Syrjäytymistä tuottaa se, että kohtelemme toisiamme objekteina emmekä subjekteina. Objektina olemisen seurauksena on riittämättömyyden tunne, joka lannistaa ja tukahduttaa. Haastavaksi asian tekee se, että ympäröivässä kulttuurissa saattaa olla täysin normaalia käyttäytyä välinpitämättömästi. Emme koe olevamme vastuussa toistemme sisäisestä ehtymättömyydestä, lannistumattomuudesta ja arvokkaasta ihmisyydestä. Suorituksiin perustuva ihmisten arvottaminen, äärimmilleen viritetty kilpailu [...]

In Europe many of our daily used products are made in Asia. They are cheap because social and ecological costs of production are not included in the prices. For example: (a) Social externalities of production: Outdoor air pollution is linked to 1.2 million premature deaths in China in 2010 according [...]

Mikä elämässä on tärkeää? Mitkä asiat kannattelevat arkea? Kääntyykö hyvinvointi meitä vastaan? Onko kulttuurimme ja elämäntyylimme painopiste materiaalisen vaurauden tavoittelussa sosiaalisen vaurauden kustannuksella? Miten tavoitella hyvää elämää niin, että tulevilla sukupolvilla olisi yhtä hyvät elämän mahdollisuudet kuin meillä? Eri yhteyksissä ilmennyt tarve suurten kysymysten sanoittamiselle ihmisen mittaisessa mittakaavassa kirvoitti puheenvuoron [...]

Kivihiilellä tuotettu energia aiheuttaa Suomessa jopa 169 miljoonan euron terveyshaitat vuositasolla. Koko Euroopassa kivihiilen käytöstä aiheutuvan terveyshaitan vuotuinen suuruus on noin Suomen valtion vuosibudjetin verran. Näitä kuluja ei ole sisällytetty kivihiilen hintaan. Jos kivihiilen käytöstä aiheutuvat sosiaaliset ja ekologiset haitat sisällytettäisiin kivihiilen hintaan, olisi puhtaampien energiantuottamistapojen valtavirtaistaminen joutuisampaa. Kehityksen hitautta [...]

Säilyketölkki valmistetaan tinapellistä. Tölkissä tarvittava tina saadaan avolouhoksesta Brasiliasta. Tina erotetaan malmista sulattamalla. Tölkissä tarvittava pelti on terästä, jota saadaan rautamalmia jalostamalla. Rautamalmia louhitaan eri puolilta maailmaa. Masuunissa rautamalmin sisältämät rautaoksidit pelkistetään metalliksi. Sekä tina että rauta kuljetetaan metallitankoina laivalla Ranskaan, jossa raaka-aineista valmistetaan säilyketölkkejä. Tölkkien sisäpinta suojataan lakalla syöpymisen [...]

Pääkaupunkiseudun opiskelijoita tutkiessani ilmeni, että kestäviin elämäntapoihin siirtymisen esteenä on kokemus siitä, ettei asioihin pysty vaikuttamaan. Niin ikään kiireinen arki ja kestävyyttä edistävien arkisten valintojen korkeat kustannukset muodostavat esteen kestävää kehitystä edistävien elämäntapojen omaksumiselle. Siirtyminen kestävään yhteiskuntaan on tehokkainta politiikkatoimien avulla. Sen sijaan ihmisen asenteisiin vaikuttaminen näyttää olevan hidas tie [...]

The aim of this study was to find out what Finnish early childhood educators (n = 145) value on sustainability and how they assess the promotion of sustainability in their daily lives. They also wrote 495 comments about barriers to sustainable lifestyle. The data were analyzed with quantitative and qualitative [...]

Pääkaupunkiseudun opiskelijoita tutkittaessa ilmeni, että kestäviin elämäntapoihin siirtymisen esteenä on kokemus siitä, ettei asioihin pysty vaikuttamaan. Niin ikään kiireinen arki ja kestävyyttä edistävien arkisten valintojen korkeat kustannukset muodostavat esteen kestävää kehitystä edistävien elämäntapojen omaksumiselle.Siirtyminen kestävään yhteiskuntaan on tehokkainta politiikkatoimien avulla. Sen sijaan ihmisen asenteisiin vaikuttaminen näyttää olevan hidas tie muutokseen. [...]

EDUCA-messut 26.1.2013. Puheenvuoron keskeiset teemat Oletuksenani on, että miellämme onnellisuuden aristoteleeläisittäin elämän tärkeimmäksi päämääräksi. Onnellisuutta voi tavoitella kahta eri reittiä: joko materiaalista vaurautta tai sosiaalista vaurautta lisäämällä. 1970-luvun loppupuolella hyvän elämän tavoittelun tapa muuttui. Tärkeintä ei ole enää elämän kokeminen merkitykselliseksi vaan mahdollisimman hyvä taloudellinen pärjääminen. Aristoteleen sokea piste oli [...]

Human disease is both a public health problem and an ecological problem. If a country with a relatively high biodiversity were to lose 15 percent of it, the burden of disease would be expected to increase by about 30 percent. What this means for economy because one-third of the world's [...]

The Intergovernmental Panel on Climate Change (IPCC) draft report says that "it is extremely likely that human activities have caused more than half of the observed increase in global average surface temperatures since the 1950s." According to the report carbon dioxide concentrations in the atmosphere are the highest in 800,000 [...]

Talouskasvu on hyvä tavoite silloin kun köyhyydestä täytyy päästä eroon. Onnistuimme siinä, sillä saimme bruttokansantuotteen kolminkertaistumaan maailman sotien jälkeisten vuosikymmenten aikana. Köyhinkin suomalainen kuuluu nykyään maailman rikkaimpaan kymmenykseen jos huomioimme hyvinvointiyhteiskunnan hänelle tarjoamat terveys- ja kirjastopalvelut. Mitä tarvitsemme lisää?Jos asettaudumme tarkastelemaan maailmaamme vuonna 2100 elävien ihmisten näkökulmasta voimmeko olla aidosti ylpeitä siitä [...]

Tuotanto ja kuluttaminen liittyvät yhteen tiiviimmin kuin aikaisemmin, sillä talouden globalisaation lisäksi maailmamme on pienentynyt sosiaalisilta mittasuhteiltaan. Sosiaalisen median ja ihmisten matkustamisen vuoksi sujuvoitunut tiedon siirtyminen lisää tuotannosta ja kuluttamisesta aiheutuvien sosiaalisten ja ekologisten haittojen tiedostamista.  Haittojen näkyväksi tekeminen lisää painetta poliittiseen ohjaukseen. Luonnonvarojen huvetessa, etenkin tuotejalostusketjujen alkupäiden sosiaalisten haittojen [...]

Ekososiaalisessa sivistyksessä on kyse tietoiseksi tulemisesta siitä systeemisestä maailmasta, jonka jaamme päivä päivältä useamman ihmisen kanssa. Läpi elämän jatkuvan oppimisen päämääränä on ihminen, joka huolehtii paitsi itsestä ja omasta kulttuuristaan, myös toisista ja planeettamme kokonaisuudesta.Tulevaisuuden toivon ylläpitämiseksi tarvitsemme ekologista ja sosiaalista hyvinvointia kokonaisvaltaisesti tavoittelevia sivistyneitä kansalaisia, jotka ajattelevat kriittisesti, pohtivat [...]

Maailman pankin mukaan ilmasto lämpenee 4 astetta (esiteolliseen aikaan verrattuna) jo vuoteen 2060 mennessä jos nykymeno jatkuu. Kyseessä on "yksi suurimmista nykyajan sosiaalisen oikeudenmukaisuuden haasteista" toteaa Maailman pankin presidentti Jim Yong Kim, sillä ilmaston lämpenemisestä kärsivät eniten köyhistä köyhimmät ihmiset ja toisaalta ilmastonmuutosta kiihdyttävistä päästöistä vastaavat 90 prosenttisesti 58 maailman [...]

'Not in my backyard’ phenomenon is growing. In China all major industrial projects must pass a social risk assessment before they begin. This is due to environmental protests which forced the suspension or cancellation of chemical plants, coal-fired power plants and a giant copper smelter.  http://www.nytimes.com/2012/11/13/world/asia/china-mandates-social-risk-reviews-for-big-projects.html?_r=0

Nokia tuli ykköseksi maailmanlaajuisessa teknologialaitteita valmistavien yritysten vastuullisuutta vertailevassa arvioinnissa, jossa kiinnitettiin huomiota yritysten ekologisuuteen, johdon toimintaan ja avoimuuteen.The Newsweek Green Rankings -listauksessa oli mukana 500 maailman suurinta pörssiyhtiötä, joista 28 oli teknologialaiteyrityksiä. Teknologialaitteiden sarjan kakkonen oli Fujitsu ja kolmonen Hewlett-Packard. Apple sijoittui häntäpäähän sijalle 25. Kaikkien vertailtavien yritysten joukossa [...]

200-vuotisen teollisen aikakauden ideana on ollut hyvinvoinnin tavoittelu uusiutumattomien luonnonvarojen laajamittaisen hyödyntämisen avulla. Uusiutumatonta ei tule lisää. Tämä asettaa eettisen haasteen suhteessa tuleviin sukupolviin. Mielenkiintoinen eettinen haaste muodostuu myös siitä, että tavallisten arkisten hyödykkeidemme metallit louhitaan olosuhteissa, jotka eivät ole vertailukelpoisia maailman parhaiden kaivosten kanssa. Mistä esimerkiksi tulevat kännykkäni 30 [...]

58 maailman maata tuottaa 90 prosenttisesti energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt. Käytännössä päästöt syntyvät fossiilisten energianlähteiden käytöstä. Climate Change Performance Index (CCPI) vertailee eniten päästöjä synnyttäviä maita keskenään. Suomi sijoittuu vertailussa sijalle 37 eli vähän huonommin kuin Algeria, mutta juuri ja juuri paremmin kuin Etelä-Afrikka ja Ukraina. Parhaiten tässä vertailussa pärjää Ruotsi. [...]

Suomalainen tapa tavoitella hyvää elämää on huomattavan materiakeskeistä: (a) Suomalaisen elämäntavan materiaali-intensiivisyys on maailman 7. suurinta (ruotsalaisten 25. ja norjalaisten 26. suurinta)(b) Suomalaisen kuluttamisen hiilidioksidipäästöt ovat maailman 9. suurimmat (Pohjoismaiden suurimmat)(c) Suomen ekologinen jalanjälki asukasta kohden on maailman 11. suurin (Ruotsin 13. ja Norjan 24. suurin)(d) Suomi sijoittuu fossiilisten energianlähteiden päästöjen [...]