Tieteen ja taiteen yhteisvoima

Tieteen ideana on ottaa käsitteellä kiinni ympäröivästä todellisuudesta. Käsitteellistäminen on asian tai ilmiön lukitsemista tiettyyn tulkintaan, jotta mahdollisimman monet ihmiset voisivat ymmärtää asiasisällön samalla tavalla. Sitten näillä yhteisesti ymmärretyillä lukituilla käsitteillä argumentoidaan toisiaan vasten tai peräjälkeen päättelyketjuja muodostaen. Toimintatavan voima on rationaalisuudessa, yksiselitteisyydessä ja toistettavuudessa. Lopputulema on olemassaolevan kulttuurin toisintamista [...]

By | 2017-09-14T18:18:30+00:00 2017-09-14|

Sivistys ilmenee ehtymättömänä edistyksenä

Omiin mittoihin kasvaminen on sivistymistä. Ihmisen ainutlaatuisen elämän ehdoton hyväksyminen ja kunnioitus on sivistymisen lähtökohta. Hienoutta on saada kokea olevansa arvokas olento pelkästään ihmisyyden perusteella, ilman suoritteilla todistelua, ilman ansioita. Arvokkuuden kokemus vapauttaa voimaa olla täydempi ihminen. Ihmisellä on tarve kasvaa omiin mittoihinsa - olla sitä, mitä hän parhaimmillaan omista [...]

By | 2017-06-13T04:03:58+00:00 2017-06-12|

Elämän merkityksellisyyttä maksimoimaan

Ihmisen haasteena on tavoittaa arvokas tarkoitus olemassaololleen. Tämän hetken täyteyden saavuttaa tunnistamalla tulevaisuuden haasteet ja tarttumalla sitten toimeen. Ratkaisijan rooli kannattelee elämää. Se antaa siivet omalle elämälle ja muiden mahdollisuuksille. Oma hyvä ja yhteinen paras kohtaavat. Kuuntele 29.4.2017 Helsingin yliopistolla pitämäni puheenvuoro alla olevasta linkistä. Oman elämän merkitysnäköalojen avartamisen avuksi [...]

By | 2017-06-24T08:46:52+00:00 2017-05-06|

Onnellisuuden tavoittelu tekee onnettomaksi?

Onnellisuudessa on läsnä omahyväisyyttä ja itsekeskeisyyttä. Siksi sen tavoittelu ei kannattele elämää optimaalisesti. Onnellisuuden ja itsemurhien yhteys onkin ollut kummajainen hyvinvointitutkimuksissa. Ihmisen suurin haaste on elämän merkityksettömyys. Tarkoituksettomuus saa sijaa elämän kokemusten pirstaloituessa. Mitättömyyden ja elämän tarkoituksettomuuden kokemukset eivät poistu onnellisuutta tavoittelemalla. Suorituskeskeinen kulttuuri kärjistää tilannetta - ihmisen arvoa määritellään [...]

By | 2017-01-30T06:56:29+00:00 2017-01-29|

7 syytä, miksi ihmisten ja tavaroiden liikkuminen muotoutuu uusiksi

Kaupunkipyörät olivat menestys Helsingissä kuluneena kesänä. Nyt autokauppiaatkin alkavat myydä liikkumispalveluja omistusautojen sijasta. Omistamisen tuoma status on vähenemässä. Tilalle tulee huoletonta käyttöoikeutta ja hyvää saatavuutta. On oleellisempaa saada reikä seinään kuin omistaa porakone. Sama muutos hiipii ihmisten ja tavaroiden liikkumiseen. Erilaisten kulkuvälineiden omistamisen sijasta korostuu ydinasia eli sujuva liikkuminen. Kaikkein [...]

By | 2017-05-04T15:14:08+00:00 2016-11-05|

Jaettu arvon luominen ja systeemiajattelu yritystoiminnassa

Perinteisillä lääkemarkkinoilla toimittiin siten, että lääketehdas teki kilpailija-analyysin ja pyrki sen perusteella toteuttamaan kilpailijaa kustannustehokkaammin tietyn lääkkeen – vaikkapa antibiootin. Kestävyyden aikakaudelle siirryttäessä tähdätään suoraan todellista kilpailijaa kohden, joka tässä esimerkkitapauksessa on bakteeri. Sivulle vilkuilu on rajallisten resurssien tuhlaamista. Yhtiö, joka ennen tunnistettiin kilpailijaksi, mielletään yhä useammin yhteistyökumppaniksi sitä todellista [...]

By | 2017-05-04T15:14:08+00:00 2016-10-02|

Jakavaa, osallistavaa ja läpinäkyvää taloutta

Adam Smithillä oli 1700-luvun loppupuolella visio paikallisesta taloudesta, jossa vireät pienyrittäjät ja perhetilat tuottavat sen mitä he itse ja heidän naapurinsa tarvitsevat. Hänen mukaansa paikallistalous ”panee väistämättä liikkeelle enemmän kotimaista tuotantoa ja tarjoaa tuloja ja työtä suuremmalle määrälle valtakunnan asukkaita kuin yhtä suuri ulkomaan kulutustavarakauppaan sijoitettu pääoma”. Elinvoimainen paikallistalous toimii [...]

By | 2016-06-14T17:03:22+00:00 2016-06-14|

Näkymä 100-vuotiaalle Suomelle

Viime vuosina olemme keskittyneet lisäämään nopeutta. Nopeus on kohtalokasta jos kulkemamme suunta osoittautuu vääräksi. Pian satavuotias Suomi tarvitsee tulevaisuudelle sellaisen suunnan, joka varmistaa, että mahdollisimman monen ihmisen elämä olisi entistä haluttavampaa tässä ja nyt. Tarvitsemme keskustelua suurista kysymyksistä. Pitää kysyä periksiantamattomasti mitä on edistys ja mikä tekee elämästä elämisen arvoista? [...]

By | 2017-01-01T14:04:59+00:00 2016-04-23|

Täydellinen tulevaisuus, jonka haluamme

Tarvitsemme elämältä maistuvan unelman tulevaisuudesta. Sellaisen näkymän, jonka suuntaan syttyy halu lähteä etenemään. Nyt sitä ei ole. On vain nopeutta. Mutta Gandhin sanoin "nopeudesta ei ole hyötyä jos suunta on väärä". Mikä olisi se unelma, jota kävisimme yhdessä jahtaamaan? Liian moni kokee, että pitää juosta kovempaa ja kovempaa, jotta edes [...]

By | 2016-04-16T15:33:38+00:00 2016-04-15|

Kestävään kaupunkisuunnitteluun siirtyminen

Rakennetun ympäristön suunnittelu toteutettiin mahdollisimman kokonaisvaltaisesti erilaisia tarpeita yhteen sovittamalla. Tätä helpotti se, että elämästä oli tullut viime vuosikymmenten aikana yksinkertaisempaa, jolloin ihmisten käyttäytymistä ohjasi loputtomien halujen sijasta rationaalisesti määrittyvät tarpeet. Asuinalueen arkkitehtisuunnittelussa keskeisin laadullinen vaatimus oli asukkaiden voimallinen kokemus hyvinvoinnista ja onnellisuudesta. Tähän pääsemiseksi asukkaat itse osallistuivat asuinalueensa suunnitteluun. [...]

By | 2017-05-04T15:14:08+00:00 2016-04-05|

Climate change education

Climate change education aims educated human beings who think critically with rich information about a wide range of world situations. This kind of persons displays an ability to imagine the predicaments of many types of people and think reflectively. They take care of themselves and their culture, the globe as [...]

By | 2017-05-04T15:14:08+00:00 2016-03-06|

Kestävyyden aikakausi – askelmerkit hyvinvointiin ja onnellisuuteen

Tuleva kirjani on työnimeltään Kestävyyden aikakausi - askelmerkit hyvinvointiin ja onnellisuuteen. Kestävyyden aikakausi on kuvaus suuresta muutoksesta, joka on käynnissä Suomen kaltaisissa vauraissa yhteiskunnissa. Yhä useampi havahtuu ihmettelemään, miksi ennen näkemättömästä materiaalisesta vauraudestamme huolimatta joudumme juoksemaan kovempaa ja kovempaa, jotta pysyisimme paikallamme, saati sitten edistyisimme. Mikä on sellaista aitoa edistystä, [...]

By | 2016-02-19T16:39:38+00:00 2016-02-19|

Koulu ja tulevaisuuden yhteiskunta

Koulu menettää merkityksensä, ellemme hahmottele sitä maailmaa, jota koulutuksen avulla haluamme tavoitella. Ehkäpä koulun olemassaolon voisi perustella luottamuksen rakentamisella ja tulevaisuuden toivon lisäämisellä. Sanalla sanoen koulua tarvitaan siirtämään yhteiskuntaa ja maailmaa kestävyyden aikakauteen. Kestävyyden aikakaudelle siirtyminen on kokonaisvaltainen yhteiskunnallinen muutosprosessi. Se edellyttää paitsi siirtymää tukevaa koulutuspolitiikkaa myös aktiivista kansalaisyhteiskuntaa ja [...]

By | 2016-02-14T13:00:22+00:00 2016-02-06|

Avoin kirje sivistyksen puolesta

Antiikin ajan sokea piste oli orjuus. Sen ihmisarvoa musertavaa voimaa ei tunnistettu, koska orjuus oli normaali arkinen asia yhteiskunnassa. Onko meidän aikamme sokea piste vaivihkaa rapautuva sivistys, mikä ilmenee avarakatseisuuden puutteena, välinpitämättömyytenä sekä kapeana käsityksenä siitä, mikä elämässä on tavoittelemisen arvoista? Sivistynyt ihminen, elinvoimainen yhteiskunta ja vakaa talous muodostavat sen [...]

By | 2016-01-08T14:26:05+00:00 2015-12-22|

”Olen viime aikoina alkanut huolestua kuluttamisen eettisyydestä”

Tutkimme miten seuraamustietoisuus ilmenee suomalaisessa kuluttamisessa ja mihin suuntaan kulutuskäyttäytyminen muuttuu. Laadullinen tutkimusaineistomme koostui 45 haastattelusta. Lisäksi keräsimme Suomen väestöä edustavan määrällisen aineiston (n = 1023). Aineistojen perusteella vaikuttaa siltä, että kuluttaminen polarisoituu entisestään. Yhtäältä ostetaan säästöhintaista, toisaalta panostetaan vastuulliseen laatuun. Kuluttaja on tyytyväinen joko edullisiin löytöihin tai vastuullisiin satsauksiin. [...]

By | 2015-11-28T06:58:37+00:00 2015-11-27|

Kestävä kehitys ja siirtymä planetaariseen politiikkaan

Ihmisen luontosuhteessa esiintyvien ongelmien ja kriisien ratkaisuksi on kehitetty historialliseen kontekstiinsa soveltuvia ympäristöhallinnan muotoja luonnonsuojelusta kestävän kehityksen politiikkadiskurssiin. Edessä olevat kompleksiset globaalit haasteet ja muutokset edellyttävät suurta käännettä. Olemme astuneet antroposeeniin, ihmisen aikaan, joka edellyttää laadullisesti uutta politiikkaa, jota voisi kutsua planetarismiksi. Voidaanko aiemmista politiikkadiskurssien käänteistä ottaa oppia? Millainen olisi [...]

By | 2015-11-29T10:46:09+00:00 2015-11-25|

Täyttä ihmisyyttä tavoittelemaan

Elämän parhaat voimat kannattaa satsata siihen, mikä kohdistuu ihmisyyden ytimeen. Ihmisyyden ytimeen pääsee kurkistamaan kun kysyy itseltään miksi teen sitä mitä teen. Meitä liikuttavat motiivit asettuvat mitättömyyden ja arvostuksen akselille. Mitä jos päätämme alkaa luoda ja vaalia kulttuuria, jossa jokaisen on helppoa saada tunnustusta omasta arvokkuudestaan? Kuka silloin on häviäjä [...]

By | 2017-05-04T15:14:08+00:00 2015-11-15|

Education for a Changing World

Why do we collectively create results nobody wants? I refer to the wicked problems around us – such as climate change, our commodities produced by child labour, and a huge gap between rich and poor. Education has a key role to play in order to solve these problems. What kind [...]

By | 2015-11-10T08:12:53+00:00 2015-11-09|

Ympyrän neliöintiä

Viime vuosikymmenten kehityskululle on ollut tyypillistä se, että yhteiskuntarauhaa on tavoiteltu kuluttamisen mahdollisuuksia ylläpitämällä ja lisäämällä. Käyttöön on otettu resursseja, joita ei ole ollut käyttöhetkellä olemassa. Inflaatio, valtionvelka ja yksityiset lainat ovat esimerkkejä näistä resursseista. Kasvu- ja hyvinvointi-illuusion ylläpitäminen näillä keinoilla on nyt osoittautumassa mahdottomaksi, sillä riskit ovat hyötyjä suuremmat. [...]

By | 2017-05-04T15:14:08+00:00 2015-11-08|

Digitalisoituminen kaataa markkinatalouden?

Ihmisen tekemän työn korvautuminen teknisillä ratkaisuilla on maailmanlaajuinen kehityskulku. Huomattavan vähän on kiinnitetty huomiota tämän kehityskulun laaja-alaisiin seurauksiin jo suhteellisen lyhyellä aikavälillä eli ennen vuosisadan puoliväliä. Tyypillisesti digitalisoitumiseen yhdistetään ainoastaan työn tuottavuuden tehostuminen. Entistä pienempi työntekijäjoukko tuottaa enemmän ja pienemmillä kustannuksilla. Mutta yksi mullistavimmista seurauksista on markkinatalouden ytimen hapertuminen. Markkinoiden [...]

By | 2015-10-18T11:39:41+00:00 2015-10-17|