Kestävän kehityksen tarkastelussa on ollut tyypillistä rajoittuminen
(a) materiaaliseen talouden näkökulmaan,
(b) luonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemeiden elinvoimaisuutta vaalivaan ekologiseen näkökulmaan tai
(c) ihmisyhteisöihin ja organisaatioihin liittyvään sosiaaliseen näkökulmaan.
Kestävyysajattelun keskeinen voima väistyy jos tarkastelu on talouskeskeistä, luontokeskeistä tai ihmiskeskeistä. Vain yhden asian huomioiminen kerrallaan johtaa helposti virhearviointeihin ja todellisuuden pelkistämiseen. Ilman tasapainoista suhdetta eri näkökulmien välillä kestävän kehityksen käsitteen käyttökelpoisuus on kyseenalaista.