Elämme maailmassa, jossa tuotteiden ja palvelujen hinnoissa ei ole täysimääräisesti mukana niistä aiheutuvien ekologisten ja sosiaalisten haittojen kustannuksia. Tämä johtaa vääristyneeseen kuluttamiseen, jolloin esimerkiksi luonnon säilyttämisen merkitys jää todellista vähäisemmäksi. (Luonnon ihmiselle tuottamien ilmaisten ekosysteemipalvelujen arvo on 10-100 kertaa suurempi kuin niiden säilyttämisestä aiheutuvat kustannukset, ks. lähde alla)

Saasteettoman hengitysilman arvo olisi mahdollista määrittää hengityselinsairauksien hoitokuluina ja pienhiukkasiin ennenaikaisesti kuolleiden ihmisten yhteiskunnalle aiheuttamina kuluina. Luonnon monimuotoisuuden arvo määrittyisi sukupuuttoon kuolemisen uhan alla olevien lajien ekosysteemeille tuottaman arvon kustannuksia arvioimalla. Niin ikään yhteiskunnasta syrjäytyneen ihmisen kustannukset voitaisiin määrittää esimerkiksi menetettyinä verotuloina. Näiden haittojen kustannuksia pitäisi sisällyttää entistä enemmän hyödykkeisiin kestävän kehityksen mukaista todellisuutta tavoiteltaessa.

Referenssit:
(a) Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan pysyvästi työmarkkinoilta syrjäytyneestä ihmisestä aiheutuu suomalaiselle yhteiskunnalle noin miljoonan euron kustannukset ennen kuin henkilö täyttää 60 vuotta.
(b) Euroopan 10 000 suurimman tehtaan ja energiantuotantolaitoksen tuottamat ilmansaasteet aiheuttivat vuonna 2009 102-169 miljardin euron kustannukset ihmisten terveydelle ja ympäristölle. Kansalaista kohden lasketun haitan suuruus oli 200-300 euroa Euroopan alueella (EU maat + Itävalta ja Norja).

EEA (2011).Revealing the costs of air pollution from industrial facilities in Europe. Luxembourg: Publications Office of the European Union. Available http://www.eea.europa.eu/publications/cost-of-air-pollution/at_download/file

Secretariat of the Convention on Biological Diversity (2010). Global Biodiversity Outlook 3. Montréal. Available http://www.cbd.int/gbo/gbo3/doc/GBO3-final-en.pdf