Maailmassa on enemmän mahdollisuuksia kuin luulemme. Emme näe niitä, sillä jokaisen ihmisen todellisuuden tulkinta jää vajaaksi. Tarvitsemme toisiamme, jotta voisimme horjuttaa kapeita käsityksiämme olevaisesta ja pääsisimme näkemään ja kokemaan avarammin.

Omasta tutusta poterosta ulos kurkistaminen edellyttää rohkeutta ja riskinottoa, mutta vapauttaa luovuutta. Ilman toisin näkemistä ja kokemista mikään ei muutu. Rutiineissa pysyminen vaalii vakautta ja turvallisuutta, mutta turruttaa ja jarruttaa. Oman mukavuusalueen reunalla oleskelu ei aina tunnu mukavalta, mutta se saa edistyksen voimat liikkeelle.

Innovaatiot kehittyvät asioiden ja ilmiöiden leikkauspisteissä. Edistystä ei ole olemassa ilman, että maailmaa tarkastellaan ennakkoluulottomasti ja pelottomasti uusista näkökulmista. Toisen asemaan asettuminen voi avata näkemään ja kokemaan ympäröivää todellisuutta laajemmin, avarammin ja syvemmin. Samalla kun eläytyy maailmaan toisen ihmisen kautta, voi löytää kohtuullisuutta, reiluutta ja loukkaamattomuutta ihmissuhteisiin.

Tietäminen on este luovuudelle. Se ankkuroi asiantuntijan omaan poteroon. Kun kokee jo tietävänsä, utelias uuteen kurkistaminen ei tunnu tärkeältä. Jos sen sijaan tietää, ettei tiedä, on avoin ja vastaanottavaisempi uudelle ja leimahtavampi liekeille. Tietämisessä kannattaakin sokratelaisittain keskittyä vain sen tunnistamiseen, mitä ei tiedä.