Trash Design on ajattelu- ja toimintatapa, jossa korostuvat aktiivinen kansalaisuus, neuvokkuuden ja voimaantumisen kokeminen sekä uusien merkitysnäköalojen löytäminen elämään. Trash Design auttaa näkemään maailmaa toisin ja murtaa vallalla olevaa osta, käytä ja heitä pois -tyyppistä kuluttamista, jolla on ainoastaan lyhytaikaisia menestymisen mahdollisuuksia maapallon rajallisesta luonteesta johtuen. Trash Design yhdistää vastuullisen [...]
Ravintoon liittyvien kysymysten ratkaiseminen on yksi ihmisenä olemisen keskeisimmistä asioista. Nauttimaamme ruokaan liittyvät hyödyt ja haitat ovat vain osittain hinnoissa mukana. Tästä on seurauksena markkinavirhe. Yhteiskunnan kokonaisedun kannalta ei ole viisasta, että esimerkiksi terveyssektorille kuluja tuottava ravinto on halpaa ja terveyttä edistävä ravinto kallista. Kestävän yhteiskunnan rakentaminen edellyttää nykyistä kokonaisvaltaisempaa [...]
Olisiko kukoistavan perheen, työyhteisön ja kansakunnan idea siinä, että onnistujiksi tunnistetaan ne, jotka saavat muut ylittämään itsensä ja parhaiksi noteerataan ne, jotka saavat muut kokemaan itsensä vahvemmiksi? Ihmisen keskeisimpänä tehtävänä olisi kannatella luovuutta, innostuneisuutta ja elämänpaloa. Rohkeinta olisi vaalia olosuhdetta, jossa ei ole läsnä ankeuttavia asioita vaan ihmisten välisen arvostuksen [...]
Ekososiaalinen sivistyskäsitys asemoituu sen varaan, mikä on hyvän elämän kannalta luovuttamatonta. Vastaansanomattomasti totta on, että (a) ihmistä ei voi olla olemassa ilman toimivia luonnon ekosysteemeitä, ja (b) taloutta ei voi olla olemassa ilman elinvoimaisia ihmisyhteisöjä. Inhimillisen kasvun ja oppimisen päämääränä on ekososiaalisesti sivistynyt ihminen, jolle on ominaista vastuullisen maailmasuhteen muuttuminen [...]
Täysi ihmisyys muodostuu neljästä asiasta. Näiden asioiden taustalla on sen tunnistaminen kuinka maailma toimii ja miten elämää kannattelevaa voimaa voidaan maksimoida. Tekijät ovat seuraavat: a) Aineettoman pääoman lisääminen Perustarpeiden tyydyttymisen jälkeen hyvinvointi ei juuri lisäänny materiaalista vaurautta kasvattamalla. Bruttokansantuote kolminkertaistui Suomessa 1966–2004, mutta suomalaisten kokema tyytyväisyys elämään ei lisääntynyt. Yhdysvalloissa [...]
Seuraavat vuosikymmenet ovat todennäköisesti ihmisen historian merkittävimmät. Vallalla oleva vaurauden maksimointia korostava olemassaolemisen ihanne ei riittävästi kiinnitä huomiota sen maailman laatuun, joka on jäämässä lapsillemme ja lastenlapsillemme. Kapea olemassaolemisen ihanne kaventaa myös koettua hyvinvointia. Suhde toisiin ihmisiin ja muuhun ympäröivään todellisuuteen välineellistyy. Päätöksiä ohjaa kylmän viileästi raha eikä koetun hyvinvoinnin [...]
Edistykseksi mielletään usein vaurauden karttuminen. Syynä voi olla se, että kehittyneitä ja kehittymättömiä yhteiskuntia erotellaan toisistaan tuotannon ja kulutuksen muutosta mittaavan bruttokansantuotteen perusteella. Huomionarvoista on, että bruttokansantuotteen kasvu on lähes kaikkialla maailmassa yhteydessä ihmisten kokeman stressin lisääntymiseen. Se on myös yksi parhaimmista tilastollisista indikaattoreista liikenneruuhkille, ympäristön saastumiselle, luonnon monimuotoisuuden köyhtymiselle [...]
Maailmassa on enemmän mahdollisuuksia kuin luulemme. Emme näe niitä, sillä jokaisen ihmisen todellisuuden tulkinta jää vajaaksi. Tarvitsemme toisiamme, jotta voisimme horjuttaa kapeita käsityksiämme olevaisesta ja pääsisimme näkemään ja kokemaan avarammin. Omasta tutusta poterosta ulos kurkistaminen edellyttää rohkeutta ja riskinottoa, mutta vapauttaa luovuutta. Ilman toisin näkemistä ja kokemista mikään ei muutu. [...]
Hyvinvointiyhteiskunnassa ihmiset haluavat olla olemassa jotakin itseään suurempaa asiaa varten. Kansalaiset etsivät elämäänsä sellaisia asioita, jotka lisäävät heidän elämänsä merkityksellisyyttä ja vähentävät tarkoituksettomuuden tuntua. He kysyvät mitä lisäarvoa yritys antaa ihmiselle, yhteiskunnalle ja ihmiskunnan yhteiselle tulevaisuudelle. Tämä muutos haastaa uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämistyön, sillä yrityksen olemassaolon perusteeksi ei enää [...]
Olemme siirtyneen uuteen aikaan - antroposeeniin. Ihminen on nyt merkittävin planeettamme tulevaisuuteen vaikuttava tekijä. Tämä asettaa haasteen tavoiteltavalle inhimilliselle kasvulle ja sivistykselle. Kaikki tulevaisuuteen liittyvät suuret haasteet palautuvat ekologisiin ja sosiaalisiin lähtökohtiin. Ilman ekologista perustaa ei ihmisyhteisöä voi olla olemassa ja ilman ihmisyhteisöä ei taloutta voi olla olemassa. Talous on [...]
Päivän politiikka ja omaksumamme käsitykset ympäröivästä todellisuudesta eivät aina mene yksiin sen kanssa kuinka maailma toimii. Väitän, että seuraava päättelyketju on aukottomasti tosi: 1. Ilman ekologista perustaa ei ihmisyhteisöä voi olla olemassa 2. Ilman ihmisyhteisöä ei taloutta voi olla olemassa Väitän myös, että ylläolevan yksinkertaisen hierarkian todeksi tunnistaminen muuttaa radikaalilla [...]
Tuotteiden valmistuksesta ja käytöstä johtuvien ulkoisvaikutusten sisällyttäminen hintoihin on tulevaisuuden toivoa tuottavaa politiikkaa. Halvalla ei kannata myydä mitään sellaista, josta seuraa yhteiskunnalle suuret kulut. Käytännössä kyse on esimerkiksi siitä, että terveyshaittoja lisäävän roskaruuan olisi oltava kallista ja terveyttä edistävän ruuan halpaa. Millainen ravinto olisi sitten halpaa ja millainen kallista jos [...]
Ekososiaalinen sivistyskäsitys asemoituu sen varaan, mikä on hyvän elämän kannalta luovuttamatonta. Ilman ekologista perustaa sosiaalista elämää ei voi olla olemassa. Ja ilman yhteisöjä ja yhteiskuntia ei voi olla sosiaalisia toimintoja kuten taloutta. Talous on luonnon voimavaroihin ja ihmisen panoksiin perustuva ekososiaalinen prosessi. Talouden perimmäisenä tehtävänä on turvata mahdollisuudet perustarpeiden tyydyttämiseen [...]
Joka päivä on mahdollisuus valita vahvistaako ongelmia vai asettuuko osaksi ratkaisuja. Vastuullista maailmasuhdetta tavoiteltaessa ja myönteisen kulttuurievoluution suuntaa varmistettaessa seuraavat kymmenen pientä ja suurta askelta auttavat: 1. Kiireestä voimaannuttaviin kohtaamisiin 2. Tuotteista palveluihin 3. Likaisesta energiasta puhtaaseen 4. Eläinperäisestä ravinnosta kasvisperäiseen 5. Työn verotuksesta kulutuksen verotukseen 6. Peittelystä radikaaliin läpinäkyvyyteen [...]
Nykytiedon mukaan ilmastonmuutos on 75 prosenttisesti ihmisen itsensä aikaansaamaa. Alla oleva kuvio osoittaa nykyisen ilmastonmuutoksen poikkeuksellisuuden aikaisempiin ilmastonmuutoksiin verrattuna (x-akselilla aika, y-akselilla ilmakehän hiilidioksidipitoisuus). Keskeinen nykyisen ilmastonmuutoksen voimistaja on fossiilinen energia. Ilmastonmuutoksen aiheuttamat ekologiset, sosiaaliset ja taloudelliset haitat uhkaavat kaventaa tulevien sukupolvien elämän mahdollisuuksia peruuttamattomilla tavoilla. Peruuttamattomiin muutoksiin johtava ihmisen [...]
Poliittiset päättäjät, elinkeinoelämä ja media arvioivat hyvinvointia bruttokansantuotteen, kuluttajien luottamuksen tai osakemarkkinoiden kehityksen avulla kapea-alaisesti. Subjektiivisen hyvinvoinnin (onnellisuus) ydin jää näillä mittaustavoilla tavoittamatta. Väitän, että merkityksen ja tarkoituksen löytäminen nyt käsillä olevaan hetkeen on kaikkein olennaisinta elämässä. Siihen ei päästä kiinni määrällisellä lisäämisellä vaan laadullisella parantamisella. Koska ihmisen kokema subjektiivinen [...]
Halvan hinnan merkitys suomalaisten ostopäätöksissä on selvä, mutta entistä rajallisempi. Todentamistamme suomalaisista kuluttajaryhmistä Vakaumukselliset, Tinkimättömät, Uteliaat ja Kunnianhimoiset edustavat 42 prosenttia kuluttajista. Heitä yhdistää halvan hinnan merkityksen vähentyminen ostopäätöksiä tehtäessä. Sisäisesti ohjautuvat kuluttajat tekevät ostopäätöksensä suhteellisen pehmeiden arvojen ohjaamina. Heidän valinnoissaan korostuu yhteisen hyvän tavoittelu esimerkiksi paikallisesti tuotettuja tuotteita ja [...]
Seuraavat vuosikymmenet ovat ehkä ihmiskunnan historian merkittävimmät. Ihmisen toiminta rasittaa luontoa niin paljon, ettei ekosysteemeiden kestävyyttä tuleville sukupolville voida enää pitää itsestään selvänä. Sukupolvien välinen epätasa-arvo ilmenee siten, että siirrämme hyvinvoinnin tavoittelun negatiivisia seurauksia tuleville sukupolville. Suuri kysymys on, onnistummeko pienentämään kulutuskeskeisistä elämäntavoistamme johtuvan jalanjälkemme planeettamme kantokyvyn suuruiseksi. Jos onnistumme, [...]
Havahtuminen siihen, että kestävämmät, terveellisemmät ja yhteiskunnan vakautta edistävät elämäntavat eivät ainoastaan säästä yhteisiä resursseja ja ylläpidä yhteiskunnan eheyttä, vaan ne myös parantavat oman elämän laatua, antaa mahdollisuuden siirtyä tulevaisuuteen liittyvässä keskustelussa uhrautumispuheesta onnellisuuspuheeseen. Vallalla olevan materiaalista hyvää painottavan hyvinvointikäsityksen oletuksena on, että vasta vähän enemmän riittää. Tästä on seurauksena [...]
Mitä on tieto ja tietäminen nykyaikana? Jokaisen meidän todellisuuden tulkinta jää vajaaksi. Tarvitsemme toisiamme löytääksemme enemmän totuudenmukaisen käsityksen olevaisesta. Tiedon määrän ylittäessä hallintakykymme tarvitsemme kykyä erottaa oleellisen epäoleellisesta. Siinä voimme auttaa toisiamme. Jaetumpaa asiantuntijuutta edellyttää myös se, että tieto on sirpaleista. Se sijaitsee digitaalisissa verkostoissa ja on sosiaalisesti jakautunutta. Maailmaa [...]