Ilmastonmuutoksen, luontokadon ja luonnonvarojen hupenemisen vaikutukset kohdistuvat epätasaisesti: eniten kärsivät ne, jotka ovat vaikuttaneet ongelmien syntyyn vähiten. Siksi vastuu muutoksesta kuuluu erityisesti vauraiden teollistuneiden maiden asukkaille. Ratkaisujen laajan hyväksyttävyyden vuoksi oleellista on tunnistaa yhteiskunnallisen kehityksen suunta, joka samaan aikaan sekä ylläpitää kansalaisten hyvinvointia että vaalii elämän ekologisen perustan elinvoimaa. Hyvä [...]

Hyvinvointi on kaikkia ihmisiä yhdistävä elämän päämäärä. Suomi tarvitsee sellaisen suunnan, joka varmistaa, että kansalaisten kokemus hyvinvoinnista on tänä vuonna parempi kuin viime vuonna. Hyvinvoinnin mieltäminen elintasokysymykseksi pelkistää hyvinvoinnin materiaaliseksi edistymiseksi. Elintaso on kuin kulissit näytelmässä, mutta hyvään elämään tarvitaan myös juoni. Elämänlaatu viittaa juoneen. Elintaso palautuu materiaalisiin asioihin, mutta [...]

Ihmisyhteisöissä ja yhteiskunnissa ne asiat lisääntyvät, joista puhutaan. Synkistelyn lisääntyminen lopulta lamaannuttaa. Valoisampien tulevaisuuksien kuvittelemisen ja todeksitekemisen tarve on ilmeinen. Se, miten asiat ovat tänään, ei täysin määritä sitä, miten ne voivat olla tulevaisuudessa. Tulevaisuuteen on mahdollista vaikuttaa. Keskitymme hyviin tulevaisuuksiin kampanjassa, joka kulkee nimellä #ToivoTeoiksi2025. Osallistun kampanjaan julkaisemalla tällä [...]

Vuoden 2024 teoissani korostui tieteen yleistajuistaminen ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Erityisen iloinen olen taiteen suuntaan kääntyvistä produktioista kuten jazzia, taidevalokuvia ja kestävyysajattelua yhdistävästä monitaideteoksesta Hyvän elämän jäljillä! Kirjoittamissani kolumneissa pyrin rakentamaan siltaa eri tavoin ajattelevien ihmisten välille, sillä yksi aikamme keskeisimpiä haasteita on ääripäistyminen - ihmisten etääntyminen toisistaan. Julkaisin tähän liittyen [...]

Ekososiaalinen sivistyskäsitys on kestävän ja elinvoimaisen yhteiskunnan perusta. Siinä kestävän kehityksen osa-alueet muodostavat tiedeperustaisen hierarkian vahvan kestävyysajattelun mukaisesti. Hierarkia perustuu siihen tosiasiaan, että ihmiselämä edellyttää useiden ekologisten tekijöiden olemassaoloa: Hengityskelpoinen ilma ja juomakelpoinen vesi luovat perustan ihmisen olemassaololle syntymän ensi minuuteista lähtien. Kasvien pölytykset ja maaperän hedelmällisyys varmistavat, että ihmisellä [...]

Suorituskeskeisyys lävistää yhteiskuntaamme yhä voimallisemmin. Ilmiö ulottuu myös opiskeluun. Pitäisi saada aikaiseksi enemmän ja lyhyemmässä ajassa. Tuossa kolmen minuutin podcast siitä, kuinka opiskelijaelämästä rakennetaan viehkeästi vetävää ja elämää kannattelevaa. Nämä kolme pointtia saattavat toimia oikein hyvin myös laajemminkin hyvän elämän mahdollisuuksia kannattelevaa yhteiskuntaa rakennettaessa.

Polycrisis is associated with challenges where the interaction of separate crises exceeds the sum of each crisis. Human-induced climate change, a loss of biodiversity, and the depletion of natural resources are examples of crises with negative local, global, and planetary impacts. Humans are responsible for confronting the consequences of their [...]

Elämästä on tullut yhä monimutkaisempaa ja samalla pirstaleisen tuntuista. On vaikeaa tietää, mihin kannattaisi satsata ja mihin ei. Millaiseen maailmaan, yhteiskuntaan ja arkeen toivoisin elämäni asettuvan? Millaisten asioiden toivoisin kehystävän olemassaoloani? Kävin rohkealla otteella visioimaan mistä hyvässä tulevaisuudessa voisi olla kyse. Rakensin luennon, jonka toteutimme G Livelabissa kovin poikkeavalla tavalla. [...]

Pirstaloituminen on jokapäiväinen uhka elämän voiman säilymiselle. Niin helposti arki kuluu sellaisten asioiden parissa, jotka eivät rakenna ja vie asioita sellaiseen suuntaan, josta meidän jälkeemme tulevat voisivat meitä tyytyväisinä muistella. Ajattelen nimittäin niin, että siinä on sivistyksen mitta - siinä, että tulevat sukupolvet pystyvät toteamaan toimistamme, että niihin sisältyi jotakin [...]

Suomessa on omaksuttu kapea hyvinvointikäsitys. Se perustuu elintason jatkuvaan parantamiseen. Tähän hyvinvointikäsitykseen sisältyy ajatus siitä, että mikään ei riitä. Riittävästi aineellista hyvää on vähän enemmän kuin se, mitä nyt on saatavilla. Jos lähikaupassa on nyt tarjolla 100 erilaista juomavaihtoehtoa, mielletään myönteiseksi kehitykseksi valintojen määrän kasvattaminen 120 juomaan. Kaventuneen hyvinvointikäsityksen riskinä [...]

Työelämä muuttuu. Puhe merkityksettömyydestä lisääntyy. Silti työn tarkoituksesta käyty keskustelu tuppaa jäämään ohueksi. Suomi on talouskasvuriippuvainen hyvinvointiyhteiskunta. Työn tarkoituksena ei enää vuosiin ole ollut pelkkä toimeentulon turvaaminen vaan myös talouskasvun vauhdittaminen. Nämä kaksi työn tarkoitusta eivät kuitenkaan riitä merkityksellistämään työtä nykyaikana. Luonnon näkökulmasta ihmisen talous on luonnonvarojen muuttamista jätteiksi ja [...]

Tutkimme, mikä tekee elämästä hyvän. Olimme kiinnostuneita siitä, kuinka ihmiset arvioivat omaa elämäänsä kokonaisuutena ja millaiseksi he tämän reflektionsa valossa oman elämänsä mieltävät osana ympäröiviä yhteiskunnallisia ja maailmanlaajuisia olosuhteita. Aineisto (n=2052) edusti Manner-Suomen 18–79-vuotiasta väestöä. Yhdistimme hyvinvoinnin kestävyyteen siten, että pyysimme vastaajia kertomaan kuinka heidän elämässään toteutuvat kestävyyttä edistävät jokapäiväiset [...]

Hyvä tulevaisuus edellyttää edistymisen, eteenpäin menemisen ja myönteisen kehityksen uusiksi ajattelua. Jotta vakiintuneen ajattelun saisi tuupattua kohti uutta, voisi vaikka kysyä, että millainen olisi rakkauden lävistämä ihmiselämä, yhteiskunta tai maailma? Olisiko rakkaudella roolia hyvän tulevaisuuden tekemisessä? Valistuksen aika käynnisti kehityskulun, jossa ihmisten ja yhteiskuntien edistymisen ehdoksi muodostui tieto ja järkiperäisyys. [...]

Hyvän elämän mahdollisuudet on välttämätöntä järjestää ekologisesti kestävästi ja sosiaalisesti oikeudenmukaisesti, jotta tulevaisuus olisi hyvä. Maapallon rajallisuuden vuoksi aineelliset mahdollisuudet ovat rajalliset toisin kuin aineettomat, jotka ovat ehtymättömiä ja kaikkien ulottuvilla. Kovin harvoilla ihmisillä maapallolla on aineellisesti tarkasteltuna asiat niin hyvin kuin suomalaisilla. Elämme yltäkylläisyydessä. Pitäisikö nyt viimeistään yhteiskuntapolitiikan tavoitteena [...]

Kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen auttaa torjumaan yhteiskunnan ääripäistymistä, joka johtuu osittain siitä turhautumisesta, että kansalaiset kokevat, etteivät he pysty vaikuttamaan omaan elämäänsä liittyviin asioihin. Siksi kansalaisten äänen kuuleminen "uusilla korvilla" on oleellista. Digitalisoituva yhteiskunta tarjoaa tälle kuulemiselle mahdollisuuksia. Ja pitäjäaktivismi sen eri muodoissa voi olla keskeinen tämän myönteisen kehityskulun kiihdyttäjä. Elämme [...]

Dystooppiset tulevaisuusnäkymät aiheuttavat monenlaista huolta ja epävarmuutta. Päällä olevan kulkutaudin lisäksi ratkaisua odottaa huomattavasti vakavampi ongelmanippu, joka suorastaan haastaa nykyihmisen olemassaoloa. Elämän perusta horjuu kun ilmasto muuttuu ihmiselämälle epäsuotaisammaksi, luonnonvarat hupenevat kiivaaseen tahtiin ja luonnon monimuotoisuus kaventuu hälyttävästi. Onneksi se miten asiat nyt ovat, ei määrittele sitä, miten ne voisivat [...]

Teollistuneiden yhteiskuntien kansalaisten ehkä oleellisin maailmankuvallinen paradigmamuutos liittyy ihmiselämän ja muun elämän yhteenkietoutuneisuuden ymmärtämiseen ja uuden ymmärryksen mukaisten vastuullisten elämäntapojen omaksumiseen. Ihmisen elämä on kiistattomilla tavoilla osa muuta elämää, mikä konkretisoituu esimerkiksi syömässämme ruuassa. Kun pidämme itseämme hengissä ruuan avulla liitämme samalla omaa elämäämme muuhun planeettamme elämään. Oman elämän mieltäminen [...]

Objektiivinen hyvinvointi perustuu asioihin, joita jokainen ihminen tarvitsee. Sellaisia asioita on vain muutamia. Näitä inhimillisiä perustarpeita ovat esimerkiksi ruoka, juoma, katto pään päälle, terveydestä huolehtimisen mahdollisuudet ja koulutuspalvelujen saavutettavuus. Niiden suhteen on Suomessa edetty pitkälle. Objektiiviseen hyvinvointiin liittyvät asiat on huomattavilta osin jo saavutettu. Subjektiivinen hyvinvointi on kokemukseen perustuvaa. Jokaisen [...]

Hyvä elämä on luonteeltaan kokemuksellista. Siksi se, mikä on hyvää minulle ei välttämättä sellaisenaan ole hyvää sinulle. Subjektiivinen hyvinvointi on jokaisen ihmisen omaan arvioon perustuva luonnehdinta elämän hyvyydestä. Se koostuu tyytyväisyydestä, myönteisistä ja kielteisistä tunteista, elämän merkityksellisyyden ja tarkoituksellisuuden kokemuksesta, omaan elämänkulkuun vaikuttamisesta sekä ihmisenä kasvamisesta. Vaikka kokemus elämästä on [...]

Käsityksemme siitä maailmasta, jossa elämme, ovat vaillinaisia, keskeneräisiä ja joskus harhaisia. Eteenpäin meneminen – edistyminen ja sivistyminen – perustuu päättäväiseen pyrkimykseen ymmärtää todellisuus sellaisena kuin se on. Tehtävä ei ole helppo. Edelleen on tuhansia ihmisiä, joiden mukaan maa on muodoltaan litteä eikä pyöreä. Maan pyöreä muoto on kuitenkin tosiasia. Sen [...]