Talousajattelu, jonka mukaan olemme elämäämme viimeiset vuosikymmenet suunnanneet, perustuu luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemeiden meille tuottaman hyödyn ja palvelujen itsestäänselvyyteen ja ilmaisuuteen.
Kehityksen mittaaminen on perinteisesti ollut markkinatalouden suuruuden mittaamista bruttokansantuotteen (BKT) avulla. Mutta markkinoiden suuruus on eri asia kuin ihmisen hyvinvointi.
Aidon kehityksen mittaamiseen kehitetty GPI (Genuine Progress Indicator) mittaa kehitystä kokonaisuutena ihmisen henkisiä ja materiaalisia tarpeita yhdistämällä. Tästä mittaamistavasta saadut kokemukset osoittavat, että markkinoiden kasvusta luonnolle, sosiaaliselle ympäristölle ja ihmisten terveydelle aiheutuvat haitat ovat usein niin suuria, että taloudellisen kasvun tuoma raha kuluu näiden epäkohtien kuntoonsaattamiseen. Esimerkkinä tästä ovat viime aikoina Suomessa nähdyt joukkoirtisanomiset, jotka asettuvat sosiaalisen kestävyyden tielle.
Nykytietämyksen valossa kestävä taloudellinen kehitys voi olla positiivista pitkälläkin aikavälillä. Se edellyttää kuitenkin ihmisen henkisen pääoman hyödyntämistä laaja-alaisesti ilman vastakkainasetteluja. Tämä on mahdollisuus.