Kestävään kaupunkisuunnitteluun siirtyminen

Rakennetun ympäristön suunnittelu toteutettiin mahdollisimman kokonaisvaltaisesti erilaisia tarpeita yhteen sovittamalla. Tätä helpotti se, että elämästä oli tullut viime vuosikymmenten aikana yksinkertaisempaa, jolloin ihmisten käyttäytymistä ohjasi loputtomien halujen sijasta rationaalisesti määrittyvät tarpeet. Asuinalueen arkkitehtisuunnittelussa keskeisin laadullinen vaatimus oli asukkaiden voimallinen kokemus hyvinvoinnista ja onnellisuudesta. Tähän pääsemiseksi asukkaat itse osallistuivat asuinalueensa suunnitteluun.

Rakennetussa ympäristössäkin on nyt vuonna 2050 nähtävissä omistamisen merkityksen väheneminen. Tilalle on tullut käyttöoikeuden ja saatavuuden peräänkuuluttamista. Esimerkiksi ajoneuvojen omistamisesta siirryttiin liikkumispalvelujen suosimiseen. Raideliikenne yhdistää kaupungin osia ja eri kaupunkeja. Liittymäliikenne on toteutettu autonomisilla, itseajavilla julkisilla ajoneuvoilla.

Etenkin kaupungeissa pyöräilystä tuli tyypillisin liikkumisen tapa. Moottoroitua liikkumistarvetta vähensi se, että koulut, päivittäistavarakaupat ja tori löytyvät kävelymatkan päästä. Puistot ja viheralueet ovat helposti asukkaiden saavutettavissa osittain siksi, että vähentyneen yksityisautoilun vuoksi parkkipaikoista on tehty viheralueita. Vehreys on muutenkin lisääntynyt, sillä pihapiireissä, parvekkeilla ja katoilla on pieniä viljeltäviä palstoja.

Julkisissa palveluissa periaatteena on monitapainen saavutettavuus. Palvelut toteutetaan kioskiperiaatteella. Kioskien saavutettavuus suunniteltiin siten, että asiointi on helpointa pyöräillen tai kävellen ja tyydyttävää moottoriajoneuvoilla. Verkkoasiointi on yksi palvelutapa muiden joukossa.

Kotien pinta-ala on vuosien saatossa pienentynyt kokonaisvaltaisen kaupunkisuunnittelun ansiosta. Olohuonemainen tunnelma on siirtynyt oman kodin ulkopuolelle. Asukaspuistot ja taloyhtiöiden yhteistilat ovat erityisen huomion kohteena suunnittelussa. Niissä on luksuksen tuntua, minkä ansiosta alueen asukkaiden yhteenkuuluvuuden tunne ja luottamus on lisääntynyt. Esimerkiksi asukaskohtaisista saunoista on siirrytty alueen yhteisen kylpyläpalvelun käyttäjiksi.

Elinkeinoelämän painopiste on siirtynyt paikallisiin palveluihin. Suuryritykset ovat lähes hävinneet. Paikallistalouden läpinäkyvyyttä ja pienyrittäjyyttä arvostetaan, mikä ilmenee kaupungeissa kivijalkayritysten elinvoimaisuutena. Tuntuu hyvältä kun tietää kenelle käytetty raha menee esimerkiksi vaatteita hankkiessa. Voi tuntea tutun ompelijan napit iholla. Paikallisuus, omavaraisuus ja itsetekeminen ovat vahvoja trendejä vuoden 2050 yhteiskunnassa. Tavaratuotannossakin on nähty paikallisten ratkaisujen uusi tuleminen, jota esimerkiksi 3D-tulostamisen yleistyminen joudutti. Muutoksen voimaa havainnollistaa se, että nykyään autojen valmistaminenkin on paikallista juuri 3D-tulostamisen ansiosta.

kestava-kaupunkisuunnittelu-salonen

By | 2017-05-04T15:14:08+00:00 2016-04-05|