Johdan Strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) SISU-konsortiota sekä kestävän hyvinvoinnin tutkimusryhmää, jossa työskentelee väitöskirjatutkijoita ja postdoc-tutkijoita. Vedän myös Kestävä kehitys kasvatuksessa ja koulutuksessa -verkostoa ja olen sektoritoimittaja Springer-kustantamon Encyclopedia of Sustainable Management -teoksessa sekä toimin Sosiaalipedagogiikka-journalin toimituskunnassa. Lisäksi olen RESOURCE tutkimusyhteisön jäsen (Kestävä resurssiyhteiskunta: Kiertotalous, energia ja raaka-aineet). Seuraavat tutkimusteemat luonnehtivat viime vuosina tekemääni tutkimusta, jonka yhteinen nimittäjä on kestävä hyvinvointi:

Kulkutavat, ruoka ja käyttäytymisen muutos

kestavaelama

Seuraavat vuosikymmenet ovat ihmiskunnan historian merkittävimmät. Näihin päiviin asti ihmisen ei ole tarvinnut olla huolissaan aikaansaamistaan muutoksista maapallolla. Nyt pitää, mikäli haluamme, että hyvinvoinnin edellytykset säilyvät ja tulevat sukupolvet voivat olla meistä ylpeitä. Keskeisiä haasteitamme ovat liikkumistavat, ruokatottumukset ja kulutuskäyttäytyminen. Käyttäytymisen muutoksen tarve on ilmeinen.

  • Siirilä, J. & Salonen, A. (2023). Kohti kestävää elämää, yhteiskuntaa ja maailmaa. Teoksessa Raisa Foster, Hannu L. T. Heikkinen, Crister Nyberg, Antti Saari & Arto O. Salonen (toim.) Kertomuksia kestävästä elämästä. Helsinki: Into, 22-42.
  • Salonen, A. (2022). Aineettomilla vaurauksilla planetaaristen kriisien kimppuun. Teoksessa Tervasmäki, Tuomas, Jokisaari, Olli-Jukka, Jurvakainen, Katri, Kallio, Johanna, Pulkki, Jani, Takkinen, Pasi, Tammenoksa, Arto, Varpanen, Jan (toim.) Maailman tärkein tehtävä – Esseitä kasvatuksesta, vastuusta ja toivosta. Tampere: Niin & Näin, 188-202
  • Siivonen, K., Cantell, H., Ihanainen-Rokio, O., Kurenlahti, M., Laakso, S., Latvala-Harvilahti, P., Pietikäinen, J., Salonen, A. O., (2022) Kestävyysmurroksen keinot. Teoksessa: Halonen Tarja, Korhonen-Kurki Kaisa, Niemelä Jari, Pietikäinen Janna (toim.). Kestävyyden avaimet: Kestävyystieteen keinoin ihmisen ja luonnon yhteiseloon. Helsinki: Gaudeamus, 199-236
  • Launonen, P., & Salonen, A. & Liimatainen, H. (2021). Icy roads and urban environments. Passenger experiences in autonomous vehicles in Finland. Transportation Research Part F: Traffic Psychology and Behaviour 80, 34-48
  • Salonen A. (2020). The need for reform of mobility choices is urgent – here is how it can succeed. Helsinki: Publications of Metropolia UAS. Taito-series.
  • Furman, E. Siivonen, K., Linnanen, L., Halme, M., Jaakkola, J., Mönkkönen, M., Saari, J., Salonen, A.O., Toivonen, T. Tolvanen, A., Soini, K., Schönach, P., Lyytimäki, J. (2020). Six paths towards sustainability: a toolkit to promote a systemic transformation towards sustainable development in Finland. Helsinki: Natural Resources Insitute Finland, Helsinki Institute of Sustainability Science, Finnish Environment Insititute
  • Höysniemi, S. & Salonen, A. (2019). Towards Carbon-Neutral Mobility in Finland: Mobility and Life Satisfaction in Day-to-Day Life. Sustainability 11(19), 5374
  • Salonen, A. & Haavisto, N. (2019). Towards autonomous transportation. Passengers’ experiences, perceptions and feelings in a driverless shuttle bus in Finland. Sustainability 11(3), 588
  • Lehikoinen, E. & Salonen, A. (2019). Food preferences in Finland: Sustainable diets and their differences between groups. Sustainability 11(5), 1259
  • Salonen, A., Siirilä, J., & Valtonen, M. (2018). Sustainable Living in Finland: Combating Climate Change in Everyday Life. Sustainability 10(1), 104
  • Salonen, A. (2018). Passenger´s subjective traffic safety, in-vehicle security and emergency management in the driverless shuttle bus in Finland. Transport Policy 61(1), 106-110
  • Salonen, A. (2017). Uudistuvassa liikkumiskulttuurissa on vain voittajia. Ilmansuojelu 1/2017, 12-13
  • Helne, T. & Salonen, A. (2016). Ecosocial Food Policy – Improving Human, Animal and Planetary Wellbeing. Sustainability: Science, Practice, & Policy, 12(2)
  • Salonen, A. (2016). Tulossa parempaa? Liikkuminen muuttuu palveluksi. UAS Journal 4/2016
  • Salonen, A. & Rouhinen, S. (2015). Vastuullinen maailmasuhde – tulevaisuuden toivoa säilyttävän kulttuurievoluution suunnannäyttäjä. Tiedepolitiikka 3(40), 7-16.
  • Salonen, A. & Åhlberg, M. (2013). Obstacles to Sustainable Living in the Helsinki Metropolitan Area. Sustainable Cities and Society 8(10), 48-55.
  • Salonen, A. & Åhlberg, M. (2013). Towards sustainable society – From materialism to post-materialism. International Journal of Sustainable Society 5(4), 374-393.
  • Salonen, A. (2013). Kasvisruokavalion mahdollisuudet kestäviä elämäntapoja tavoiteltaessa. Janus 21(1), 22-40.
  • Salonen, A. & Helne, T. (2012). Vegetarian Diets: A Way Towards a Sustainable Society. Journal of Sustainable Development 5(6), 10–24.
  • Salonen, A. (2010). Kestävä kehitys globaalin ajan hyvinvointiyhteiskunnan haasteena. Väitöstutkimus 318. Helsinki: Yliopistopaino

Planetaarinen sivistyskäsitys

sivistys

Kestävyystietoisesti orientoituva kansalainen on omaksunut planetaarisen sivistyskäsityksen, jossa yhdistyy inhimillinen ja ei-inhimillinen todellisuus. Planetaarinen sivistys hylkää maailmankuvan, jonka mukaan minä olen tässä ja luonto tuolla. Planetaarisesti sivistynyt ihminen löytää joka päivä elämäänsä mielekkyyttä ottamalla tietoisen ratkaisijan roolin maailmassa, jonka osa hän on.  Planetaari on seuraamustietoinen hyvän huomisen tekijä. Hän tunnistaa, että elämän mielekkyys löytyy aineettomien mahdollisuuksien hyödyntämisestä. Tällaisella vaurastumisella ei ole lainkaan rajoja toisin kuin aineellisella kasvulla väistämättä on yhden planeetan olosuhteissa.

  • Salonen, A. & Salonen, E. (2023). Systeeminen ymmärrys – avain kestävään tulevaisuuteen. Teoksessa Petri Uusikylä ja Harri Jalonen (toim.) Epävarmuuden aika: Kuinka ymmärtää systeemistä muutosta? Helsinki: Into, 254-274
  • Moilanen, A. & Salonen, A. (2022). Planetaarinen sivistys – kohti antroposeenin ajan sivistysideaalia. Kasvatus & Aika 16(2), 47-71
  • Foster, R., Mansikka-Aho, A. & Salonen, A. (2022). Ekososiaalinen sivistys osallistumisen, vaikuttamisen ja kestävän tulevaisuuden rakentamisen pohjana. Teoksessa Hienonen, N., Nilivaara, P. Saarnio, M. & Vainikainen, M-P. (toim.) Laaja-alainen osaaminen koulussa: ajattelijana ja oppijana kehittyminen. Helsinki: Gaudeamus, 204-217
  • Foster, R., Salonen, A., & Sutela, K. (2022). Taidekasvatuksen ekososiaalinen kehys: kohti kestävyystietoista elämänorientaatiota. Kasvatus 53(2), 118–129
  • Joutsenvirta, M. & Salonen, A. (2020). Sivistys vaurautena. Radikaalisti, mutta lempeästi kohti kestävää yhteiskuntaa. Helsinki: Basam Books.
  • Salonen, A. (2019). Transformative responses to sustainability. In: Leal Filho W. (Ed.) Encyclopedia of Sustainability in Higher Education. Cham: Springer
  • Salonen, A. & Hakari, S. (2018). Early Childhood Educators and Sustainability: Sustainable Living and Its Materialising in Everyday Life. Utbildning & Demokrati 27(2), 81-102
  • Lehtonen, A., Salonen, A. & Cantell, H. (2018). Climate Change Education: A New Approach for a World of Wicked Problems. In: Justin W. Cook (Ed.), Sustainability, Human Well-Being, and the Future of Education. Palgrave McMillan, 339-374
  • Lehtonen, A., Salonen, A., Cantell, H., & Riuttanen, L. (2018). A pedagogy of interconnectedness for encountering climate change as a wicked sustainability problem. Journal of Cleaner Production 199, 860-867
  • Salonen, A. & Joutsenvirta, M. (2018). Vauraus ja sivistys yltäkylläisyyden ajan jälkeen. Aikuiskasvatus 38(2), 84-101
  • Salonen, A. & Bardy, M. (2015). Ekososiaalinen sivistys herättää luottamusta tulevaisuuteen. Aikuiskasvatus 35(1), 4-15.
  • Salonen, A. (2014). Ekososiaalinen sivistys – kestävä hyvinvoinnin perusta. Natura 51(4), 25–30.
  • Salonen, A. (2012). Sosiaalinen saneeraus – tie ekososiaaliseen sivistykseen. In: Tuula Helne & Tiina Silvasti (eds.), Yhteyksien kirja – Etappeja ekososiaalisen hyvinvoinnin polulla. Helsinki: Kansaneläkelaitoksen tutkimusosasto. 134–147.

Kiertotalous ja merkitystalous

muotoilu

Kiertotalouden perusta on ajattelussa, jonka mukaan tuotanto ja kulutus ovat materiaalien kiertoprosessiin osallistumista. Kiertotalous edustaa kokonaisvaltaisesti vastuullista ihmisyyttä. Lineaaritaloudelle tyypilliset osta, käytä ja heitä pois -periaatteen mukaiset ratkaisut tulevat yhä voimallisemmin haastetuiksi maapallon rajallisen luonteen vuoksi. Kodin, kaupungin, maaperän tai kaatopaikan ei ajatella muodostuvan materiaalien loppusijoituspaikaksi vaan uuden materiaalikierron lähtökohdaksi. Jos jätettä syntyy, on jotakin mennyt pieleen tuotesuunnittelussa, tuotevalmistusprosessissa ja kulutuskäyttäytymisessä. Mutta oma etu ja yhteinen hyvä halutaan yhä useammin yhdistää. Ja elämyksellisyyden päälle on muodostumassa uusi kerros – merkityksellisyys. Parhaimmillaan kiertotalous lisää siinä mukana olevan ihmisen oman arvon tunnetta ja tarjoaa hänelle uusia ja pitkällä aikavälillä kestäviä merkitysnäköaloja elämään.

  • Salonen, A. & Vesala-Varttala, T. (2023). In Search of a Common Language among Stakeholders. In: Samuel O. Idowu and Liangrong Zu (eds.) Elgar Companion to Corporate Social Responsibility and the Sustainable Development Goals. Cheltenham: Edward Elgar, 27-47.
  • Salonen, A. (2021). Externalities. In: Idowu S., Schmidpeter R., Capaldi N., Zu L., Del Baldo M., Abreu R. (eds.) Encyclopedia of Sustainable Management. Cham: Springer
  • Salonen, A. & Camilleri, M. (2020). Creating Shared Value. In: Idowu S., Schmidpeter R., Capaldi N., Zu L., Del Baldo M., Abreu R. (eds.) Encyclopedia of Sustainable Management. Cham: Springer
  • Salonen, A. (2015). Merkitysnäköaloja avaavat eettiset innovaatiot. Teoksessa Pasi Lankinen, Melissa Rask ja Carina Savander-Ranne (toim.) Suomi nousuun insinööriosaamisella. Helsinki: Metropolia Ammattikorkeakoulu, 39-41.
  • Kukkapuro-Enbom, I., Enbom, H. & Salonen, A. (2015). Trash Design – oppikirja optimisteille. Helsinki: Dodo+Books.
  • Salonen, A. (2015). Responsible Consumption. Teoksessa Samuel O. Idowu, Niclolas Capaldi, Matthias S. Fifka, Liangrond Zu ja René Schmidpeter. Dictionary of Corporate Social Responsibility. CSR, Sustainability, Ethics and Governance. New York: Springer, 450-451.

Seuraamustietoinen kuluttaminen

vastuullinenkuluttaminen

Kulutusseurausten yhä parempi tiedostaminen murtaa vallalla olevaa osta, käytä ja heitä pois -tyyppistä kuluttamista, jolla on ainoastaan väliaikaisia menestymisen mahdollisuuksia maapallon rajallisen luonteen vuoksi. Kuluttamisen seurauksista kiinnostuneen vastuullisen kuluttajan omanarvontunto vahvistuu, sillä hän asettuu kulutusvalinnoillaan tietoisesti osaksi ratkaisuja eikä jää ongelmien vahvistajaksi. Vastuullinen kuluttaminen on ihmiselle luontaista, sillä tuskin kukaan haluaa lisää lapsityöläisiä ompelemaan meille t-paitoja tai vähän nopeampaa ilmaston muuttumista lapsiamme ja lastenlapsiamme kiusaamaan.

  • Vesala-Varttala, T., Humala, I., Isacsson, A., Salonen, A., & Nyberg, C. (2021). Fostering Sustainability Competencies and Ethical Thinking in Higher Education: Case Sustainable Chocolate. eSignals Research
  • Kurenlahti, M. & Salonen, A. (2018). Rethinking Consumerism from the Perspective of Religion. Sustainability 10(7), 2454
  • Salonen, A., Danielsson, J. Fredriksson, L., Järvinen, S., Korteniemi, P., Soininen, H. & Toivola, T. (2015). Seuraamustietoinen kuluttaminen arvoteoreettisessa tarkastelussa. Kulutustutkimus.Nyt 9(1), 3-29.
  • Salonen, A., Fredriksson, L., Järvinen, S., Korteniemi, P. & Danielsson, J. (2014). Sustainable consumption in Finland – the phenomenon, consumer profiles and future scenarios. International Journal of Marketing Studies 6(4), 59-82
  • Salonen, A. (2013). Responsible Consumption. In: Idowu, S., Capaldi, N., Zu, L., Das Gupta, A. (Eds.). Encyclopedia of Corporate Social Responsibility. Berlin: Springer, 2048-2055.
  • Salonen, A. & Åhlberg, M. (2012). The Path towards Planetary Responsibility – Expanding the Domain of Human Responsibility Is a Fundamental Goal for Life-Long Learning in a High-Consumption Society. Journal of Sustainable Development, 5(8), 13-26.

Subjektiivinen hyvinvointi

onnellisuus2

Suomen tarina on ihme. Nousimme äärimmäisestä köyhyydestä äärimmäisen nopeasti. Elämme nyt yltäkylläisyyden keskellä. Toimimme kuitenkin edelleen kuin ongelmanamme olisi äärimmäinen köyhyys. Yltäkylläisyyden ajan suomalaisella on loistavat näytelmän kulissit, mutta ongelmana on elämän juoni. Sitä vasta etsitään. Suorituskeskeisen elämäntavan seurauksena on sisäistä tyhjyyttä ja elämän merkityksettömyyttä. Arvokkaan tarkoituksen tunnistaminen elämälle vapauttaa ihmisen täyden potentiaalin. Kokemus oman elämän merkityksellisyydestä lisääntyy toinen toistemme vahvuuksia tunnistamalla. Silloin toimintamme kytkeytyy rikastavasti itsemme ulkopuolella olevaan maailmaan.

  • Airaksinen, A., Satri, J., Ollila, S., & Salonen, A. O. (2023). ”Suurin osa elämästä on menny siihen, että mun täytyis olla toisenlainen”: Herkkyyden kokemuksia nyky-yhteiskunnassa. Aikuiskasvatus, 43(4), 276–292.
  • Salonen, A., & Kouvo, A-J. (2023). Kohti kestävää hyvinvointia. Näkymiä hyvinvoinnin tulevaisuuteen suomalaisessa yhteiskunnassa. Tulevaisuusvaliokunnan julkaisuja 6/2022, 119-128
  • Salonen, A. & Konkka, J. (2022). Kansalaisten hyvinvointi kestävyyttä tavoittelevassa yhteiskunnassa. Tiedepolitiikka 47(4), 23-38
  • Salonen, A., Isola, A-M. & Foster, R. (2022). Osallisuutta, mutta mihin? Planetaarisen kansalaisen osallisuuskäsitys. UAS Journal 3/2022
  • Nuutinen, T., Laulainen, S., & Salonen, A. (2022). Taiteilijat kulttuurihyvinvoinnin rajapinnoilla: Tutkimus ammattitaiteilijoista ikääntyneiden hoivayhteisöissä. Yhteiskuntapolitiikka 87(5/6), 502-512
  • Salonen, A., Kurenlahti, M. & Jaaksi, A. (2021). Rakkautta ja valoa – tie hyvään tulevaisuuteen. Jyväskylä: Docendo
  • Salonen, A. & Tapani, A. (2020). Palkkatyön merkityksellisyys. Ammatillisen koulutuksen opetus- ja ohjaushenkilöstön kokemuksia työstä. Työelämän tutkimus — Arbetslivsforskning 18(1), 30-43
  • Salonen, A. & Konkka, J. (2017). Kun tyytyväisyys ratkaisee. Nuorten suhtautuminen globaaleihin haasteisiin, käsitykset ihanneyhteiskunnasta ja toiveet omasta tulevaisuudesta. Teoksessa Sami Myllyniemi (toim.) Katse tulevaisuudessa, Nuorisobarometri 2016. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö, Valtion nuorisoneuvosto ja Nuorisotutkimusverkosto, 137-156
  • Salonen, A. & Konkka, J. (2015). An Ecosocial Approach to Well-Being: A Solution to the Wicked Problems in the Era of Anthropocene. Foro de Educación 13(19), 19–34
  • Salonen, A. (2015). Vastuullinen maailmasuhde ja sen merkitys hyvän elämän tavoittelussa. UAS Journal 1/2015.
  • Salonen, A. (2014). Ekososiaalinen hyvinvointiparadigma – yhteiskunnallisen ajattelun ja toiminnan uusi suunta täyttyvällä maapallolla. In: Juha Hämäläinen (ed.) Sosiaalipedagoginen aikakauskirja 2014. Suomen sosiaalipedagoginen seura, 32-62.

Yhteiskuntaa uudistava oppiminen

jaettuasiantuntijuus

Ilman oppimista ei ole edistystä. Oppimista tapahtuu aina ja kaikkialla. Uuden ajan oppimiskulttuurille on tyypillistä, että oppijoita ja asiantuntijoita ovat kaikki oppimisprosessissa mukana olevat. Erilaiset todellisuuden tulkinnat täydentävät toisiaan. Tyhmiä kysymyksiä ei ole. Jaetun asiantuntijuuden merkitys voimistuu. Täydellinen oppimisyhteisö on toisin näkemistä ja kokemista kannatteleva yhteisö, jota rikastuttaa yhteisön jäsenten toisiaan täydentävä erilaisuus. Jokainen saa tunnustusta omasta arvokkuudestaan ja kokee ainutlaatuisuutensa voimavaraksi.

  • Alamäki, A., Nyberg, C., Kimberley, A. and Salonen, A. (2024). Artificial intelligence literacy in sustainable development: A learning experiment in higher education. Frontiers in Education 9:1343406
  • Asikainen, E., Laininen, E. & Salonen, A. (2024). Ammatillisen opettajan planetaarinen toimijuus. Ammattikasvatuksen aikakauskirja, 26(1), 78-88.
  • Salonen, A., Laininen, E., Hämäläinen, J. & Sterling, S. (2023). A Theory of Planetary Social Pedagogy. Educational Theory 73(4), 615-637.
  • Laininen, E. & Salonen, A. (2023). Planetaarinen sosiaalipedagogiikka uudistaa käsityksiä työstä ja ammatillisesta osaamisesta. Sosiaalipedagogiikka 24(1), 105-124.
  • Sipari, S., Foster, R., Helenius, S., Vänskä, N., & Salonen A. (2022). Osallistuva tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiokumppanuus ammattikorkeakoulukontekstissa. Ammattikasvatuksen aikakauskirja 24(4), 10-27
  • Huhmarniemi, M. & Salonen, A. (2022). Nykytaide luontosuhteen pilarina: Art Ii 2020 Biennaalin teokset tulevaisuuskeskusteluna. Futura 3/2022, 16-25
  • Keto, S., Foster, R., Pulkki, J., Salonen, A., & Värri, V-M. (2022). Ekososiaalinen kasvatus: Viisi teesiä ratkaisuehdotuksena antroposeenin ajan haasteeseen. Kasvatus & Aika 16(3), 49-69
  • Salonen, A., Tapani, A. & Suhonen, S. (2021). Student online activity in blended learning – a learning analytics perspective of professional teacher education studies in Finland. SAGE Open 11(4)
  • Laininen, E. & Salonen, A. (2019). Koulutusorganisaatiot yhteiskunnan uudistajina. Sosiaalipedagoginen aikakauskirja 20, 61-72.
  • Tapani, A. & Salonen, A. (2019). Identifying teachers’ competencies in Finnish vocational education. International Journal for Research in Vocational Education and Training, 6(3), 243-260
  • Foster, R., Salonen, A. & Keto, S. (2019). Kestävyystietoinen elämänorientaatio pedagogisena päämääränä. Teoksessa Tero Autio, Liisa Hakala ja Tiina Kujala (toim.) Siirtymiä ja ajan merkkejä koulutuksessa: Opetussuunnitelmatutkimuksen näkökulmia. Tampere: Tampere University Press, 121-143
  • Salonen, A. & Siirilä, J. (2019). Transformative Pedagogies for Sustainable Development. In: Leal Filho W. (Ed.) Encyclopedia of Sustainability in Higher Education. Cham: Springer.
  • Tapani, A. & Salonen, A. (2019). Myönteisten oppimiskokemusten tekijät ja uudistuva opettajuus ammatillisessa koulutuksessa. Ammattikasvatuksen aikakauskirja 21(2), 42-57
  • Siirilä, J., Salonen, A., Laininen, E., Pantsar, T. & Tikkanen, J. (2018). Transformatiivinen oppiminen antroposeenin ajassa. Ammattikasvatuksen aikakauskirja 20(5), 39-56
  • Salonen, A. & Joutsenvirta, M. (2018). Vauraus ja sivistys yltäkylläisyyden ajan jälkeen. Aikuiskasvatus 38(2), 84-101
  • Salonen, A. & Savander-Ranne, C. (2015). Teacher’s shared expertise at a multidisciplinary university of applied sciences. SAGE Open 5(3), 1-11
  • Salonen, A. Holvikivi, J. Mäkinen, E. (2015). Arvonluomisen pedagogiikalla intohimotyöntekijöitä. UAS Journal 2/2015
  • Salonen, A. & Savander-Ranne, C. (2015). Monialaisen ammattikorkeakoulun opettajien tieto- ja osaamisperusta. Aikuiskasvatus 35(2), 111–123.
  • Salonen, A. (2014). Ammattikorkeakoulun oppimiskulttuuri ja opettajan kompetenssit 2020. In: Päivi Keränen, Risto Säntti, Matti Rantala & Anna-Maria Vilkuna (ed.) Reittejä työelämän murroksessa. Helsinki: Metropolia Ammattikorkeakoulu, 66–71.