihmisen kokemaan itsensä entistä arvokkaammaksi ihmiseksi. Kysynkin, pitäisikö palvelumuotoilussa tähdätä kokonaisvaltaisesti siihen, että palvelukokemus estäisi parhaalla mahdollisella tavalla latteuden leviämistä ja syrjäyttäisi samalla kokemusta elämän tarkoituksettomuudesta? Väitän, että [...]

By |2018-01-19T21:42:34+00:002014-04-29|

150 energiaorjaa

Energiaratkaisuihin kulminoituu yhteiskuntiemme kehitys. Pelkästään käytössämme olevat pilvipalvelut (kuten tämän tekstin lukeminen) kuluttavat sähköä enemmän kuin yksikään yksittäinen maailman maa (poislukien Kiina, USA, Japani, Intia ja Venäjä). Energiaintensiivistä elämänmuotoamme havainnollistaa se, että jos hyvinvointivaltion kansalaisen vaatima energia tuotettaisiin ihmisen lihasvoimalla, tarvittaisiin noin 150 energiaorjaa jokaisen kansalaisen energiansaantia varmistamaan 24/7. Energiasektorin [...]

By |2018-01-19T21:42:34+00:002014-03-15|

Tiedostavat kuluttajat tulevat

Kuluttajakäyttäytymisen muutos kohden vastuullisempia tuotteita ja palveluja on käynnissä Suomessa. Altruistisen elämän orientaation merkitys voimistuu ja pelkän halvan hinnan merkitys kulutuspäätöksissä on entistä rajoittuneempaa. Tiedostavia kulutusvalintoja tekevät kansalaiset edustavat markkinoinnin näkökulmasta poikkeuksellisia mahdollisuuksia. Menestyvissä tuotteissa tai palveluissa onnistutaan yhdistämään useita eri arvonäkökulmia, mikä auttaa laajentamaan kohderyhmää. Moninkertainen hyöty toteutuu ihanteellisimmin [...]

By |2018-01-19T21:42:17+00:002014-03-06|

4 teesiä yhteiskunnallisesta muutoksesta

Jos tavoittelemme pitkällä aikavälillä kestävää, ehtymätöntä ja elinvoimaista hyvinvointiyhteiskuntaa, tarvitsemme ajattelutavan muutosta. Muutoksen suuntaviivat on kiteytettävissä neljään teesiin seuraavasti: I TEESI Siirrytään vallitsevasta heikosta kestävyysajattelusta vahvaan kestävyysajatteluun määrittelemällä poliittiselle päätöksenteolle hierarkia: - Tärkeintä on elämän edellytysten turvaaminen, joka toteutuu luonnon ekosysteemien elinvoimaisuus varmistamalla - Toiseksi tärkeintä on tinkimätön ihmisarvon puolustaminen [...]

By |2018-01-19T21:42:17+00:002014-02-20|

Hyvinvointiparadigman muutos

Olemme tottuneet hyvinvointiparadigmaan, jonka mukaan riittävästi on vähän enemmän - eli mikään ei riitä. Tästä seuraa myönteisten tunteiden laimentumista, kiirettä ja elämänhalun tukahtumista. Hyvinvointiparadigman muutosta tarvitaan myös seuraavista syistä: (a) Filosofinen tietämys osoittaa, että materiaalisten perustarpeiden tyydyttymisen jälkeen ihmisen onnellisuus on ennen kaikkea henkisen ja aineettoman pääoman varaan rakentuvaa. Rikastuttava [...]

By |2018-01-19T21:42:17+00:002014-02-05|

Ekososiaalinen sivistys kasvun ja oppimisen päämääräksi

Kasvatus perustuu oppimisen avulla saavutettavaan toivoon paremmasta huomisesta. Kasvatuksen merkitys häviää, jollemme määrittele millaista yhteiskuntaa tai kulttuuria tavoittelemme. Antroposeenissa - ihmisen ajassa - inhimillisen kasvun ja oppimisen päämääräksi määrittyy sellainen sivistynyt ihminen, joka vaalii ihmiskunnan hyvän elämän mahdollisuuksia. Keskeistä on se, että huolehdimme elämänedellytyksistä ja ihmisoikeuksien toteutumisesta, jotta kulttuurimme voisi [...]

By |2018-01-19T21:42:17+00:002014-01-04|

Ekologiset kysymykset ovat myös ihmisoikeuskysymyksiä

Sähkön ja lämmön tuottaminen fossiilisilla energianlähteillä on tulevien sukupolvien näkökulmasta katsottuna rikos ihmiskuntaa vastaan. Seuraavat vuosikymmenet ovat ihmisen historian merkittävimmät. Ihmislajin selviytyminen kyseenalaistuu jos joudumme korvaamaan ihmisen työllä ja tekniikalla useita luonnon tähän asti ilmaiseksi tarjoamia ekosysteemipalveluja yhtä aikaa. Se vaatisi leijonan osan ihmistyövoimasta ja pääomasta. Haasteen mittakaava hahmottuu rappeutumassa [...]

By |2018-01-19T21:42:17+00:002013-11-28|

Mistä on kännykkä tehty?

Jos kädessäni olevan kännykän metallien alkulähteille mennään, löytyyköhän sieltä yhtä hyviä kaivoksia kuin Talvivaara Suomessa? Kännykkä sisältää 30 eri metallia - eniten kuparia (15% puhelimen kaikista materiaaleista). Muita metalleja ovat mm. tantaali, beriumi, kromi, nikkeli, sinkki, hopea, kulta, kadmium ja mangaani. Metalit ovat uusiutumattomia luonnonvaroja - niitä ei tule planeetallemme [...]

By |2018-01-19T21:42:17+00:002013-11-27|

Mitä on kestävä kehitys?

Kestävä kehitys on jännitteinen käsite, sillä se viittaa samaan aikaan pysyvyyteen ja muutokseen. Tavoitteena on sellainen elämäntapa ja kulttuuri, jossa tasavertaisuus voimistuu oikeudenmukaisen jakamisen ansiosta ja elämää ylläpitävät luonnon ekosysteemit säilyvät elinvoimaisina. Kestävän kehityksen sosiaalinen ulottuvuus on ihmisoikeusperustainen. Ihminen ymmärretään arvokkaaksi siksi, että on hän on syntynyt ihmiseksi - ei [...]

By |2018-01-19T21:42:17+00:002013-11-16|

Lääkettä oireisiin vai sairaus pois?

Oireisiin keskittyminen on lyhytnäköistä. Jos halutaan tavoitella talouden, ihmiskunnan ja planeettamme menestystä, pitää keskittyä voittamaan sairaus eikä ainoastaan hoitamaan sairauden oireita. Asperiini on vain tilapäinen apu silloin kun sairaus vaatii leikkaushoitoa. Sairautta on likainen energia. Tiedämme varmuudella, että ihmiskunnalla ei ole pitkällä aikavälillä mitään muuta vaihtoehtoa kuin siirtyä puhtaisiin energianlähteisiin. [...]

By |2018-01-19T21:42:17+00:002013-11-06|