Asiantuntijuuteni liittyy kestävään yhteiskuntaan siirtymiseen. Väittelin vuonna 2010 otsikolla Kestävä kehitys globaalin ajan hyvinvointiyhteiskunnan haasteena. Lähestymistapani on tieteidenvälinen ja tulevaisuussuuntautunut. Teoreettista tutkimustani luonnehtii sivistysnäkemyksen ja edistysajattelun päivittämispyrkimykset. Empiirinen tutkimukseni kohdistuu yhteiskunnallisen muutoksen konkreettiseen toteutumiseen. Olen tutkinut esimerkiksi kestävää kulutusta, itseajavilla autoilla matkustavien kokemuksia, uusien ruokaratkaisujen hyväksyttävyyttä ja työhyvinvointia.

Työskentelen apulaisprofessorina Itä-Suomen yliopiston yhteiskunta- ja kauppatieteellisessä tiedekunnassa. Toimin myös Suomen kestävän kehityksen asiantuntijapaneelissa. Lisäksi olen dosentti seuraavissa korkeakouluissa:

  • Helsingin yliopisto, kasvatustieteen dosentti
  • Maanpuolustuskorkeakoulu, kestävän kehityksen dosentti
  • Itä-Suomen yliopisto, ekososiaalisen hyvinvointitutkimuksen dosentti

Tulevaisuutta voidaan tehdä. Ihmisen täyteen mittaan kohottautuminen ja yhden planeetan rajoihin asettuvat yhteiskunnalliset kestävyyspyrkimykset ovat mahdollisia yhdistää, kun jokapäiväisen elämän painopiste siirtyy runsaisiin ja ehtymättömiin hyvän elämän lähteisiin. Niissä piilee jälkiteollisen, tekoälyistyvän yhteiskunnan vauraus.

Hyvän tulevaisuuden rakentaminen edellyttää vastakkainasetteluista siirtymistä kohti suurempien kysymysten tekemistä. Kulttuurievoluution myönteisen suunnan varmistamiseksi on oleellista tunnistaa hyvän elämän luovuttamaton perusta kodeissa, työpaikoilla, Suomessa ja planeetallamme.

Luovuttamattomia asioita on kaksi. Elämän edellytysten periksiantamaton vaaliminen ja ihmisarvo pelkästään ihmiseksi syntymisen perusteella. Kun näistä pidetään kiinni, ollaan edistyksen ja sivistyksen jäljillä.

Se, mikä tekee elämästä elämisen arvoista, uhkaa tulla ohitetuksi numeroilla ohjautuvassa yhteiskunnassa. Elämän ainutlaatuisuus, mielekkyys, merkityksellisyys, luottamus, tyytyväisyys ja elämänilo ovat kaikkien ulottuvilla, mutta ne eivät lisäänny yhteiskunnassa ellei niihin kiinnitetä erityistä huomiota.

Ratkaisijan rooliin asettumalla on mahdollista voimistaa kokemusta tämän hetken täyteydestä. Oman elämän ja ympäröivän todellisuuden välisten kytkösten tiedostaminen lisää kokemusta omista vaikutusmahdollisuuksista. Yksittäisistä jokapäiväisistä ratkaisuista kasvaa puroja, jotka muodostavat suuren joen. Se joki muuttaa maailmaa ja antaa ihmisenä olemiselle arvokkaan tarkoituksen.

 


 

Näkökulmakirjoituksia