Valokatkaisijan painaminen Helsingissä on edelleen yhteydessä tapahtumien ketjuun, jossa kivihiiltä louhitaan maaperästä. Sen jälkeen se kuljetetaan laivalla jostain päin maailmaa suomalaiseen kivihiilivoimalaan, jossa se murskataan ja syötetään uuneihin. Palava kivihiili kuumentaa vettä höyryksi, jonka avulla generaattori tuottaa sähköä sähköverkkoon, lämpöenergiaa kaukolämpöputkistoihin ja viilennystä kaukoviilennysverkkoon. Voimalan piipusta nousee hiilidioksidia, vesihöyryä ja dityppioksidia, joka on 310 kertaa hiilidioksidia voimakkaampi kasvihuonekaasu. Poltosta syntyy myös tuhkaa.

Pohjoismaisista pääkaupungeista Helsingillä on ylivoimaisesti suurimmat hiilidioksidipäästöt asukasta kohden, noin 6000 kg/asukas vuodessa. Oslossa ja Tukholmassa päästöt ovat noin puolet tästä. Helsingin päästöt syntyvät suurimmaksi osaksi kaukolämmön ja sähköntuottamisesta fossiilisten polttoaineiden avulla. Energiatuotannon päästöt ovat Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 (2007):n mukaan noin 75 prosenttia pääkaupunkiseudun kaikista kasvihuonekaasupäästöistä. Helsingin kaupungin tietokeskus (2006) toteaa, että:

”merkittävin tämän hetken kestävyysongelma Helsingillä on kasvihuonekaasupäästöjen korkea taso, jonka pääasiallisena syynä on fossiilisten polttoaineiden (maakaasu ja kivihiili) suuri osuus kaupungin energiantuotannossa.”

|2018-01-19T21:37:43+00:002009-05-14|

Share This Story, Choose Your Platform!