Englannissa myytävän colajuomatölkin valmistus alkaa bauksiitin louhimisella Australiassa. Alumiinioksidi erotetaan malmista kemiallisessa prosessissa. Raaka-aine kuljetetaan rahtilaivalla Ruotsiin. Kahden valtameren yli seilaaminen kestää noin kuukauden. Ruotsalaisessa metallinjalostustehtaassa alumiinioksidista erotetaan metalli lämmön avulla. Kymmenen metriä pitkät ja 20 cm paksut alumiinitangot kuljetetaan edelleen Saksaan, missä metalli pilkotaan 10 tonnin painoisiin keloihin. Kelat [...]

Sota terrorismia vastaan on ihmishenkien perusteella määriteltynä vaikeasti perusteltavissa. Sen sijaan sota ilmastonmuutosta vastaan voisi olla hyvinkin perusteltua, sillä ilmastonmuutoksen vuoksi kuolee vuositasolla noin 350 000 kehitysmaiden ihmistä viljelysatojen epäonnistumisiin, aliravitsemukseen, ripulitauteihin, malariaan ja tulviin. 99 prosenttia menehtyneistä on lapsia. Ilmaston muutoksen aiheuttamista taloudellisista menetyksistä kärsivät eniten vauraiden teollisuusmaiden ihmiset. [...]

Ihmiskunta on pyrkinyt rakentamaan hyvinvointiaan aikojen saatossa kolmella erilaisella lähestymistavalla. Varhaisin tiedossa oleva tapa on keräily ja metsästys. Sen jälkeen yleistyivät maatalousvaltaiset yhteisöt. Viimeiset 200 vuotta inhimillinen hyvinvointi on perustunut teollistumisen tuomien mahdollisuuksien varaan. Siirtyminen kestävyysperustaiseen hyvinvointiajatteluun on seuraava ihmiskunnan edessä oleva haaste luonnonvarojen ehtyessä, saasteiden määrän saavuttaessa planeettamme kantokyvyn [...]

Nykyiset fossiilisiin energianlähteisiin perustuvat energian tuotantotavat johtavat peruuttamattomiin muutoksiin maapallolla (IEA 2008 ja 2009). Peruuttamattomiin muutoksiin johtava ihmisen käyttäytyminen asettaa aina vastaansanomattoman eettisen huolen. Tästä huolimatta kaikkein saastuttavimman energian lähteen kivihiilen käyttö energian lähteenä kasvoi Suomessa vuoden 2010 aikana neljänneksellä. Vuoden loppupuolella kasvu oli lähes 28 prosenttia (Tilastokeskus 2011). Fossiilisia [...]

Materiaalisesti rikkain viidesosa maailman väestöstä edustaa 80 prosenttia globaalin kulutuksen määrästä. Tämä on 60 kertaa enemmän kuin materiaalisesti köyhimmän viidenneksen kulutuksen määrä. Kuluttamiseen yhteydessä olevat hiilidioksidipäästöt ovat Suomessa Pohjoismaiden korkeimmat ja globaalilla tasolla maailman 9. suurimmat. Harkitseva kuluttaminen on keskeinen kestävän kehityksen mukaiseen arkeen siirtymisen haaste läpimaterialisoituneessa suomalaisessa arjessa.

USA:n puolustusbudjetti oli viime vuonna 687 miljardia dollaria. Jokaista amerikkalaista kohden siitä kertyi maksettavaa noin 3000 dollaria. Bruttokansantuotteesta sen osuus oli 4,7 prosenttia. Yhdysvaltojen puolustusbudjetti on lähes yhtä suuri kuin koko maailman muiden maiden puolustusbudjetti yhteensä. Jos meidän ihmisten arvomaailmassa ja käyttäytymisessä olisi mahdollista siirtää painoa voittojen maksimoinnin ja keskinäisen [...]

Kasvun, kehityksen ja markkinatalouden tuomista hyödyistä nauttii kattavasti viidesosa ihmisistä. Oleellinen osa arkeamme ovat ne maailman ihmiset, jotka ovat meistä fyysisesti etäällä, mutta jotka mahdollistavat suomalaista materiaalista hyvinvointia osana kuluttamiseen liittyviä syy-seurausketjuja.Tarvitsemme moraalisen kehän laajentamista kehityksestä seuraavien hyötyjen ja haittojen tasaamiseksi, sillä ihmisryhmien välinen lojaalisuus vähenee sitä mukaa kun yksilökeskeisyys [...]

Kestävyysperustainen maailmankuva perustuu neljään arvoulottuvuuteen: (a) vapaus ja vastuu, (b) ihmisten keskinäinen riippuvuus, (c) ekologinen eheys ja monimuotoisuus ja (d) demokratia, väkivallattomuus ja rauha.Lähde: Salonen A. 2010. Kestävä kehitys globaalin ajan hyvinvointiyhteiskunnan haasteena. Helsingin yliopisto. Luettavissa https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/20067/kestavak.pdf?sequence=2

Ihmisen toiminta johtaa peruuttamattomiin muutoksiin planeetallamme. Peruuttamattomat muutokset herättävät väistämättä eettistä huolta. Ihmisen toimintaa voi lähestyä seurauseettisesti tarkastelemalla. Ihmiskeskeinen kestävyyden hierarkia voisi olla seuraava:1. Toiminta, jota jatkettaessa - nykyisellä tai ennustettavalla tasolla - vaarantuuihmiskunnan selviytyminen.2. Toiminta, joka merkittävästi lyhentää ihmisen eliniänodotetta tai uhkaa ihmisen terveyttä.3. Toiminta, joka johtaa lajien sukupuuttoon [...]

Tähän astisen energiantuotannon historian valossa kivihiilellä tuotetun energian haittojen vertailu ydinvoimaan osoittaa kivihiilen huomattavan haitallisuuden ihmiselle. Alla oleva vertailu perustuu yhden terawattitunnin sähkön tuottamisesta johtuviin haittoihin. (a) Kivihiilellä tuotettu energia: - 0,12 kaivosonnettomuuksissa kuollutta, - 25 ilmansaasteisiin kuollutta ja - 225 vakavasti sairastunutta. (b) Ydinvoimalla tuotettu energia: - 0,02 kaivosonnettomuuksissa [...]

Vapaus aineellisen hyvän tavoittelusta on onnellisen elämän ja omien kykyjen kehittämisen edellytys. - Aristoteles, 384-322 eKr

Kestävyysajattelun yhtenä lähtökohtana on systeemisyys. Ihminen on osa planeettamme monimutkaista suljettua systeemiä. Suljetussa systeemissä jokaisen systeemiin kuuluvan osan on oltava toimintakunnossa, jotta kokonaisuus toimisi häiriöttä. Esimerkkejä arkeemme liittyvistä systeemeistä:a)Jugurtin valmistus. Yksi Stuttgartissa valmistettu jugurttipurkki ja sen sisältämä jugurtti vaatii kaiken kaikkiaan 7857 kilometriä rekka-autoilla liikkumista Keski-Euroopassa(Schmidt-Bleek 2000).b)Talokauppa. Myös ei-inhimilliset tekijät [...]

Hiilidioksidin määrä maapallon ilmakehässä on nyt suurimmillaan 500 000 vuoteen. Hiilidioksidin määrä on lisääntynyt teollisen aikakauden aikana eli 200 vuoden kuluessa 30 %. Nykyisen trendin jatkuessa hiilidioksidin määrä ilmakehässä tuplautuu vuoteen 2050 mennessä esiteolliseen aikaan verrattuna. Vuonna 2007 julkaistun Hallitusten välisen ilmastopaneelin (IPCC) neljännen raportin (Fourth Assessment Report AR4) mukaan [...]

Ydinvoimaa kannattaa Suomessa 32% naisista ja 64% miehistä. Suhtautuminen muuttuu myönteisemmäksi iän lisääntyessä: kielteisimmin suhtautuvat nuoret.Lähde: Energia-asenteet 2009 ja TNS Gallup 2010

Ruokatuotannon tehostaminen maatalouskemikaalien käytöllä tuottaa voittoja lyhyellä aikavälillä, mutta uhkaa koko globaalin ruokatuotannon perustuksen rapautumista. Maatalouskemikaalit häiritsevät esimerkiksi pölyttäjien toimintaa. Hyönteisten tarjoaman pölytyspalvelun arvo on noin 153 miljardia euroa vuodessa, mikä vastaa 9,5 prosenttia maapallon ruokatuotannon kokonaistuoton arvosta. Maapallon ruokaturva perustuu pääasiassa pölytettäviin kasveihin. 1/3 peltopinta-alasta on käytössä eläimille viljeltävän [...]

Omaa etua tavoitteleva säästäväisyys korreloi negatiivisesti subjektiivisen hyvinvoinnin kanssa (Minkov 2009). Rahan käyttäminen muiden hyväksi tekee ihmisen onnellisemmiksi kuin sen käyttö itsensä hyväksi (Dunn et al. 2008). Epäitsekkyys lisää siis toimijan itsensä kokemaa subjektiivista hyvinvointia. Tyypillistä on, että rikkaan ihmisen kuluttama euro saa vähemmän hyödyllistä aikaan kuin köyhän ihmisen euro [...]

Maailmassamme on käytössä 45 000 000 erilaista kemikaalia, joista suurin osa on testaamattomia. Hormonihäiritsijöinä estrogeenin tavoin ihmisen elimistössä vaikuttavia kemikaaleja löytyy suurimmasta osasta ruoan kanssa kosketuksissa olevista muovipakkauksista tai tuotteista, kuten tuttipulloista. Yang et al. (2011) analysoi 450 marketissa myytävää muovituotetta tai tuotepakkausta, joista suurin osa sisälsi estrogeenin tavoin ihmisen [...]

Kilpailukykyisin tavaroiden tuotanto perustuu halpaan työvoimaan, halpaan energiaan ja halpoihin raaka-aineisiin. Myös raaka-aineen jalostuksessa syntyneiden jätteiden puhdistaminen tai käsittely lisää kustannuksia. Eli yrityksen kilpailuedun kannalta optimaalinen tilanne vallitsee silloin kun tuotanto vastuuttominta:(a) Työvoima on ilmaista tai lähes ilmaista (lapsityö, pakkotyö)(b) Energian lähde on halvin (yleensä kivihiili, joka on myös saastuttavin [...]

Ihmisen talous perustuu luonnosta otettujen raaka-aineiden siirtämiseen kaatopaikoille. Siinä välissä raaka-aineista valmistetut tuotteet käväisevät käytössämme huomattavan lyhyen ajan planeettamme historiaan suhteutettuna. Materian kierron turvaaminen on vuosi vuodelta välttämättömämpää, sillä esimerkiksi keskeiset metallimme, kuten kupari, tina, sinkki, lyijy, kromi ja hopea loppuvat nykyisellä kulutustahdillamme jo muutaman kymmenen vuoden kuluessa. Jätteen käsitteestä [...]

Viimeisten vuosien ajan on nähty tuloerojen suureneminen kehittyvissä ja kehittyneissä yhteiskunnissa, myös Suomessa. Samansuuntainen trendi näyttää jatkuvan. Harmi, sillä ihmisten väliset alhaiset tuloerot korreloivat positiivisesti lähes kaikkien hyvinvointiyhteiskunnan tavoitteiden kanssa kuten kansalaisten keskinäinen luottamus, väkivallan vähäinen määrä, korkea eliniän odote, pieni lapsikuolleisuus, kansalaisten vähäiset mielenterveysongelmat, teini-iän raskauksien pieni määrä, liikalihavuuden [...]