Viimeisten vuosien ajan on nähty tuloerojen suureneminen kehittyvissä ja kehittyneissä yhteiskunnissa, myös Suomessa. Samansuuntainen trendi näyttää jatkuvan. Harmi, sillä ihmisten väliset alhaiset tuloerot korreloivat positiivisesti lähes kaikkien hyvinvointiyhteiskunnan tavoitteiden kanssa kuten kansalaisten keskinäinen luottamus, väkivallan vähäinen määrä, korkea eliniän odote, pieni lapsikuolleisuus, kansalaisten vähäiset mielenterveysongelmat, teini-iän raskauksien pieni määrä, liikalihavuuden [...]

Luottamusta herättävä talous edellyttää periksiantamatonta eettisyyttä kuluttajilta ja tuottajilta, sillä talouden rakenteet eivät ole moraalisia toimijoita. Ne sallivat elämän perustan muodostavien ekosysteemeiden tuhoutumisen ja ihmisarvoa loukkaavat hyödykkeiden tuotantotavat.Talouskasvun käyttövoimana toimiva ihmisten tyytymättömyys – halu saada koko ajan uutta ja enemmän – ohjaa ajankäyttöämme ja vähentää mahdollisuuksiamme rakentaa todellista hyvinvointia, kuten [...]

Useimmat tulevaisuuden haasteemme, kuten ilmastonmuutoksen seurauksena asumiskelvottomiksi muuttuneiden maa-alueiden pinta-alan lisääntymisen seuraukset ja talouden rakenteellinen vääristymä pohjoisen ja etelän välillä, koskettaa kaikkea elämää planeetallamme eivätkä niihin liittyvät ongelmat ole ratkaistavissa pelkästään paikallisesti.

Bruttokansantuotteen liittäminen hyvinvointikeskusteluun korostaa materialistista hyvinvointia. Se ei pääse käsiksi elämän kukoistamiseen tai kukoistamattomuuteen. Bruttokansantuote olettaa, että kaikki rahasiirrot ovat vaikutuksiltaan myönteisiä, sillä huomion kohteena on yksinomaan markkinoiden koko. Markkinoiden kokoa kasvattavat kansalaisten kannalta kielteisetkin asiat ja kehitystrendit.Bruttokansantuote kasvaa lyhyellä aikavälillä sitä nopeammin, mitä kestämättömämmällä pohjalla kehitys on. Markkinoiden kasvun [...]

Oman alueen sisälle keskittyvä ilmastopolitiikka on helppoa, mutta vastuutonta. Viime päivien keskustelu hiilidioksidipäästöistä - jotka rasittavat kaikkien ihmisten yhteistä ilmakehää - osoittaa globaalina aikana epärealistista lähestymistä asiaan.Huomattavan suuri osa omaan henkilökohtaiseen kulutukseen liittyvistä päästöistä syntyy oman maan rajojen ulkopuolella. Esimerkiksi Sveitsissä ulkomaisten kauppatavaroiden ja palvelujen käyttöön liittyvät päästöt vastaavat noin [...]

Easterlinin paradoksin (Easterlin 1974) mukaan väestön tyytyväisyys elämään ei parane maan vaurastumisen mukana sen jälkeen, kun elintaso tyydyttää perustarpeet.Varsinkaan perustarpeiden tyydytyttyä identiteetin vahvistumisen, yhteisöjen osallisuuden, itsekunnioituksen, haastavuuden, rakkauden ja ilon etsiminen materiaalisista asioista ei tuota tulosta.

Kuluttamiseen yhteydessä olevat hiilidioksidipäästöt ovat Suomessa asukasta kohden Pohjoismaiden korkeimmat ja globaalilla tasolla maailman 9. suurimmat.Lähde: Caldeira, K., & Davies, S. (2010). Consumption-based accounting of CO2 emissions. Proceedings of the National Academy of Sciences of the United States of America 107(12), 5687–5692.

Maailman saastuttavimman energian lähteen kivihiilen käyttö energian lähteenä lisääntyi Suomessa vuoden 2010 aikana neljänneksellä. Vuoden loppupuolella kasvu oli lähes 28%.Uusiutuvat energian lähteet ovat läsnä arjessamme puheen tasolla, mutta teot osoittavat muuta.Lähde: Tilastokeskus 2011. Luettavissa: http://tilastokeskus.fi/til/kivih/2010/12/kivih_2010_12_2011-01-27_tie_001_fi.html?ad=notify

Kestävyysajattelun mukaista yritystoimintaa luonnehtii laaja vastuu. Laajan vastuun mukaisesti toimiva yritys valmistaa hyödyllisiä ja terveellisiä tuotteita. Se toimii harmoniassa ympäröivän luonnon kanssa. Yrityksen työntekijöitä kohdellaan hyvin. Alueen yhteisöt hyötyvät yrityksestä, sillä se toimii näiden yhteisöjen hyvinvoinnin parantamisen puolesta eikä pelkästään hyödynnä toiminnassaan yhteiskunnan perusrakenteita.Suomen lait velvoittavat yrityksiä raportoimaan tilinpäätöksissään ainoastaan [...]

Kuinka planeettamme peltopinta-ala tulisi käyttää? Ruokitaanko maissilla ihmisiä vai tankataanko maissista tehdyllä biopolttoaineella autoja?

Valokatkaisijaa painamalla ylläpidän toimintaa, joka voi olla täysin arvojeni vastaista. Suurin osa suomalaisten energiayhtiöiden kivihiilestä on peräisin kaivoksilta, joissa on raportoitu vakavista turvallisuus-, ympäristö- tai ihmisoikeusrikkomuksista. Valtaosa Suomeen tuotavasta kivihiilestä on peräisin maista, jotka eivät ole ratifioineet kansainvälisen työjärjestön ILO:n sopimusta terveydestä ja turvallisuudesta kaivoksissa. Ja samalla tiedämme, että valjastamalla [...]

YK:n kestävän kehityksen jo klassiseksi muodostununeen määritelmän mukaan kestävä kehitys on kehitystä, "joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa" (Bruntland 1987).Myös Maailmanpankissa kestävä kehitys määritellään tulevien sukupolvien mahdollisuuksina. Kestävä kehitys on sitä, että "jätämme tuleville sukupolville yhtä paljon mahdollisuuksia kuin meillä on ollut, ellei jopa enemmän" [...]

Sosiologisen tai biologisen systeemin liiallinen samankaltaisuus tekee siitä haavoittuvaisen. Rahoitusjärjestelmien ja pankkitoiminnan samankaltaisuus pienentää yksittäisen pankin riskiä, mutta lisää koko globaalin rahoitusjärjestelmän järkkymisen todennäköisyyttä. Luonnossa yksipuolistumisen uhka kohdistuu esimerkiksi banaanin ja kaakaon tai hyönteispölytteisten kasvien viljelymahdollisuuksiin tulevaisuudessa. Poliittisen päätöksenteon tavoitteena on yleensä yksittäisen instituution vakaus. Huomion kohteeksi pitäisi globaalissa ajassa [...]

Maailman suurin jugurtin valmistaja Danone on kehittänyt köyhistä köyhimmille bangladeshilaisille kuluttajille (ultra-poor consumer) suunnatun A-vitamiinia, rautaa, sinkkiä ja jodia sisältävän Shakti Doi -energiajugurtin yhdessä paikallisen kansalaisjärjestön kanssa. Tehdas on räätälöity paikallisiin olosuhteisiin siten, että maidon kylmäkuljetuksia ei välttämättä tarvita vaan maidon pilaantuminen tuottajalta tehtaalle kuljetettaessa estetään entsyymeillä. Myös jugurtin kypsyttämiseen [...]

Quoidbach ym. (2010) osoittivat, että raha heikentää ihmisten kykyä nauttia arkisista myönteisistä tunteista ja kokemuksista. Vaurauden myötä lisääntyneet mahdollisuudet kuluttaa enemmän aiheuttavat kyvyttömyyttä nauttia rahalla saavutetuista asioista. Lähde: Quoidbach, J., Dunn, E., Petrides, K.V., & Mikolajczak, M. (2010). Money Giveth, Money Taketh Away: The Dual Effect of Wealth on Happiness. [...]

Suomalaisessa elämänmenossa keskitytään ihmisten väliseen kilpailuun ja vaurauden tavoitteluun sen sijaan, että rakentaisimme ihmisten välistä yhteyttä ja yhdessä toimimista. Läpimaterialisoituneessa arjessamme ohitamme kiireeseen vedoten todelliset hyvinvoinnin tekijät kuten ystävyyden ja yhteisöllisyyden.Yhteisöllisyyden luoma luottamus ja toivo kannattelee kuitenkin ihmistä enemmän kuin materiaalisen hyvinvoinnin tuottama vauraus. Ihmisten välinen terve riippuvuus toteutuu toisistamme [...]

Fossiilisten energianlähteiden käytön jälkeen suurimmat yleisellä tasolla olevat ekologisen kestävyyden haasteet liittyvät vahvasti tuettuun teolliseen kalastukseen sekä metallien jamuovien kaltaisten aineiden valmistukseen ja käyttöön. Eurooppalaisen keskivertoihmisen vuoden aikana jälkeensä jättämien tuotepakkausten massa on noin 160 kg. Uusiutumattomien luonnonvarojen käytön vähentämiseen pyrittäessä halutaan eroon muovipusseista. Kehittyvissä maissa niiden kulkeutuminen luontoon aiheuttaa [...]

Kivihiilen, öljyn ja turpeen käytön lisääntyminen kasvatti Suomessa energiaan liittyviä hiilidioksidipäästöjä 15,3 prosenttia edellisvuodesta tammi-syyskuussa 2010. Esimerkiksi Suomen suurin biovoimala - pietarsaarelainen Alholmens Kraft - siirtyi vastikään metsähakkeesta kivihiileen. Yhtiön mukaan "kivihiilestä tuskin päästään koskaan."

Maailmassa kuolee tällä hetkellä ilmastonmuutoksen vuoksi noin 350 000 ihmistä vuodessa. Eniten ihmishenkiä menetetään materiaalisesti köyhissä maissa. Ilmaston muuttumisesta johtuvista ongelmista kärsivät etenkin lapset: heitä on 99 % kuolleista. Ilmaston muutoksen aiheuttamista taloudellisista menetyksistä kärsivät eniten rikkaat teollisuusmaat. Lähde: The Climate Vulnerability Monitor -raportti. Luettavissa: http://daraint.org/climate-vulnerability-monitor/climate-vulnerability-monitor-2010/download-the-report/

Miten luottamus talouteen voi säilyä tai lisääntyä jos päivittäin käyttämämme tavalliset hyödykkeet ja raaka-aineet tuotetaan ja valmistetaan ihmisarvoa alentavilla tavoilla ja elämänedellytykset meille tarjoavien ekosysteemeiden elinvoimaa rikkoen? Ainoa pitkällä aikavälillä talouskasvua aikaansaava vaihtoehto on sosiaalisesti ja ekologisesti kestävä talous. Ks. www.puhtaatvaatteet.fifinnwatch.orgwww.enoughproject.org/blogs/new-enough-report-asseses-corporate-action-conflict-minerals