Energiaratkaisuihin kulminoituu yhteiskuntiemme kehitys. Pelkästään käytössämme olevat pilvipalvelut (kuten tämän tekstin lukeminen) kuluttavat sähköä enemmän kuin yksikään yksittäinen maailman maa (poislukien Kiina, USA, Japani, Intia ja Venäjä). Energiaintensiivistä elämänmuotoamme havainnollistaa se, että jos hyvinvointivaltion kansalaisen vaatima energia tuotettaisiin ihmisen lihasvoimalla, tarvittaisiin noin 150 energiaorjaa jokaisen kansalaisen energiansaantia varmistamaan 24/7.

Energiasektorin haasteiden ratkaiseminen on oleellista oman hyvinvointimme ja tulevien sukupolvien hyvän elämän edellytysten vuoksi. OECD:n mukaan kestävyyttä lisäävien ratkaisujen siirtäminen vuoteen 2020 aiheuttaa yhteiskunnille 50 prosenttia suuremmat väistämättömät kustannukset vuoden 2050 jälkeen. Tutkimusnäyttö ei jätä epäselväksi mihin suuntaan energiasektoria pitää kehittää mahdollisimman nopeasti. Likainen energia on korvattava puhtaalla energialla.

Suomessa kivihiilen käyttö energian tuotannossa aiheuttaa jopa 169 miljoonan euron vuotuisen terveyshaitan. Suomessa energiaa kuluu noin 85 terawattituntia vuodessa. Yhden terawattitunnin verran kivihiilen avulla tuotettua energiaa on Euroopassa yhteydessä

  • 0,12 kaivostyöläisen kuolemaan kaivosonnettomuuksissa,
  • 25 ihmisen menehtymiseen ilmansaasteisiin ja
  • 225 ihmisen vakavaan sairastumiseen.

Energiasektorin haasteellisuutta osoittaa se, että muutospuheesta ja vahvasta tutkimusnäytöstä huolimatta kivihiilen käyttö energian tuotannossa lisääntyi Suomessa 47 prosenttia tammi-syyskuussa 2013 (sähkön tuottaminen kivihiilellä nelinkertaistui). Valtaosa Suomessa käytetystä kivihiilestä tulee kaivoksista, joissa työperäiset sairaudet ja ympäristö- tai ihmisoikeusrikkomukset ovat tavallisia. Kivihiilen haittojen laajuus konkretisoituu esimerkiksi autojen elinkaarianalyysien vertailussa. Sähköauto saastuttaa enemmän kuin tavanomainen polttomoottoriauto, jos sähköauton tarvitsema sähkö tuotetaan kivihiiltä polttamalla.

10 000 suurimman eurooppalaisen tehtaan ja energiantuotantolaitoksen tuottamat ilmansaasteet aiheuttavat 102–169 miljardin euron vuosittaiset kustannukset ihmisten terveydelle ja ympäristölle. Kansalaista kohden laskettu haitta vuonna 2009 oli 200–300 euroa (EU maat + Itävalta ja Norja). Ilmakehään päästetyn hiilidioksiditonnin aiheuttamien haittojen kustannukset olivat vuonna 2010 yli 40 kertaa enemmän kuin hiilidioksiditonnin hinnaksi yleisesti asetettu summa. Haittojen ollessa näin merkittäviä, melkein mitä tahansa kannattaa tehdä puhtaampien energiaratkaisujen käyttöönottamiseksi mahdollisimman pian.

Vaihtoehtoja likaiselle energialle on. Esimerkiksi ilmavirtauksien energiaa voitaisiin hyödyntää nykyteknologialla nelinkertaisesti maailman tämän hetkisen energian tarpeen verran. Aurinkoenergian potentiaali on vieläkin suurempi. Autiomaat absorboivat kuudessa tunnissa enemmän energiaa kuin koko ihmiskunta kuluttaa vuodessa:

  • noin 1% Saharan pinta-alasta valjastamalla ja nykyteknologiaa soveltamalla voidaan tuottaa aurinkoenergiaa koko maailman energiatarpeen verran
  • noin 0,3% Saharan pinta-alasta valjastamalla tyydyttyisi Euroopan energian tarve
  • 90 % maailman väestöstä elää 3000 km etäisyydellä autiomaasta
  • Energian siirron hävikki on 3 % /1000 km High-Voltage Direct Current transmission -tekniikan avulla

Puhtaiden energiaratkaisujen työllistävä vaikutus on parempi kuin likaisten. Jos valtio satsaa miljoona dollaria työpaikkojen luomiseksi energiasektorille Yhdysvalloissa, syntyy työpaikkoja seuraavasti:

  • maakaasu 5 työpaikkaa
  • kivihiili 7 työpaikkaa
  • tuulivoima 13 työpaikkaa
  • aurinkoenergia 14 työpaikkaa
  • biomassaenergia 16 työpaikkaa

Jokaisen kodin energiaratkaisulla on merkitystä. Pienistä pisaroista syntyy puroja, jotka lopulta synnyttävät suuren joen. Voimme valita olemmeko osa ongelmaa vai osa ratkaisua.

LÄHTEET

Ackerman, F. and E. A. Stanton (2011). Climate Risks and Carbon Prices: Revising the Social Cost of Carbon. Somerville, MA, Stockholm Environment Institute-US.

Desertec Foundation

EEA (2011). Revealing the costs of air pollution from industrial facilities in Europe. Luxembourg: Publications Office of the European Union.

German Aerospace Center

Hawkins, t., Singh, B., Majeau-Bettez, G., Hammer Strømman, A. (2012). Comparative Environmental Life Cycle Assessment of Conventional and Electric Vehicles. Journal of Industrial Ecology.

HEAL (2013). The Unpaid Health Bill. How Coal Power Plants Make Us Sick. Bryssels: Health and Environment Alliance.

Jacobsona, M., and Archerb, C. (2012). Saturation wind power potential and its implications for wind energy. PNAS.

Marvel, K., Kravitz, B., Caldeira, K. (2012). Geophysical limits to global wind power. Nature Climate Change.

Mäkelä, A. & Pöyhönen, P. (2010). Kivihiiltä idästä ja etelästä. Vastuullisuus energiayhtiöiden ostoissa. FinnWatch 3/2010.

Markandya, A. & Wilkinson, P. (2007). Electricity generation and health. Lancet 370(9591), 979–990.

Myllyvirta, L. (2013). Silent Killers. Why Europe must replace coal power with green energy. Amsterdam: Greenpeace.

OECD (2012). OECD Environmental Outlook to 2050: The Consequences of Inaction. OECD Publishing.

Pollin, R., Garrett-Peltier, H., Heintz, J., and Scharber, H. (2008). Green Recovery. A Program to Create Good Jobs and Start Building a Low-Carbon Economy. Washington: Political Economy Research Institute (PERI).

Suomen virallinen tilasto (2013). Kivihiilen kulutus. Helsinki: Tilastokeskus.

Svoboda, E. (2011). Bringing Power to the People—by Plugging Into the Sahara. Discover Magazine.

Walt, V. (2009). Out of Africa: Saharan Solar Energy. Time 173(3), 42-43. [/fusion_builder_column][/fusion_builder_row][/fusion_builder_container]