Onnellisuus on avain hyvään elämään, sillä onnellisuus on itsessään arvokas asia. Onnellisuuden väheneminen vähentää suoraan elämänlaatua sen itseisarvomaisen luonteen vuoksi. Aristotelen mukaan onnellisuuteen kuuluu nautinto, hyveellisyys, älyllisyys ja aktiivisuus. Tarkemmin eriteltynä hyvän elämän ainekset voisivat olla seuraavat:a) Ruumiillisuus- ihmisen fyysisyyteen liittyvien perustarpeiden tyydyttäminen- vrt. Maslowin tarvehierarkiab) Mielihyvän ja nautinnon kokemus- [...]

Juuri julkistetun E3-ekonomistien raportin mukaan ilmakehään päästetyn hiilidioksitonnin aiheuttamien sosiaalisten haittojen kustannukset olivat vuonna 2010 jopa 900 dollaria ja nousevat vuoteen 2050 mennessä 1500 dollariin. Tämä on 43 kertaa enemmän kuin hiilidioksiditonnin hinnaksi yleisesti asetettu 21 dollaria (vuonna 2010). Raportin mukaan "if the damages per ton of carbon dioxide are [...]

Teemme lukuisia kuluttamiseen liittyviä valintoja päivittäin kuten millainen hammastahna, shampoo, hiustenhoitoaine, vessapaperi, meikit, hajusteet, vaatteet, kengät, elintarvikkeet ja liikkumistapa. Jokainen valinta antaa sykäyksen siihen kymmenien, ehkä satojen ihmisten ja lukuisten instituutioiden verkostoon, johon tuotteen tai palvelun käyttäminen meidät liittää. Kuluttaja ja tuottaja ovat riippuvaisia toisistaan. Yhä useammin tuottaja ja kuluttaja [...]

Norjalainen lohifile käy Thaimassa ennen Suomeen tuloaan. Brasiliasta tuodaan Eurooppaan broilerinlihaa, ja eurooppalaista siipikarjan lihaa viedään Afrikkaan. Namibiasta tuodaan naudanlihaa Suomeen. - tuotantoketjun läpinäkyvyys heikkenee- mukana kulkee virtuaalivesi (esim. karjankasvatuksessa vettä kuluu 125 000 litraa yhden naudanlihakilon kasvattamiseksi)- kuljetukset perustuvat fossiilisten energianlähteiden hyödyntämiseen- paikallistalous heikentyy- ruokaturvallisuus heikentyyPelkästään hintaan perustuva kilpailutus [...]

Suomi on ihmiselle yksi maailman parhaista paikoista elää, mutta saavutettu hyvinvointi perustuu planeettamme käytössä oleviin voimavaroihin suhteutettuna kestämättömälle pohjalle. Toisin sanoen Suomi on paikallisessa Suomen rajojen sisälle keskittyvässä kestävyydessä huomattavan hyvä, mutta globaalissa kontekstissa arvioituna häntäpäässä. Esimerkiksi suomalainen huikean suuri ekologinen jalanjälki (Ecological Footprint) osoittaa tämän. Samaan suuntaan viittaa Onnellisen [...]

Onko hyvinvointi pohjimmiltaan sitä, että on materiaalista hyvää tarpeeksi – ei liian vähän eikä liian paljon? Mutta kuinka paljon on tarpeeksi? Oleellista on ainakin se, että on aikaa merkityksellisiin henkisiin asioihin: niihin asioihin, jotka loppujen lopuksi kantavat elämää. Niitä ovat ihmissuhteet, taide…?

1900-luvun muutoksentekijöitä:- keinotekoiset lannoitteet- rokotukset- antibiootit- lentokoneet- sähköistyminen- ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus- ydinteknologia (ydinase ja ydinvoima)- puolijohdeteknologia (transistorit ja mikropiirit)- tiedonsiirtoteknologia (valokuitu ja langaton)- internetTulevaisuuden muutoksentekijöitä:- kustannustehokas aurinkoenergia?- kestävyysajattelusta kaikkea toimintaa läpäisevä normi?

Prepared for the conference "Social Change- Impact and Evaluation in Development Education and Awareness Raising" Helsinki, June 16, 2011 (www.deeep.org)Social change is in the center of sustainability in high consumption societies. Social change from materialism to post-materialism is also possible because there is lot of evidence that life satisfaction does [...]

Liikenteen aiheuttamat ilmansaasteet olivat yhteydessä viime vuonna 2200 ihmisen ennenaikaiseen kuolemaan Yhdysvalloissa. Liikenteestä aiheutuviin ilmansaasteisiin yhteydessä olevat sairaudenhoitokulut olivat 18 miljardia dollaria. Ennusteen mukaan vuonna 2020 vastaavat luvut ovat:- 1600 ennenaikaisesti kuollutta- 13 miljardia dollaria sairaudenhoitokuluihinVuonna 2030:- 1900 ennenkaikaista kuolemaa- 17 miljardia dollaria sairaudenhoitokuluihinSähköautoilu ei ole ratkaisu autoilusta aiheutuviin ilmansaasteisiin [...]

Luonnonmukaisen viljelyn edut ovat moninaiset ja korostuvat pitkällä aikavälillä. Satojen määrät ovat olleet ehkä suurin epäilyn aihe. Toisaalta näyttöä jopa kaksinkertaisista satomääristä etenkin vaativissa olosuhteissa on olemassa. Sympaattisen intialaisen herra Dasin onnistumiset ovat menestystarina. Ks. www.nytimes.com/2011/06/03/business/global/03iht-RBOG-ORGANIC03.html?_r=1

Turvataanko ihmisen terveys vai priorisoidaanko miellyttäviin ja toimiviin hyödykkeisiin? Kirkkaiden läpinäkyvien muovien sisältämät BPA-kemikaalit toimivat ihmisen elimistössä hormonihäiritsijöinä. Näitä muovilaatuja pidetään kuitenkin ominaisuuksiltaan parhaimpina etenkin elintarvikekäytössä, minkä vuoksi niistä ei haluta luopua.Samankaltainen arvoristiriita on syömässämme ruoassa. Ihmisen terveyden kannalta ensiarvoista olisi ruoan terveellisyys. Mutta käytännössä valintojamme ohjaavat muut seikat: ruoan [...]

Ihmisten välinen epätasa-arvo on huomattavaa planeetallamme. Esimerkiksi Yhdysvalloissa käytetään roskapusseihin rahaa 90 maailman köyhimmän maan yhteenlasketun kulutuksen verran. Kuluttamiseen yhteydessä olevat hiilidioksidipäästöt ovat Suomessa asukasta kohden Pohjoismaiden korkeimmat ja globaalilla tasolla maailman 9. suurimmat.Mielenkiintoista on, että yhä enemmän suomalaiset ajattelevat, että riittää kun pidetään huolta omista asioistamme. Mitkä asiat ovat [...]

Espanjalainen mansikanviljely on paisunut massiiviseksi mansikkateollisuudeksi. Paikalliset vesivarat eivät riitä tyydyttämään viljelysten vedentarvetta. Porakaivoveden käyttäminen viljelyksillä kuivuttaa myös lähiseudut pohjaveden pinnan laskiessa. Pöytiimme kulkeutuu virtuaalivettä ulkomailta. Yhden naudanlihakilogramman kasvu vaatii 125 000 litraa vettä. Naudanlihan tuominen esimerkiksi Namibiasta Suomeen on eettisesti arveluttavaa?Lähteet: BBC (2011). Strawberry boom is a drain on [...]

Tällä hetkellä maailman energiantuotanto on yli 80 prosenttisesti fossiilisten energian lähteiden varassa. Fossiilisten energian lähteiden ongelmana on saastumisen ja päästöjen lisäksi se, että niitä käyttämällä lainaamme tulevilta sukupolvilta, sillä niitä ei tule lisää. Oikeudenmukaisuuskäsityksemme viittaa melko varmasti siihen suuntaan, että reilua olisi taata tuleville sukupolville ainakin samat toimintamahdollisuudet ja vapaudet [...]

Yhden ilmiön mittaaminen antaa väistämättä pelkistetyn kuvan todellisuudesta. Kuulee puhuttavan kärjistetysti, että bruttokansantuote mittaa sitä mikä elämässä ei loppujen lopuksi olekaan merkityksellistä. OECD lanseeraa bruttokansantuotteen rinnalle elämän merkityksellisyyttä mittaavan kokonaisindikaattorin. Se huomioi mittauksen kohteena olevissa maissa seuraavia tekijöitä:- asuminen- tulot- työllisyys- sosiaaliset suhteet- koulutus- ympäristön tila- instituutioiden hallinto- kansanterveys- turvallisuus- [...]

"Kun teollisuusmaiden kehitystä on tähän mennessä ohjannut pyrkimys voimakkaaseen määrälliseen aineelliseen kasvuun, on tulevaisuudessa tavoiteltava elämän laatua, johon olennaisena osana kuuluvat turvallinen, puhdas ja viihtyisä elinympäristö, terveellinen ravinto, elämän henkinen rikkaus ja hyvät ihmissuhteet. Tavoitteena tulee olla, että kaikille työkykyisille olisi tarjolla ihmisarvoista työtä. Yhteiskuntaa on eheytettävä köyhyyttä poistamalla ja [...]

Väestönkasvu on usein otsikoissa perimmäisenä ihmiskunnan tulevaisuuteen liittyvänä ongelmana. Väitän, että massakulutuksen valtavirtaistuminen kaikkialla maailmassa ja usko sen tuomaan hyvinvointiin on vieläkin merkittävämpi haaste. Muutama perustelu:a) Vaurain viidennes maailman väestöstä (1,4 miljardia ihmistä) kuluttaa 60 kertaa enemmän kuin köyhin viidennes.b) Vauraassa länsimaassa syntyvä lapsi tuottaa 15-150 kehitysmaassa syntyvän lapsen verran [...]

Joseph Stiglitz, Amartya Sen ja Jean-Paul Fitouss päätyvät globaalien haasteiden ratkaisemisessa kuluttamisen merkityksen korostamiseen. Heidän mukaansa korkean elintason maat ryöstävät tulevia sukupolvia. Korkean elintason maiden kansalaisten arjen ajureita ovat halut eivätkä niinkään todelliset tarpeet. Kuitenkin tyytyväisyys elämää kohtaan ei juurikaan lisäänny vaurauden kasvun myötä enää sen jälkeen kun perustarpeet ruoka, [...]

Hawken et al. (2010, 160) mukaan tulisi halvemmaksi sulkea Ruhrin alueen hiilikaivokset Saksassa ja maksaa kaikille työntekijöille täyttä palkkaa loppuelämän ajan kuin jatkaa kaivosten toimintaa. Kustannusvertailu perustuu kaivoksista saatavan hiilen polttamisen aiheuttamien haittojen hinnoitteluun. Näitä haittoja ovat ilman saastuminen, happosateet, hengityselinsairaudet, eurooppalaisten metsien vaurioituminen ja ilmastonmuutoksen kiihtyminen.Lähde: Hawken, P., Lovins, [...]

Englannissa myytävän colajuomatölkin valmistus alkaa bauksiitin louhimisella Australiassa. Alumiinioksidi erotetaan malmista kemiallisessa prosessissa. Raaka-aine kuljetetaan rahtilaivalla Ruotsiin. Kahden valtameren yli seilaaminen kestää noin kuukauden. Ruotsalaisessa metallinjalostustehtaassa alumiinioksidista erotetaan metalli lämmön avulla. Kymmenen metriä pitkät ja 20 cm paksut alumiinitangot kuljetetaan edelleen Saksaan, missä metalli pilkotaan 10 tonnin painoisiin keloihin. Kelat [...]