Näkökulmien integroiminen

Kokonaisvaltainen kestävän kehityksen mukainen arjenorientaatio ei ole mikään uusi ja ihmiskunnalle vieras ilmiö, sillä ekologisia, taloudellisia ja sosiaalisia intressejä yhdistävä kestävän kehityksen mukainen ihmisen ajattelu ja toiminta oli esimerkillisellä tavalla läsnä jo 1400-luvun islantilaisten lampaiden kasvattajien arjessa. He huomasivat – ehkä osittain saarivaltion rajallisuuden ansiosta – että ylilaiduntaminen johtaa nopeasti [...]

|2018-01-19T21:40:55+00:002011-12-22|

Lannistumattomuus

Olemme osa globaalin ajan markkinaehtoista kulttuuria, jossa ihminen helposti välineellistyy. Rakentava kriittisyys ja vallitsevan kulttuurin kyseenalaistaminen on tärkeää, mutta jos siitä seuraa lamaannuttavaa syyllisyyttä, ollaan sivuraiteilla. Ainakin kasvatustehtävissä olevilta edellytetään erityistä sensitiivisyyttä globaaleita kehityshaasteita tunnistettaessa ja niihin omanäköisiä ratkaisuja haettaessa. Oleellista on edistää vaikutuspiiriin kuuluvien ihmisten ja yhteisöjen lannistumattomuutta.

|2018-01-19T21:40:55+00:002011-12-21|

Globaali solidaarisuus hakusessa?

Commitment to Development Index asettaa 22 maailman rikkainta maata järjestykseen sen mukaan miten maat sitoutuvat köyhiä maita hyödyttävään politiikkaan. Arvioinnin kohteena on kehitysapu, kauppa, ihmisten liikkuvuus, ympäristöpolitiikka, turvallisuuspolitiikka ja tutkimus. Suomi sijoittuu näiden indikaattoreiden keskiarvon perusteella sijalle kuusi. Suomen heikkoutena on maahanmuuttopolitiikka, jossa Suomi jää sijalle 17/22. Roodman, D. (2011). [...]

|2018-01-19T21:40:56+00:002011-12-17|

Ekologisen, sosiaalisen ja taloudellisen tulokulman dialogi

Kestävän kehityksen tarkastelussa on ollut tyypillistä rajoittuminen(a) materiaaliseen talouden näkökulmaan, (b) luonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemeiden elinvoimaisuutta vaalivaan ekologiseen näkökulmaan tai (c) ihmisyhteisöihin ja organisaatioihin liittyvään sosiaaliseen näkökulmaan. Kestävyysajattelun keskeinen voima väistyy jos tarkastelu on talouskeskeistä, luontokeskeistä tai ihmiskeskeistä. Vain yhden asian huomioiminen kerrallaan johtaa helposti virhearviointeihin ja todellisuuden pelkistämiseen. Ilman [...]

|2018-01-19T21:40:56+00:002011-12-16|

Ilmastokumppanit Suomi, Algeria, Ukraina ja Korea

The Climate Change Performance Index 2012 on laadittu 200 asiantuntijan toimesta. Siinä vertaillaan 58 maailman eniten hiilidioksipäästöjä tuottavan maan ilmastopolitiikan onnistumista ja päästöjen kehitystä. Suomi sijoittuu sijalle 37 painien luokassa "heikko" mm. Algerian, Ukrainan ja Korean kanssa. Viime vuotinen Suomen sijoitus oli 31. Suomen hiilidioksipäästöt asukasta kohden ovat edelleen maailman [...]

|2018-01-19T21:40:56+00:002011-12-09|

Sustainability science integrates human, social, and biological systems

Bettencourta and Kaurc (2011) analyzed consists of about 37,000 distinct authors of over 20,000 papers concerning sustainable development. The academic papers came from 174 countries and territories and 2,206 cities worldwide. Networks span the world geographically and a wide range of disciplines in the social sciences, biology, and engineering. They [...]

|2018-01-19T21:40:56+00:002011-12-07|

Three-quarters of climate change is man-made

Natural climate variability is unlikely to have contributed more than about one-quarter of the temperature rise observed in the past 60 years. At least 74 % of the observed warming is due to human activity.Huber, M & Knutti, R. (2011). Anthropogenic and natural warming inferred from changes in Earth’s energy [...]

|2018-01-19T21:40:56+00:002011-12-06|

Talouskasvu

Talouskasvu perustuu luottamukseen. Kuluttajien ja sijoittajien luottamusta heikentää kuukausi kuukaudelta enemmän kaksi asiaa:a) Ekologinen kestämättömyys, mikä ilmenee esimerkiksi turpeen ja kivihiilen kaltaisten uusiutumattomien ja saastuttavien energian lähteiden varassa toteutuvana tuotantona.b) Sosiaalinen kestämättömyys, mikä ilmenee ihmisarvoa loukkaavilla tavoilla tuotettujen tuotteiden ja palvelujen arkipäiväistymisenä.Ekologisesti ja sosiaalisesti kestävä talous on ainoa kasvua tuova [...]

|2018-01-19T21:40:18+00:002011-12-02|
Go to Top