Välillä tuntuu siltä, että ihmisenä olemisen ytimet ovat hukassa. Mitä ihmettä me oikein puuhastelemme? Jokainen meistä ihmisistä haluaa kokea tämän hetken ylevyyttä ja täyteyttä. Niin yksinkertaista se on.

Elämää kannattelee syvä tietoisuus siitä, että tähän päivään kannatti herätä. Radikalisoituminen, masentuneisuuden yleistyminen ja keskeytyneet työurat ovat suurelta osin tulosta siitä, että elämä ei maistu. Jos tulevaisuuden toivo häviää, kaikki on mennyttä. Joka päivä on mahdollisuus valita lukuisia kertoja vahvistaako olemassa olevia ongelmia tai asettuuko osaksi ratkaisuja. Jokainen valinta on tiedostettu tai tiedostamaton kannanotto ja impulssi kulttuurin kehittymiselle. Tietoinen ratkaisun puolelle asettuminen antaa ihmisenä olemiselle mielekkyyttä ja merkityksiä, jotka kannattelevat arkea. Tulevaisuuden toivoa voi ylläpitää liittämällä omaa elämää vaikkapa seuraaviin ratkaisujen ketjuihin.

  1. Liittyminen muihin. Antaminen tekee onnellisemmaksi kuin saaminen ja itsestä ulospäin suuntautuminen lisää tyytyväisyyttä. Jos ihminen kuuluu yhteisöön, jonka tietää varmuudella auttavan hädässä, lisää tämä tietoisuus tyytyväisyyttä elämään yhtä paljon kuin kotitalouden tulojen kolminkertaistuminen. Muihin liittyminen rakentaa luottamuksen kulttuuria, joka vähentää materiaalisten asioiden merkitystä koetulle hyvinvoinnille.
  2. Tarpeet ja halut selville. Tarpeisiin keskittyminen pitää kiinni elämän ytimessä. Tarpeeseen perustuvaa kuluttamista ei voi eettisesti kyseenalaistaa. Haasteena on se, että nykyaika pyrkii muuttamaan halujamme tarpeiksi. Halujen määrä on loputon. Halujen mukaan ohjautuessa riittävästi tuntuu olevan vasta vähän enemmän eli mikään ei riitä. Tarpeen tunnistaa siitä, että se yhdistää kaikkia ihmisiä. Tällaisia universaaleja tarpeita ei ole kovinkaan paljon. Keskeisimpiä ovat olemassaolomme edellytyksiin viittaavat tarpeet kuten ruoka, juoma, koti, energia, itsensä kehittämismahdollisuudet ja terveydenhoitomahdollisuudet. Henkisistä perustarpeista keskeisin lienee ehdoitta hyväksytyksi tulemisen kokeminen. Ehdoitta hyväksytyksi tulemisen kokemus vapauttaa luovuutta ja antaa uskallusta kyseenalaistaa olemassa olevaa. Ilman olevaisen toisin näkemistä ei ole edistystä.
  3. Puhdasta energiaa, kiitos. Elämänmuotomme on täysin riippuvaista sähkö- ja lämpö- ja liike-energiasta. Jos suomalaisen ihmisen tarvitsema energia tuotettaisiin lihasvoimalla, tarvittaisiin sitä tuottamaan 150 ihmistä yötä päivää. Energiaa voidaan tuottaa puhtaammilla tai likaisemmilla tavoilla. Puhtaan energian tuottaminen työllistää likaista energiaa enemmän. Lisäksi likaisen energian tuotannon terveyshaitat vähentävät hyvinvointia ja tulevat kalliiksi yhteiskunnalle. Mikä pahinta, likainen energia on keskeisin ilmastonmuutoksen tekijä. Ilman vakaata ilmastoa ihmisen voimavarat kuluvat selviytymiskamppailuun. Muutamalla klikkauksella voi kodin käyttöenergian vaihtaa puhtaaksi ja antaa samalla signaalin puhtaan energian lisärakentamisen puolesta. Tuulesta tai auringosta temmattu energia ei lopu toisin kuin likaisemmat energiat.
  4. Täydellistä ravintoa pöytään. Ilman toimivaa ravinnontuotantosysteemiä mikään yhteiskunta ei pysy pystyssä. Täydellinen ravinto tukee paikallista taloutta, on terveyttä edistävää ja vaalii ravinnontuotantomahdollisuuksien säilymistä tuleville sukupolville. Kokonaistarkastelussa taloudellisinta ravintoa on alhaalla ravintoketjussa sijaitseva ravinto. Kolmannes maapallon peltopinta-alasta on käytössä teuraseläinten ravinnon tuottamiseksi. Näillä pelloilla voitaisiin kasvattaa alhaalla ravintoketjussa olevaa kasvisperäistä ruokaa 3 miljardille ihmiselle. Karjatalouden ilmastonmuutosta kiihdyttävät päästöt ovat yhtä suuret kuin auto-, juna- ja lentoliikenteen päästöt yhteensä. Luonnonmukainen tuotanto edustaa myrkytöntä maataloutta. Myrkytön maatalous varmistaa luonnon puhtautta ja monimuotoisuutta sekä huolehtii ihmisen terveydestä niin tuottajan kuin kuluttajankin osalta. Luonnonmukaisen elintarvikkeen nauttimalla heikennämme kasvinsuojeluaineiden ja epäorgaanisten teollisten lannoitteiden käyttöön perustuvaa tehomaataloutta ja vahvistamme tieto- ja työvoimaintensiivistä luonnonmukaista maataloutta. Oman terveyden, elinvoimaisen paikallistalouden ja globaalin ruokaturvan kannalta parasta ravintoa on paikallisesti tuotettu kasvispainotteinen luomuruoka.
  5. Yhteiskunnallisen muutoksen puolesta toimimaan. Me olemme yhteiskunta. Toimivassa yhteiskunnassa työn tekeminen on aina kannattavaa. Kevyempi työn verottaminen auttaisi. Verotuksen painopisteen siirtäminen työn verotuksesta kulutushaittojen verottamiseen ohjaisi rahavirtoja yhteisen edun mukaisesti. Ei ole viisasta esimerkiksi se, että likainen energia on halpaa ja puhdas kallista. Tai että terveellinen ruoka maksaa enemmän kuin epäterveellinen ruoka. Epäonnistunut vero-ohjaus kampittaa hyvän elämän tavoittelua. Yhteiskunta maksaa likaisen energian ja epäterveellisen ruoan seurauksia terveyssektorilla. Vaikuttaminen yhteisen edun toteutumisen puolesta lisää osallisuuden kokemuksia. Yhden ihmisen ääni moninkertaistuu niissä yhteisöissä, joihin jokainen meistä liittyy.

Koetun subjektiivisen hyvinvoinnin kannalta on eri asia tehdä omien syvimpien arvojen mukaisia valintoja kuin havaita toimivansa niitä vastaan. Yhä useampi ihminen haluaakin liittää itsensä osaksi sellaista ketjua, joka synnyttää hyvää ja saa aikaan myönteistä muutosta, josta tulevat sukupolvet kiittävät meitä.

Tarvittavan yhteiskunnallisen muutoksen suuntaviivoja etenkin koulutussektorin näkökulmasta tunnistetaan juuri julkaistussa Ilmastopaneelin raportissa.