Tietoisuusyhteiskuntaan siirtyminen luotaa sivistyksen juurille ja samalla tasapainottaa markkinaehtoistunutta nykymenoa, jossa uhkana on ihmisten välineellistyminen. Suunnan määrittää ihmisen moraali. Moraalimme indikaattorina toimii kokonaisvaltaisesti se maailma, jonka jätämme tuleville sukupolville. Vaikeutena on tämän indikaattorin informaation tulkitseminen, sillä tulevaisuus on tällä hetkellä abstrakti ja toteutumaton. Vahvoja signaaleja on kuitenkin olemassa siitä, että tietoyhteiskunnasta tietoisuusyhteiskuntaan siirryttäessä ekologinen sivistysprojekti on keskeisessä asemassa elämän merkityksellisyyden kuten osallisuuden kokemusten kanssa.
