Kuka? 2018-06-16T07:11:13+00:00

Asiantuntijuuteni liittyy kestävään yhteiskuntaan siirtymiseen, kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja merkitykselliseksi koetun elämän tavoitteluun. Lähestymistapani on tieteidenvälinen ja tulevaisuussuuntautunut.

Toimin professorina (associate) Itä-Suomen yliopistossa. Olen yhteiskuntatieteellisen ja kauppatieteellisen tiedekunnan dosentti Itä-Suomen yliopistossa, ja kasvatustieteellisen tiedekunnan dosentti Helsingin yliopistossa.

Tutkin kulttuurimurrosta, jonka osa meistä jokainen on kansalaisena ja kansalaisista muodostuvana yhteiskuntana. Fokusoin kestävämpien elämäntapojen omaksumismahdollisuuksiin tekoälyistyvässä yhteiskunnassa, jossa ihmisten kulutustottumukset ja sosiaalisen osallisuuden muodot muuttuvat. Tarkastelukehys muodostuu ihmisenä kasvamisen mahdollisuuksista ajassa, jossa elämän arvokkuuden ja merkityksellisyyden kokemukset saavat yhä enemmän painoarvoa hyvän elämän tavoittelussa.

Nykyaika pirstaloittaa elämäämme näköalattomaksi mitättömyydeksi. Vieraannumme itsestämme ja toisistamme. Suhtaudumme ympäröivään todellisuuteen laskelmoiden ja hyötyjä etsien.

Haastan etsimään elämän rikkauden täydempää esiinpääsemistä ja ihmisen sisäistä elämänpaloa. Vauhdin lisäämiseen keskittymisen sijasta olennaisempaa on varmistua kulkusuunnasta. Voimallisempi läsnäolo tässä hetkessä ja ylevät ihanteet viitoittavat suuntaa kohti upeuksia.

Hyvän tulevaisuuden rakentaminen edellyttää vastakkainasetteluista luopumista ja suurempien kysymysten tekemistä. Kulttuurievoluution hyvän suunnan varmistamiseksi täytynee hahmottaa entistä paremmin se, mitä loppujen lopuksi tarvitaan enemmän ja mitä vähemmän hyvän elämän elämiseksi kodeissa, työpaikoilla, Suomessa ja planeetallamme.

Elämä on miellyttävää kun ihmiset luottavat toisiinsa, tekevät yhteistyötä ja huolehtivat toisistaan. Niin yksinkertaista se on. Omaan parhaaseen yltäminen riittää. Yli-ihmisiä ei tarvita. Mutta tulevaisuuden toivon säilyttäminen edellyttää joidenkin väistämättömältä vaikuttavien kehityskulkujen kääntämistä?

Tulevaisuuteen liittyvien suurten kysymysten ratkaiseminen edellyttää entistä täydempää ihmisen potentiaalin käyttöönottoa. Se on käytännössä sitä, että meissä jokaisessa olevat erinomaisuudet vapautetaan käyttöön omaksi parhaaksi ja yhteiseksi hyväksi.

Uskon, että hyvän elämän ydin on nyt-hetken merkityksellisyydessä. Ratkaisijan rooliin asettumalla on mahdollista voimistaa kokemusta tämän hetken täyteläisyydestä. Yksittäisistä jokapäiväisistä ratkaisuista kasvaa puroja, jotka muodostavat suuren joen. Se joki muuttaa maailmaa ja antaa ihmisenä olemiselle arvokkaan tarkoituksen.

 


 

Näkökulmakirjoituksia