Lusikallinen ruokaa ja koko planeetta värähtää

Jokapäiväinen elämä liittää meitä ennennäkemättömillä tavoilla osaksi ihmisten, materiaalien ja tuotantolaitosten verkostoja. Esittelen neljä kuvausta sosiomateriaalisista verkostoista, joihin liitymme arjessamme. Yksi annos jugurttia Huomattavan mittavaa toimeliaisuutta vaaditaan, jotta kädessäni Stuttgartissa hotelliaamiaisella voi olla purkillinen mansikkajugurttia. Yksi Stuttgartissa valmistettu jugurttipurkillinen edellyttää 7857 kilometriä rekka-autoilla liikkumista Keski-Euroopassa. Etelä-Saksassa sijaitsevan elintarviketehtaan tuottaman mansikkajugurtin [...]

By | 2018-08-18T14:55:44+00:00 2018-08-16|

Toimeliaitten kansalaisten sivistysyhteiskunta

Stressin kokeminen on voimakkainta niissä maissa, joissa tuotannon ja kulutuksen määrä on suuri. Suomessa masennus on suurin yksittäinen syy työkyvyttömyyseläkkeelle jäämiseen. Se vei yhdeksän keski-iältään 45 vuotiasta suomalaista eläkkeelle tänäänkin. Kaikin voimin materiaalisiin elämän päämääriin tähtääminen pitää kiireisenä. Olemme tottuneet ajattelemaan, että televisioiden tuumakoon kasvaminen, tietokoneiden nopeuksien parantuminen ja puhelimien [...]

By | 2018-04-24T05:37:54+00:00 2018-04-24|

5 keinoa ylikulutuksen hillitsemiseen

Jo suhteellisen pienetkin muutokset vauraiden maiden kansalaisten käyttäytymisessä vähentävät globaalissa tarkastelussa tehokkaasti luonnonvarojen käyttöä ja hillitsevät ilmastonmuutosta. Hyvää elämää tavoitellaan kuluttamisen mahdollisuuksia lisäämällä. Kaivoksista, metsistä ja pelloilta saaduista luonnonvaroista jalostetaan hyödykkeitä ihmisten käyttöön. Liikepankkien velkavivutuksen, valtionvelan ja yksityisten lainojen avulla otetaan käyttöön resursseja, joita ei ole käyttöhetkellä olemassa. Näin kuluttamista [...]

By | 2018-04-21T18:48:53+00:00 2018-04-21|

Ihminen on parhaimmillaan siinä, mistä tykkää

Vallalla olevassa oppimiskeskustelussa korostuu osaaminen. Mutta väitän, että osaamista huomattavasti tärkeämpää on se, miten kukin meistä suhtautuu ympärillä olevaan todellisuuteen. Kaiken voi nimittäin oppia, jos löytyy tahtoa oppia. Ja vieläkin enemmän: ihminen on loppujen lopuksi aina parhaimmillaan siinä, mistä tykkää. Osaamisperusteisuus on nyt valtavirtaa. Osaaminen on pystyvyyttä, jossa yhdistyy tieto [...]

By | 2018-04-19T04:16:40+00:00 2018-04-18|

Rakkaus on elämän vaalimista

Suomi nousi äärimmäisestä köyhyydestä äärimmäisen nopeasti. Elämme nyt yltäkylläisyyden keskellä. Suomalaiset arvioivat kotitaloutensa rahatilanteen maaliskuussa 2018 paremmaksi kuin koskaan.(* Toimimme kuitenkin edelleen samalla tavalla kuin eläessämme äärimmäisessä köyhyydessä sotien jälkeen. Maksimoimme vaurauttamme miltei keinolla millä hyvänsä. Aivan ilmeisesti kaikenlainen kasvu ei loppujen lopuksi meitä rikasta vaan kääntyy hyvää elämää vastaan. [...]

By | 2018-04-03T18:55:25+00:00 2018-04-02|

Jotta hyvä voisi jatkua ja voimistua

Mitä haluamme olla kansalaisina ja yhteiskuntana lähivuosikymmeninä? Mikä on se tulevaisuuskuva, joka saa syttymään elämästä ja antaa merkityksen tälle hetkelle? Millainen olisi se sopivan suuri tarina, jonka osana oleminen saisi meidät kokemaan, että elämä polttelee ja uuteen päivään herääminen on houkuttelevaa? Ihminen on sitä, mitä hän toistuvasti tekee. Tämän vuoksi [...]

By | 2018-01-30T19:00:09+00:00 2018-01-24|

Vakaa talous ja kukoistava kansalaisuus

Tyytyväinen kansalainen, joka ei tarvitse mitään lisää, aiheuttaa uhan jatkuvasti kasvavan kulutuksen varaan viritetylle hyvinvointiyhteiskunnalle? Materiakeskeisen hyvinvointiajattelun harha on siinä, että unohdamme kuinka yksinkertaiset ei-materiaaliset asiat saavat ihmisen kukoistamaan. Hyvinvointikäsitystä tarkistettaessa elämän merkityskeskeisyys lisääntyy ja tyytyväisyyden merkitys jokapäiväisessä elämässä korostuu. Kuuntele orastavaa uudenlaista hyvinvointiajattelua henkivä viiden minuutin podcast aihepiiristä: [...]

By | 2018-01-19T21:43:01+00:00 2018-01-06|

Näkymä satavuotiaalle Suomelle

Satavuotias Suomi tarvitsee näkymän, mitä olla ja kuinka elää tulevina päivinä. Tarvitsemme Suomen, jossa jokaiselle löytyy tilaa ja omanäköinen paikka. Suomen menestys jatkuu siten, että politiikalla luodaan määrätietoisesti sellaisia olosuhteita, joissa kansalaiset pystyvät ottamaan käyttöön täyden potentiaalinsa. Jos onnistuu liittämään omat ponnistelut osaksi jotakin itseä suurempaa tarkoitusta ja päämäärää, on [...]

By | 2018-01-19T21:43:01+00:00 2017-12-06|

Tieteen ja taiteen yhteisvoima

Tieteen ideana on ottaa käsitteellä kiinni ympäröivästä todellisuudesta. Käsitteellistäminen on asian tai ilmiön lukitsemista tiettyyn tulkintaan, jotta mahdollisimman monet ihmiset voisivat ymmärtää asiasisällön samalla tavalla. Sitten näillä yhteisesti ymmärretyillä lukituilla käsitteillä argumentoidaan toisiaan vasten tai peräjälkeen päättelyketjuja muodostaen. Toimintatavan voima on rationaalisuudessa, yksiselitteisyydessä ja toistettavuudessa. Lopputulema on olemassaolevan kulttuurin toisintamista [...]

By | 2018-01-19T21:43:01+00:00 2017-09-14|

Sivistys ilmenee ehtymättömänä edistyksenä

Omiin mittoihin kasvaminen on sivistymistä. Ihmisen ainutlaatuisen elämän ehdoton hyväksyminen ja kunnioitus on sivistymisen lähtökohta. Hienoutta on saada kokea olevansa arvokas olento pelkästään ihmisyyden perusteella, ilman suoritteilla todistelua, ilman ansioita. Arvokkuuden kokemus vapauttaa voimaa olla täydempi ihminen. Ihmisellä on tarve kasvaa omiin mittoihinsa - olla sitä, mitä hän parhaimmillaan omista [...]

By | 2018-01-19T21:43:01+00:00 2017-06-12|

Elämän merkityksellisyyttä maksimoimaan

Ihmisen haasteena on tavoittaa arvokas tarkoitus olemassaololleen. Tämän hetken täyteyden saavuttaa tunnistamalla tulevaisuuden haasteet ja tarttumalla sitten toimeen. Ratkaisijan rooli kannattelee elämää. Se antaa siivet omalle elämälle ja muiden mahdollisuuksille. Oma hyvä ja yhteinen paras kohtaavat. Kuuntele 29.4.2017 Helsingin yliopistolla pitämäni puheenvuoro alla olevasta linkistä. Oman elämän merkitysnäköalojen avartamisen avuksi [...]

By | 2018-01-19T21:43:01+00:00 2017-05-06|

Onnellisuuden tavoittelu tekee onnettomaksi?

Onnellisuudessa on läsnä omahyväisyyttä ja itsekeskeisyyttä. Siksi sen tavoittelu ei kannattele elämää optimaalisesti. Onnellisuuden ja itsemurhien yhteys onkin ollut kummajainen hyvinvointitutkimuksissa. Ihmisen suurin haaste on elämän merkityksettömyys. Tarkoituksettomuus saa sijaa elämän kokemusten pirstaloituessa. Mitättömyyden ja elämän tarkoituksettomuuden kokemukset eivät poistu onnellisuutta tavoittelemalla. Suorituskeskeinen kulttuuri kärjistää tilannetta - ihmisen arvoa määritellään [...]

By | 2018-01-19T21:43:01+00:00 2017-01-29|

7 syytä, miksi ihmisten ja tavaroiden liikkuminen muotoutuu uusiksi

Kaupunkipyörät olivat menestys Helsingissä kuluneena kesänä. Nyt autokauppiaatkin alkavat myydä liikkumispalveluja omistusautojen sijasta. Omistamisen tuoma status on vähenemässä. Tilalle tulee huoletonta käyttöoikeutta ja hyvää saatavuutta. On oleellisempaa saada reikä seinään kuin omistaa porakone. Sama muutos hiipii ihmisten ja tavaroiden liikkumiseen. Erilaisten kulkuvälineiden omistamisen sijasta korostuu ydinasia eli sujuva liikkuminen. Kaikkein [...]

By | 2018-01-19T21:43:01+00:00 2016-11-05|

Jaettu arvon luominen ja systeemiajattelu yritystoiminnassa

Perinteisillä lääkemarkkinoilla toimittiin siten, että lääketehdas teki kilpailija-analyysin ja pyrki sen perusteella toteuttamaan kilpailijaa kustannustehokkaammin tietyn lääkkeen – vaikkapa antibiootin. Kestävyyden aikakaudelle siirryttäessä tähdätään suoraan todellista kilpailijaa kohden, joka tässä esimerkkitapauksessa on bakteeri. Sivulle vilkuilu on rajallisten resurssien tuhlaamista. Yhtiö, joka ennen tunnistettiin kilpailijaksi, mielletään yhä useammin yhteistyökumppaniksi sitä todellista [...]

By | 2018-01-19T21:43:01+00:00 2016-10-02|

Jakavaa, osallistavaa ja läpinäkyvää taloutta

Adam Smithillä oli 1700-luvun loppupuolella visio paikallisesta taloudesta, jossa vireät pienyrittäjät ja perhetilat tuottavat sen mitä he itse ja heidän naapurinsa tarvitsevat. Hänen mukaansa paikallistalous ”panee väistämättä liikkeelle enemmän kotimaista tuotantoa ja tarjoaa tuloja ja työtä suuremmalle määrälle valtakunnan asukkaita kuin yhtä suuri ulkomaan kulutustavarakauppaan sijoitettu pääoma”. Elinvoimainen paikallistalous toimii [...]

By | 2018-01-19T21:43:01+00:00 2016-06-14|

Täydellinen tulevaisuus, jonka haluamme

Tarvitsemme elämältä maistuvan unelman tulevaisuudesta. Sellaisen näkymän, jonka suuntaan syttyy halu lähteä etenemään. Nyt sitä ei ole. On vain nopeutta. Mutta Gandhin sanoin "nopeudesta ei ole hyötyä jos suunta on väärä". Mikä olisi se unelma, jota kävisimme yhdessä jahtaamaan? Liian moni kokee, että pitää juosta kovempaa ja kovempaa, jotta edes [...]

By | 2018-01-19T21:43:01+00:00 2016-04-15|

Kestävään kaupunkisuunnitteluun siirtyminen

Rakennetun ympäristön suunnittelu toteutettiin mahdollisimman kokonaisvaltaisesti erilaisia tarpeita yhteen sovittamalla. Tätä helpotti se, että elämästä oli tullut viime vuosikymmenten aikana yksinkertaisempaa, jolloin ihmisten käyttäytymistä ohjasi loputtomien halujen sijasta rationaalisesti määrittyvät tarpeet. Asuinalueen arkkitehtisuunnittelussa keskeisin laadullinen vaatimus oli asukkaiden voimallinen kokemus hyvinvoinnista ja onnellisuudesta. Tähän pääsemiseksi asukkaat itse osallistuivat asuinalueensa suunnitteluun. [...]

By | 2018-01-19T21:43:01+00:00 2016-04-05|

Climate change education

Climate change education aims educated human beings who think critically with rich information about a wide range of world situations. This kind of persons displays an ability to imagine the predicaments of many types of people and think reflectively. They take care of themselves and their culture, the globe as [...]

By | 2018-01-19T21:43:01+00:00 2016-03-06|

Kestävyyden aikakausi – askelmerkit hyvinvointiin ja onnellisuuteen

Tuleva kirjani on työnimeltään Kestävyyden aikakausi - askelmerkit hyvinvointiin ja onnellisuuteen. Kestävyyden aikakausi on kuvaus suuresta muutoksesta, joka on käynnissä Suomen kaltaisissa vauraissa yhteiskunnissa. Yhä useampi havahtuu ihmettelemään, miksi ennen näkemättömästä materiaalisesta vauraudestamme huolimatta joudumme juoksemaan kovempaa ja kovempaa, jotta pysyisimme paikallamme, saati sitten edistyisimme. Mikä on sellaista aitoa edistystä, [...]

By | 2018-01-19T21:43:02+00:00 2016-02-19|

Koulu ja tulevaisuuden yhteiskunta

Koulu menettää merkityksensä, ellemme hahmottele sitä maailmaa, jota koulutuksen avulla haluamme tavoitella. Ehkäpä koulun olemassaolon voisi perustella luottamuksen rakentamisella ja tulevaisuuden toivon lisäämisellä. Sanalla sanoen koulua tarvitaan siirtämään yhteiskuntaa ja maailmaa kestävyyden aikakauteen. Kestävyyden aikakaudelle siirtyminen on kokonaisvaltainen yhteiskunnallinen muutosprosessi. Se edellyttää paitsi siirtymää tukevaa koulutuspolitiikkaa myös aktiivista kansalaisyhteiskuntaa ja [...]

By | 2018-01-19T21:43:02+00:00 2016-02-06|