Sosiaalinen sivistys ilmenee ihmisten välisen keskinäisyyden kukoistamisena. Se lähtökohtana on tietoisuus siitä, että ihmisen mittainen vastuu edellyttää vastuuta toinen toistemme arvokkaasta ihmisyydestä paikallisella ja globaalilla tasolla. Käytännössä kyse on päivittäisistä valinnoista, jotka ylläpitävät ja edistävät toisen toistemme (a) sisäistä ehtymättömyyttä (b) tukahtumattomuutta ja (c) lannistumattomuutta.