Ekologisia, sosiaalisia ja taloudellisia intressejä yhteensovittavaa hyvinvointiajattelua voisi kutsua kestävyysperustaiseksi hyvinvoinniksi. Se nojaa ihmisten väliseen terveeseen riippuvuuteen, jossa otetaan vastuuta yhteisestä tulevaisuudesta. Se sallii ihmisten moninaisuuden, keskeneräisyyden ja epätäydellisyyden. Ihmisten välinen terve riippuvuus toteutuu toisistamme huolehtimisen ilmapiirissä, sillä vastuu estää ahneuden, tuhlauksen ja vääristyneen vallankäytön vaikutuksia. Se takaa osallisuutta yhteisöihin, politiikkaan ja kulttuuriin, mutta kyseenalaistaa omistamisen merkitystä hyvinvointia tavoiteltaessa suosimalla palvelutaloutta. Siinä on avaraa tilaa autenttisen tuntuman löytämiselle, itsensä kehittämiselle sekä tarkoituksen ja merkityksen tavoittelulle.
