Merkitysnäköaloja avaavat eettiset innovaatiot

Hyvinvointiyhteiskunnassa ihmiset haluavat olla olemassa jotakin itseään suurempaa asiaa varten. Kansalaiset etsivät elämäänsä sellaisia asioita, jotka lisäävät heidän elämänsä merkityksellisyyttä ja vähentävät tarkoituksettomuuden tuntua. He kysyvät mitä lisäarvoa yritys antaa ihmiselle, yhteiskunnalle ja ihmiskunnan yhteiselle tulevaisuudelle. Tämä muutos haastaa uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämistyön, sillä yrityksen olemassaolon perusteeksi ei enää riitä pelkästään omistajien voittojen maksimointi.

Merkitysnäkökulmia avaavat eettiset innovaatiot kohdentuvat siihen, mikä on hyvän elämän kannalta luovuttamatonta. Maapallon rajallisuuden tunnistaminen ja hyväksyminen on olennaisinta, jotta inhimillinen elämä voisi jatkua hyvänä tulevaisuudessakin. Suuriin kysymyksiin vastausten hakeminen perustuu seuraavaan ihmislajin säilymistä turvaavaan hierarkiaan, joka voi toimia myös merkitysnäköaloja avaavien eettisten innovaatioiden lähtökohtana:

  1. Elämän edellytysten säilymisen turvaaminen tuleville sukupolville on tärkein nykysukupolven ihmisten tehtävä. Käytännössä kyse on hengityskelpoisesta ilmasta ja juomakelpoisesta vedestä; kasvien pölytysten turvaamisesta ja maaperän hedelmällisyyden säilymisen varmistamisesta; ilmaston vakaudesta ja maa-alueiden asuinkelpoisuuden säilymisestä sekä luonnonvarojen kestävästä käytöstä.
  2. Arvokkaan elämän mahdollisuuksien puolustaminen pelkästään ihmisyyden perusteella määrittyvänä periaatteena on toiseksi tärkein nykysukupolven ihmisten tehtävä.
  3. Vakaan talouden vaaliminen on kolmanneksi tärkein nykyihmisen toiminnan kriteeri, jotta rajallisen maapallon resurssit voitaisiin jakaa täyttyvällä maapallolla mahdollisimman tehokkaasti ja varmistaa mahdollisimman monen ihmisen perustarpeiden tyydyttäminen.

Jos merkitysnäköaloja avaavia eettisiä innovaatioita lähestytään talouden kielellä, paikallistuvat ne sellaisiksi innovaatioiksi, jotka liittyvät kiertotalouteen, palvelutalouteen tai paikallistalouteen. Luonnonvarojen laajamittaiseen hyödyntämiseen perustuva vaurautemme ei kestä kriittistä tarkastelua, mikäli emme saa rajallisia luonnonvaroja kiertämään. Kyse on yksinkertaisesta periaatteesta: Jos kylpyammeesta pääsee vettä pois enemmän kuin hanasta tulee uutta vettä tilalle, laskee ammeen veden pinta. Ennemmin tai myöhemmin amme on tyhjä. Kiertotalous on ratkaisu luonnonvarojen riittävyyteen, sillä esimerkiksi metalleja voidaan käyttää uudestaan ja uudestaan.

Palvelutalouden mahdollisuudet resursseja säästävänä talouden muotona perustuvat siihen, että useimmat tarpeistamme eivät liity materian henkilökohtaiseen omistamiseen vaan käyttöoikeuteen ja saatavuuteen. Tarvitsemme liikkumispalvelua, mutta emme välttämättä omaa autoa. Omistamme porakoneen, mutta omistaminen ei ole ensisijainen tarpeemme vaan reikä seinään silloin tällöin.

Paikallistalous on omiaan lisäämään läpinäkyvyyttä ja ylläpitämään kulttuurista monimuotoisuutta. Läpinäkyvyys on yhteydessä ihmisten välisen luottamuksen lisääntymiseen. Luottamuksen kulttuuri on hyvinvoinnin ydintä. Monimuotoisuus puolestaan parantaa paikkakunnan, alueen tai maan sietokykyä ja palautumiskykyä erilaisten häiriöiden sattuessa. Lisäksi rahan kiertäessä paikallisesti – sieltä poistumatta – voi seurauksena olla talousbuumi.

Merkitysnäköaloja avaavat innovaatiot ovat arvokkaan ihmisyyden puolustamista ja luottamusta herättävän tulevaisuuden rakentamista. Koetun hyvinvoinnin kannalta on aivan eri asia tunnistaa olevansa osa ratkaisua kuin havahtua olemaan osa sitä tapahtumien ketjua, joka murentaa luottamustamme tulevaisuuteen ja vahvistaa ihmisten välistä eriarvoisuutta.

Puhun aiheesta Inssiforum2015 -tapahtumassa 28.-29.1.2015

By | 2015-09-10T07:30:04+00:00 2015-01-20|