Lectio praecursoria 12.11.2010 Jokainen meistä tavoittelee hyvää elämää ja haluaa olla onnellinen. Onnellisuus on itsessään arvokasta, sillä jopa terveys tai rakkaus ovat vain välineitä onnellisuuden saavuttamiseksi. Laaja yhteisymmärrys vallitsee siitä, että subjektiivinen hyvinvointi – millä nimellä onnellisuutta usein akateemisissa yhteyksissä nimitetään – edellyttää materiaalista ja henkistä hyvinvointia.Teollistuneissa maissa korostuu ajatus [...]

Ylen ykkösaamussa 15.11. ollut väitökseen liittyvä haastattelu on kuultavissa osoitteessa http://areena.yle.fi/player/index.php?clip=1445430&language=fi

Tarvitaan uudenlaista talousajattelua, mikä perustuu ihmisarvoiseen työhön, päästöttömän energian käyttöön, palvelujen myyntiin ja hyödykkeiden osalta materian täydelliseen kierrätettävyyteen. Käyttäytymistämme tulee ohjata periaate, jonka mukaan jätteitä tuottavat ja saastuttavat teollisuusprosessit ja valmiit tuotteet ovat epäonnistuneen tai keskeneräisen suunnittelun tulosta. Pakkotyön, lapsityövoiman ja työntekijän toimeentuloa turvaavaa pienemmän palkan maksaminen yritysten alihankintaketjuissa syö [...]

Väitöstutkimuksen tiivistelmä. Koko työ on luettavissa osoitteessa http://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/20067/kestavak.pdf?sequence=2Tässä väitöstutkimuksessa tarkastelun kohteena on ihmisen arkinen toiminta suomalaisessa kulttuurisessa kehyksessä globaalissa ajassa. Määrittelen kansainvälisen nykykäsityksen mukaisen kokonaisvaltaisen kestävän kehityksen konseptin ja analysoin kestävän kehityksen mukaista ihmisen arjen rakentumista ja sen vaihtelua eri ryhmien välillä. Laadin tutkimukseni viitekehykseksi kestävän kehityksen mukaisen käyttäytymisen rakentumisen [...]

Tämän päiväiset valintamme ovat yhteydessä tulevien sukupolvien mahdollisuuksiin. Näyttää siltä, että olemme kaventamassa heidän mahdollisuuksiaan heiltä kysymättä. Vuosituhantisen perinteen avaama näkökulma moraaliin lepää toisen asemaan asettautumisen varassa: Miltä minusta tuntuisi jos menneet sukupolvet olisivat tehneet valintoja, jotka nyt rajoittaisivat elämääni ratkaisevasti? Kuitenkin samalla identiteettimme on osa sitä kontekstia, jossa olemme [...]

Uusiutuvien energian lähteiden käyttö jää vielä pääasiassa puheen tasolle. Tilastokeskuksen mukaan energian tuotannon ja käytön hiilidioksidipäästöt kasvoivat lähes 20 prosenttia vuotta aiemmasta. Päästöjä lisäsi fossiilisten polttoaineiden käytön lisääntyminen. Kivihiilen käyttö energian lähteenä on kasvanut globaalilla tasolla 6 vuotta peräjälkeen. Suomessa kivihiilen käyttö energian lähteenä oli vuoden 2010 ensimmäisellä neljänneksellä kolmanneksen [...]

Ostamalla jugurttipurkillisen jugurttia kuluttaja vahvistaa sosiomateriaalista verkostoa, johon kuuluu satoja ihmisiä ja lukuisia teollisuuslaitoksia eri puolella maailmaa. Stuttgartissa, Etelä-Saksassa sijaitsevan elintarviketehtaan tuottaman mansikkajugurtin valmistuksessa tarvittava maito ja sokeri tulevat lähialueilta. Sen sijaan bakteeriviljelmät, jotka hapattavat maidosta jugurttia, kuljetetaan tehtaalle 850 kilometrin päästä läheltä Tanskan rajaa. Tuotepakkaus valmistetaan Baijerissa 300 kilometrin [...]

Suurin osa, elleivät kaikki tuotteemme, ovat alihinnoiteltuja jos huomioidaan niiden tuotannosta ja käytöstä aiheutuvat ekologiset ja sosiaaliset kustannukset. YK:n Principles for Responsible Investment -hanketta johtavan Pavan Sukhdevin mukaan syksyllä 2010 Davosissa julkaistavan raportin ennakkotiedot ovat aiheuttaneet huolen yritysten toimintakyvyn säilymisestä jos ne joutuvat kantamaan vastuun toimintansa luonnolle ja ihmisille aiheuttamista [...]

Vuonna 2003 Helsingin kaupungin alueella tuotetusta sähköstä uusiutuvan energian osuus oli alle yksi prosentti kun muissa pohjoismaisissa suurkaupungeissa osuus oli 20–83 prosenttia. (Helsingin kaupungin ympäristökeskus 2007). "Merkittävin tämän hetken kestävyysongelma Helsingillä on kasvihuonekaasupäästöjen korkea taso, jonka pääasiallisena syynä on fossiilisten polttoaineiden (maakaasu ja kivihiili) suuri osuus kaupungin energiantuotannossa.”(Helsingin kaupungin tietokeskus [...]

Millaista moraalia kestävä kehitys vaatii toteutuakseen? Oikeudellisesti sitovat ihmisen velvollisuudet on helppo mieltää osaksi vastuutamme, mutta entä puhtaasti eettiset velvollisuudet, joiden toteutumista eivät turvaa lait? Silti tämä on keskeistä, sillä eikö juuri moraali voi estää ahneuden, tuhlauksen tai vallankäytön negatiivisia vaikutuksia?

"Pankkeja ei saa ryöstää" on sääntö, joka rajoittaa ryöstäjän vapautta. Sillä yritetään taata jokaiselle vapaus tallettaa ja nostaa rahaa turvallisesti. Elintärkeitä vapauksia suojellaan myös silloin, kun kielletään luonnonvarojen riisto tai vaarallisten saasteiden tuottaminen, kirjoittaa Rooman Clubin teoksessa Meadows & Meadows & Randers (2004, 280). Elämän edellytyksiä ovat: Puhdas ilma Hedelmällinen [...]

Kestävä kulttuuri täyttää sekä ekologisen kestävyyden, että sosiaalisen kestävyyden (ihmisarvo) kriteerit. Kriteerien pohjalta maailman ihmiset voidaan jakaa kolmeen luokkaan: ylikuluttava, kestävä ja kamppaileva luokka.Ristiintaulukointi ekologisesta jalanjäljestä ja inhimillisen kehityksen indeksistä osoittaa, että Suomi on auttamiaan kehitysmaita paljon kestämättömän kehityksen tiellä. Kolme kulutusluokkaa jakaantuvat maapallolla siten, että länsimaat kuuluvat ylikuluttaviin, Latinalaisen [...]

Energian säästäminen on hyvä asia, mutta se on kuitenkin vain oireen hoitoa, itse sairauteen puuttumatta. Kivihiilen ja kaasun polttamiseen perustuva energiantuotanto synnyttää Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan vuoden 2007 raportin mukaan 75% Helsingin päästöistä.Valokatkaisijan painaminen Helsingissä on liian usein yhteydessä tapahtumien ketjuun, jossa kaivosmiehet louhivat kivihiiltä omaa terveyttään vaarantaen. Sen jälkeen kivihiili kuljetetaan [...]

1. Onko lineaarinen länsimainen aikakäsitys yhteydessä voittojen maksimointiin ja sitä kautta tuhlaamiseen enemmän kuin syklinen aikakäsitys, missä kiire on tuntematon käsite?2. Lisääntyykö ihmisen itsetehostuksen tarve yksilökeskeisissä yhteisöissä, joissa vallitsee yksilöiden välinen kilpailu eikä yhteisön yhteisen hyvän tavoittelu?3. Johtaako tekemisen korostaminen siihen, että uusitaan tarpeettomasti hyödykkeitä vain markkinoille tulevien uusien mallien [...]

Lokakuussa 2009 YK:n julkaisema inhimillisen kehityksen raportti (Human Development Report) perustuu vuoden 2007 aineistoon. Arvioinnissa on mukana 182 valtiota. Kriteerit ovat:1. Terveys ja eliniänodote2. Koulunkäyntimahdollisuudet3. Bruttokansantuote ostovoimaan sidottunaEnsimmäisen sijan saaneiden norjalaisten keskimääräiset tulot ovat 85 kertaa suuremmat kuin nigeriläisten. Nigerissä syntyvä lapsi voi odottaa elävänsä 50 vuotta, norjalaisten lasten odotettavissa [...]

Himalajalla sijaitseva pikkuinen Bhutan mittaa hyvinvointia bruttokansanonnellisuusmittarin avulla. Pääministeri Jigme Y. Thinleyn mukaan uusi mittari tarvittiin, koska bruttokansantuote (bkt) ruokkii vain kulutusta eikä edistä kestävää kehitystä. Tässä Thinleyn teesejä:- Me kaikki tavoittelemme onnea, mutta se on määriteltävä aiempaa merkityksellisemmin. Aineellinen vauraus suo ohikiitävän mielihyvän, mutta saattaa vaarantaa perhe- ja ystävyyssuhteet.- [...]

Viime päivinä käyty luomuruokaan liittyvä keskustelu hakeutuu kokonaisnäkemyksen sijasta yksittäisten näkökulmien esittelyyn. Ravintoarvot, maatalouskemikaalit, energiankulutus, sadon määrä ja luonnon monimuotoisuuden säilyminen sekä maaseudun elinvoimaisuuden turvaaminen ovat paketti, jota pitäisi arvioida kokonaisuutena.Vaikka luomuruoan ravintoarvot eivät kaikissa tutkimuksissa osoittaudukaan kovin paljon erilaisiksi tavanomaisesti tuotettuun ruokaan verrattuna, ei lasta ehkä kannata heittää pesuveden [...]

1. Kymmenen vuotta kestäneessä 500 000 ihmistä käsittäneessä seurantatutkimuksessa huomattiin, että ihmiset, jotka söivät eniten punaista lihaa, kuolivat muita nuorempina syöpään, sydänsairauksiin ja muihin syihin. Sen sijaan ne ihmiset, jotka söivät punaista lihaa kaikkein vähiten, elivät pisimpään. 2. Karjatalous tuottaa 18% ilmastonmuutokseen yhteydessä olevista kasvihuonekaasuista maapallollamme YK:n mukaan. Tämä on [...]

Materiaalisen vaurauden vastakohdaksi asettuvan henkisen hyvinvoinnin voidaan ajatella jakautuvan kahteen aspektiin: persoonalliseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Persoonallinen, subjektiivinen hyvinvoinnin kokeminen pitää sisällään ihmisen kokemat myönteiset ja kielteiset tunteet, tyytyväisyyden, elinvoimaisuuden, lannistumattomuuden, itsearvostuksen ja elämän tarkoituksellisuuden kokemisen. Sosiaaliseen hyvinvointiin liittyy ihmisen arkea kannattelevat ihmissuhteet ja luottamus sekä näihin molempiin liittyvä osallisuuden kokeminen.Kokonaisvaltainen [...]

Valokatkaisijan painaminen Helsingissä on edelleen yhteydessä tapahtumien ketjuun, jossa kivihiiltä louhitaan maaperästä. Sen jälkeen se kuljetetaan laivalla jostain päin maailmaa suomalaiseen kivihiilivoimalaan, jossa se murskataan ja syötetään uuneihin. Palava kivihiili kuumentaa vettä höyryksi, jonka avulla generaattori tuottaa sähköä sähköverkkoon, lämpöenergiaa kaukolämpöputkistoihin ja viilennystä kaukoviilennysverkkoon. Voimalan piipusta nousee hiilidioksidia, vesihöyryä ja [...]