Tuottavuuteen ja tehokkuuteen pyrkiminen voi johtaa ihmissuhteiden välineellistymiseen. Ihmissuhteiden välineellistyessä elämän ydin on kadonnut.
Saattaa olla, että materian tavoitteluun suuntautuva länsimainen hyvinvointiajattelu on vinoutunutta, sillä se ei pysty loppujen lopuksi tuomaan meille sitä tyydytystä, minkä ihmisten välinen luottamus ja kunnioitus tuo tullessaan. Kehittyvissä maissa bruttokansantuotteen kasvu tuottaa perustarpeiden tyydyttämisen mahdollisuuksia yhä useammille kansalaisille. Sen sijaan ylikehittyneissä maissa materiaalinen hyvinvointi alkaa kääntyä henkistä hyvinvointa vastaan.
Loppujen lopuksi ihmiset tavoittelevat yksinkertaisia ei-materiaalisia asioita, jotka tekevät heidät onnellisiksi. Näitä ovat esimerkiksi
– osallisuus,
– ystävyys ja kiintymys,
– yhteisyys ja harmonia.