Rajallisen maapallon puitteissa toimittaessa yhteiskuntaa ei voi rakentaa ajallemme tyypillisten lyhytnäköisten talouden vaatimusten varaan, sillä se koituu loppujen lopuksi taloudenkin tuhoksi. On nähtävä pidemmälle ja laajemmalle. Uudenlaisen sivistyksen lähtökohtana on luonnon ekosysteemeiden, ihmisyhteisöjen ja talouden hierarkkinen suhde. Ekologiset, sosiaaliset ja taloudelliset hyvinvoinnin elementit eivät ole keskenään samanarvoisia.
Systeemisen tarkastelun perusteella selviää, että luonnon monimuotoisuuden turvaama ekosysteemeiden elinvoimaisuus on ensisijaista. Ihmisen hengissä säilyminen on riippuvaista luonnon tarjoamista ekosysteemipalveluista kuten hyönteisten suorittamista kasvien pölytyksistä. Ihmisen ravinnon saanti muuttuu huomattavan haastavaksi jos joudumme korvaamaan omalla työllämme pölyttäjien meille tähän saakka ilmaiseksi tarjoaman pölytyspalvelun.(*
Elämän edellytyksien turvaamisen lisäksi on huolehdittava ihmisoikeuksista siinäkin tapauksessa, että esimerkiksi toimeentulon turvaava palkka ja asiallisten työolosuhteiden järjestäminen työntekijöille saattaa vähentää yrityksen omistajien voittoja.(** Talous ei ole itseisarvo vaan ihmisten hallussa oleva väline hyvinvoinnin luomiseksi yhteiskunnassa. Luottamusta herättävän talouden perusedellytykset ovat siis ekososiaalisia: luonnon elinvoiman säilymisen osalta ekologisia ja ihmisoikeuksien toteutumisen suhteen sosiaalisia.
Sivistynyt ihminen tavoittelee sitä, että hyvä elämä olisi mahdollista kaikille ja aina. Tulevaisuuden toivoa luova poikkitiedollinen ekososiaalinen sivistys on inhimillisen kasvun kautta saavutettu ymmärrys ihmisenä olemisen oikeuksista ja velvollisuuksista, jotka perustuvat riippuvuuteen luonnosta ja toisista ihmisistä. Näiden yhteyksien ymmärtäminen ja ymmärryksen muuttuminen arkiseksi käyttäytymiseksi on ihmisenä kasvamisen keskeisin haaste rajallisella maapallolla. Oikeutemme tiedostamme, mutta velvollisuuksiemme tunnistamista toisiamme ja luontoa kohtaan on meidän välttämätöntä oppia lisää. Loppujen lopuksi ei ole kyse vähemmästä kuin ihmislajin hengissä säilymisestä.
*) Lyhyen aikavälin ajattelun mukanaan tuoma sokeus ilmenee esimerkiksi siinä kuinka Euroopan unionissa joulukuun alussa voimaan astuva mehiläispopulaatiota suojaamaan tarkoitettu kahden vuoden määräaikainen neoniconinoid-tuholaistorjunta-ainekielto on saanut torjunta-ainevalmistajat liikkeelle. Kaksi yritystä haastaa EU:n oikeuteen. Ks. http://news.sciencemag.org/europe/2013/08/pesticidemakers-challenge-e.u.-neonicotinoid-ban-court
**) Esimerkiksi vuosina 2008-2009 Norsunluurannikolla ja Ghanassa työskenteli lähes kaksi miljoonaa lasta kaakaontuotannossa varmistamassa, että lähikaupassamme on edullista suklaata. Alle viidellä prosentilla näistä lapsista ja heidän huoltajistaan oli mahdollisuus koulutukseen tai muuhun itsensä kehittämiseen. Myös pakkotyö- ja ihmiskauppa liittyi tuotantoon (the Worst Forms of Child Labor). Ks.
Bertrand, W. (2011). Final Report – Oversight of Cocoa Industry in Ghana and Ivory Coast. Payson Center at Tulane University.