Ilmastokumppanit Suomi, Algeria, Ukraina ja Korea

The Climate Change Performance Index 2012 on laadittu 200 asiantuntijan toimesta. Siinä vertaillaan 58 maailman eniten hiilidioksipäästöjä tuottavan maan ilmastopolitiikan onnistumista ja päästöjen kehitystä. Suomi sijoittuu sijalle 37 painien luokassa "heikko" mm. Algerian, Ukrainan ja Korean kanssa. Viime vuotinen Suomen sijoitus oli 31. Suomen hiilidioksipäästöt asukasta kohden ovat edelleen maailman [...]

|2018-01-19T21:40:56+00:002011-12-09|

Sustainability science integrates human, social, and biological systems

Bettencourta and Kaurc (2011) analyzed consists of about 37,000 distinct authors of over 20,000 papers concerning sustainable development. The academic papers came from 174 countries and territories and 2,206 cities worldwide. Networks span the world geographically and a wide range of disciplines in the social sciences, biology, and engineering. They [...]

|2018-01-19T21:40:56+00:002011-12-07|

Three-quarters of climate change is man-made

Natural climate variability is unlikely to have contributed more than about one-quarter of the temperature rise observed in the past 60 years. At least 74 % of the observed warming is due to human activity.Huber, M & Knutti, R. (2011). Anthropogenic and natural warming inferred from changes in Earth’s energy [...]

|2018-01-19T21:40:56+00:002011-12-06|

Talouskasvu

Talouskasvu perustuu luottamukseen. Kuluttajien ja sijoittajien luottamusta heikentää kuukausi kuukaudelta enemmän kaksi asiaa:a) Ekologinen kestämättömyys, mikä ilmenee esimerkiksi turpeen ja kivihiilen kaltaisten uusiutumattomien ja saastuttavien energian lähteiden varassa toteutuvana tuotantona.b) Sosiaalinen kestämättömyys, mikä ilmenee ihmisarvoa loukkaavilla tavoilla tuotettujen tuotteiden ja palvelujen arkipäiväistymisenä.Ekologisesti ja sosiaalisesti kestävä talous on ainoa kasvua tuova [...]

|2018-01-19T21:40:18+00:002011-12-02|

Vastuullisuus elinkeinoelämässä

Kestävän kehityksen mukaiseen vastuulliseen toimintakulttuuriin siirtyminen edellyttää yleensä yritykseltä kuin yritykseltä koko tuotanto- ja jakelujärjestelmän uudistamista. Kuluttajien ja sijoittajien luottamusta herättävän talousajattelun tukipilarit ovat uusiutuvien energian lähteiden varaan rakennetun energian ja tasa-arvoisiin kauppasuhteisiin perustuvan elinkeinoelämän varassa. Kestämättömällä perustalla olevan yrityksen tuotteiden ja palveluiden käyttö vähenee väistämättä tietoisuuden lisääntyessä maapallomme kylämäistyessä. [...]

|2018-01-19T21:40:18+00:002011-11-30|

Muutoksen välttämättömyys?

Kiistämätöntä lienee, että toimintamme tällä planeetalla uhkaa rajoittaa tulevien sukupolvien mahdollisuuksia. Miten suhtautuisimme siihen, että meitä edeltävät sukupolvet, jotka elivät tuhansia vuosia sitten, olisivat tehneet ratkaisuja, jotka nyt aktiivisesti rajoittaisivat jokapäiväistä elämäämme?

|2018-01-19T21:40:18+00:002011-11-28|

Kaivosteollisuus

Suomessa käynnissä oleva kaivosteollisuusbuumi on herättänyt keskustelua kaivostoiminnan ekologisista ja sosiaalisista haasteista. Uskon, että asiat ovat suomessa sijaitsevissa kaivoksissa kuitenkin hyvällä tolalla verrattuna keskimääräisesti niihin kaivoksiin, joista tulee kivihiili voimaloihimme ja ne 30 eri metallia, jotka tarvitaan taskussani olevan kännykän valmistuksessa. Vastuu hälvenee tuottajan ja kuluttajan etäisyyden kasvaessa. Toivottavasti nyt [...]

|2018-01-19T21:40:18+00:002011-11-20|

Kestävyysajattelun mukaiseen yhteiskuntaan siirtyminen on realistinen tavoite

Pitkä eliniänodote on yleisesti tunnustettu indikaattori onnistuneelle yhteiskunnalle. Ristiintaulukointi kansallisten hiilidioksidipäästöjen ja eliniänodotteiden välillä osoittaa, että pitkä elämä on saavutettavissa niissäkin yhteiskunnissa, joissa hiilidioksidipäästöt asukasta kohden ovat huomattavan vähäiset hyvinvointiyhteiskuntina pidettyjen kansakuntien kansalaisten hiilidioksidipäästöihin verrattuna. Samoin bruttokansantuotteen ja eliniänodotteen välinen ristiintaulukointi osoittaa, että korkea bruttokansantuote ei välttämättä takaa pitkää elämää.Wilkinson, [...]

|2018-01-19T21:40:18+00:002011-11-18|

Sosiaaliset ja ekologiset haitat hintoihin mukaan

Elämme maailmassa, jossa tuotteiden ja palvelujen hinnoissa ei ole täysimääräisesti mukana niistä aiheutuvien ekologisten ja sosiaalisten haittojen kustannuksia. Tämä johtaa vääristyneeseen kuluttamiseen, jolloin esimerkiksi luonnon säilyttämisen merkitys jää todellista vähäisemmäksi. (Luonnon ihmiselle tuottamien ilmaisten ekosysteemipalvelujen arvo on 10-100 kertaa suurempi kuin niiden säilyttämisestä aiheutuvat kustannukset, ks. lähde alla) Saasteettoman hengitysilman [...]

|2018-01-19T21:40:19+00:002011-11-17|

Vastuun dilemma

Valokatkaisijan painallus liittää minut osaksi sähköntuotantosysteemiä. Eurooppalaisessa sähkön tuotannossa yhden terawattitunnin verran kivihiilen avulla tuotettua energiaa on yhteydessä (a) 0,12 kaivostyöläisen kuolemaan kaivosonnettomuuksissa, (b) 25 ihmisen menehtymiseen ilmansaasteisiin ja (c) 225 ihmisen vakavaan sairastumiseen.Valtaosa Suomessa käytetystä kivihiilestä tulee kaivosalueilta, joissa työperäiset sairaudet, ympäristörikkomukset tai ihmisoikeusrikkomukset ovat tavallisia. Onko vastuu valokatkaisijan [...]

|2018-01-19T21:40:19+00:002011-11-16|

Inhimillisen pääoman kasvuun sijoittaminen

Puhtaasti sijoitetun euron parasta mahdollista tuottoa tavoiteltaessa sijoittaminen alle kouluikäisten lasten henkisen pääoman kasvuun on tuottoisinta. Investoiminen varhaiskasvatukseen on - kolme kertaa niin tuottavaa kuin kouluikäisiin investoiminen ja - kahdeksan kertaa niin tuottavaa kuin aikuisiin investoiminen.Varhaiskasvatukseen käytetty julkinen rahoitus on Suomessa alle OECD-maiden keskiarvon. Heckman, J. (2006). Skill Formation and [...]

|2018-01-19T21:40:19+00:002011-11-15|

Climate change and human behaviour

A 2007 Harris poll found that 71 percent of Americans believed that the continued burning of fossil fuels would cause the climate to change. By 2009 the figure had dropped to 51 percent. In June 2011 the number of Americans who agreed was down to 44 percent. According to the [...]

|2018-01-19T21:40:19+00:002011-11-13|

Kvartaalitalous lainaa tulevaisuudelta?

Lyhyen aikavälin ajattelu johtaa helposti toimintaan, joka ei ole kestävää pitkällä aikavälillä. Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n vuoden 2011 raportin mukaan globaalilla tasolla energiatehokkuus heikentyi toista vuotta peräjälkeen. Lisääntynyt energiantarve on vuosien 2000-2010 välillä lähes 50 prosenttisesti täytetty saastuttavimmalla energianlähteellä eli kivihiilellä. Hiilidioksidipäästöjen hillitsemisen siirtäminen tuonnemmaksi on käymässä yhä kalliimmaksi. Jo klassisen [...]

|2018-01-19T21:40:19+00:002011-11-11|

Kestämättömyyden kaksi juurta

Kestämättömällä kehityksellä on kaksi juurta:(a) Väestön määrän lisääntyminen(b) Kuluttamisen lisääntyminenLuonnonvarojen käyttö kasvaa huomattavasti rajummin kuin väestö. Maailman väestön määrä vakiintuu 9-10 miljardin tuntumaan vuoteen 2050 mennessä. Sen sijaan hiilidioksidipäästöt kasvavat yhä, ja päästöistä 80 prosenttia syntyy vain 19 maassa. Maailman luonnonvarojen käyttö lisääntyi 40 prosentilla vuosina 1992–2005. Huomion kiinnittäminen siihen [...]

|2018-01-19T21:40:19+00:002011-11-10|

Sustainable development in everyday life

(1) Efforts involve everyone.(2) Efforts are lifelong.(3) Efforts are holistic and about connections.(4) Efforts are practical and action-oriented.Leal Filho, W. (2011) About the Role of Universities and Their Contribution to Sustainable Development. In Higher Education Policy 24, pp. 427-438.

|2018-01-19T21:40:19+00:002011-11-09|

Vahva paikallistalous on tavoittelemisen arvoista

Paikallistaloudessa yhteisö, paikkakunta tai seutu vähentää riippuvuuttaan maailmantaloudesta siten, että alueen voimavaroja hyödynnetään tuotteiden, palvelujen, ruoan ja energian tuottamisessa.-> toimii puskurina globaalin tuotannon ja talouden häiriöitä vastaan -> ylläpitää ihmisten välistä tervettä riippuvuutta ja yhteenkuuluvuutta -> voimauttaa yksilöitä toimimaan yhteisönsä parhaaksi -> saattaa yhteen tuottajan ja kuluttajan, mikä lisää läpinäkyvyyttä, [...]

|2018-01-19T21:40:19+00:002011-11-05|

Kestävä kehitys ei ole pelkästään ympäristökysymys

Kokonaisvaltainen kestävyysajattelu yleistyy. YK:n Inhimillisen kehityksen vuoden 2011 raportin keskeinen viesti on se, että kestävä kehitys ei ole yksinomaan ympäristökysymys. Ihmisten yhdenvertaisuus ja ympäristökysymykset ovat yhteydessä toisiinsa, eikä toista ole mahdollista saavuttaa ilman toista.UNDP (2011). Inhimillisen kehityksen raportti 2011. Kestävyys ja tasavertaisuus: Parempi tulevaisuus kaikille. Luettavissa: http://hdr.undp.org/en/media/HDR_2011_FI_Summary.pdf

|2018-01-19T21:40:19+00:002011-11-04|

Opportunities for a World of 7 Billion

1. Reducing poverty and inequality can slow population growth.2. Unleashing the power of women and girls can accelerate progress on all fronts.3. Energetic and open to new technologies, young people can transform global politics and culture.4. Ensuring that every child is wanted and every childbirth safe can lead to smaller [...]

|2018-01-19T21:40:19+00:002011-11-02|

Kestävyysperustainen hyvinvointi

Ekologisia, sosiaalisia ja taloudellisia intressejä yhteensovittavaa hyvinvointiajattelua voisi kutsua kestävyysperustaiseksi hyvinvoinniksi. Se nojaa ihmisten väliseen terveeseen riippuvuuteen, jossa otetaan vastuuta yhteisestä tulevaisuudesta. Se sallii ihmisten moninaisuuden, keskeneräisyyden ja epätäydellisyyden. Ihmisten välinen terve riippuvuus toteutuu toisistamme huolehtimisen ilmapiirissä, sillä vastuu estää ahneuden, tuhlauksen ja vääristyneen vallankäytön vaikutuksia. Se takaa osallisuutta yhteisöihin, [...]

|2018-01-19T21:40:19+00:002011-10-31|

Social justice

Concept of social justice includes six aspects as follows:(a) Poverty prevention (b) Access to education (c) Labor market inclusion (d) Social cohesion and non-discrimination (e) Health(f) Intergenerational justiceScandinavian countries are ranked high in a new OECD Social Justice Index. Public expenditure on early childhood education is, however, below the OECD [...]

|2018-01-19T21:40:19+00:002011-10-31|
Go to Top