Towards transparency: publish what you buy

Government contracts with private firms account for about 15% of the global economy. Routine publication of these contracts would yield immense benefits at nearly zero cost. Charles Kenny: “Imagine that three other people have built a bridge like this somewhere in the world in the last five years. One of those bridges [...]

|2018-01-19T21:41:45+00:002012-09-13|

Mitä tarvitaan enemmän ja mitä vähemmän?

Monimutkaisessa maailmassa ihmisillä on erilaisia mieltymyksiä ja arvostuksen kohteita, mutta kuitenkin yhteinen tulevaisuus rajallisella maapallolla. Jos pääsisimme "kyllä vai ei" -tyyppisestä kysymyksen asettelusta "enemmän vai vähemmän" -tyyppiseen lähestymiseen, olisimme rakentamassa yhteyksiä erilailla ajattelevien ihmisten välille ja vastakkainasettelu poistuisi. Tulevaisuuteen liittyvät kysymykset ratkeavat rauhanomaisesti ja ihmisten erilaisuutta kunnioittaen jos pyrimme aktiivisesti pois [...]

|2018-01-19T21:41:45+00:002012-09-10|

Individual pros – collective cons

"Conventional market mechanisms fail to address the accumulation of individual actions, like driving, into collective social costs, like air pollution and global warming."Levin, S. (2012). The Trouble of Discounting Tomorrow. Solutions Journal 3(4).

|2018-01-19T21:41:26+00:002012-09-05|

Ilmastonmuutos

Tieto käynnissä olevasta ilmastonmuutoksesta lisääntyy viikottain. Nyt tiedämme, että nykyinen ilmastonmuutos etenee 5000 kertaa nopeammin kuin aikaisemmat tiedossa olevat planeettamme ilmastonmuutokset. Tiedämme myös, että ilmastonmuutoksesta ¾ on ihmisen aiheuttamaa. Tämä on hyvä tieto siinä mielessä, että ihmisinä voimme vaikuttaa asiaan muuttamalla käyttäytymistämme. Maailman rikkaimpaan kymmenykseen kuuluvien ihmisten päivittäiset ratkaisut tuottavat [...]

|2018-01-19T21:41:26+00:002012-08-28|

Kestävän yhdyskunnan utopia?

Kestävät yhdyskunnat ovat ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti terveitä. Niiden asukkaat näkevät lähelle ja etenkin kauas: he pohtivat aktiivisesti tulevaisuutta yli seuraavien vaalien ja budjettikauden pystyäkseen turvaamaan tulevien sukupolvien mahdollisuudet jokapäiväisessä toiminnassaan. He toimivat jatkuvan parantamisen periaatteen mukaisesti joustavasti ja ovat uusiutumiskykyisiä.Kestävässä yhdyskunnassa hiilidioksidipäästöt ja saasteiden määrä on koko aika aleneva. [...]

|2018-01-19T21:41:26+00:002012-08-14|

Tyytyväisyys on uhka?

Kulutusmyönteisyyden varaan rakennettu teollisen yhteiskunnan menestys ei pohjimmiltaan salli tyytyväisyyttä. Tyytyväinen kansalainen, joka ei tarvitse mitään lisää, aiheuttaa uhan jatkuvasti kasvavan kulutuksen varaan viritetylle hyvinvointiyhteiskunnalle. Kuitenkin juuri yksinkertaiset ei-materiaaliset asiat tekevät ihmisen onnelliseksi jos perustarpeet on jo tyydytetty. Näitä tekijöitä ovat yhteisyyden tunne, harmonia, kiintymys ja ystävyys.

|2018-01-19T21:41:26+00:002012-08-06|

Sustainable thinking

Around 40 per cent of shareholder resolutions in 2012 proxy season address environmental and social issues. Each year, more investors ask corporations to look beyond simple short-term profits to sustainable, long-term performance.  See http://www.businessgreen.com/bg/news/2193523/shareholders-force-apple-and-intel-to-boost-sustainability-efforts

|2018-01-19T21:41:27+00:002012-07-30|

The Path towards Planetary Responsibility

Sustainability is an existential challenge. It is linked to what we believe about what is right and what is wrong in our behavior. We need both individual behavior change (attitudes) and societal change (context) to achieve the goal of sustainability in high-consumption societies. This change highlights human solidarity and expanding [...]

|2018-01-19T21:41:27+00:002012-07-16|

Long term orientation is needed

The echoes of the earliest human-caused carbon emissions are still present in our atmosphere. Preindustrial carbon emissions are responsible for 9 percent of the total warming the globe has seen to date. Deforestation prior to 1850 is still heating up our atmosphere today.  Source: Julia Pongratz and Ken Caldeira. Attribution of atmospheric [...]

|2018-01-19T21:41:27+00:002012-07-05|

Ekosysteemipalvelut rahana

Luonnon tarjoamien ilmaisten ekosysteemipalvelujen kokonaisarvoksi arvioitiin vuonna 1997 yhtä paljon kuin koko maailman taloudellisen toiminnan yhteenlasketuksi vuosituotoksi. Ekosysteemipalveluja ovat esimerkiksi vedenpuhdistuspalvelut, jätteiden maatuminen, uv-säteilyltä suojaava otsonikerros, luontainen tuholaistorjunta, maaperän eroosion torjunta ja hyönteisten suorittamat kasvien pölytykset. Olemme riippuvaisia näiden palvelujen toimivuudesta, sillä esimerkiksi suuri osa ruokatuotannosta perustuu pölyttäjien työhön. Kasvien pölytyspalveluun on [...]

|2018-01-19T21:41:27+00:002012-07-01|

Sosiaalinen saneeraus kohden ekososiaalista sivistystä

Siirtyminen entistä tiedostavampaan ja kokonaisvaltaisempaan hyvinvointikäsitykseen ja sosiaalisen olemassaolon ihanteeseen on käynnissä.  Sosiaalisen saneerauksen keskiössä on ihmisten välinen terve riippuvuus, jossa otetaan vastuuta yhteisestä tulevaisuudesta. Se takaa osallisuutta yhteisöihin ja politiikkaan. Se myös sallii ihmisten moninaisuuden, keskeneräisyyden ja epätäydellisyyden: toisiamme täydentäessämme olemme vahvoja.Tiedostava, vaikutusmahdollisuuksiansa aktiivisesti hyödyntävä ja ekososiaalisesti sivistynyt kansalainen [...]

|2018-01-19T21:41:27+00:002012-06-11|

Vastuu hälvenee etäisyyden kasvaessa?

Kodinelektroniikassa hyödynnettävät metallit louhitaan meistä kaukana. Näitä ovat esimerkiksi- luja ja kuumuutta kestävä beryllium, - näppäimistöjen taustavalaistuksessa ja salamavaloissa käytettävä gallium, - näyttöihin tarvittava indium ja platina sekä - kännyköiden, tietokoneiden ja kameroiden kondensaattoreissa hyödynnettävä tantaali. Olemme Suomessa toimivien kaivoksien toiminnasta kiinnostuneita, vaikka niiden tuottamista raaka-aineista valmistettuja tuotteita tuskin on kodeissamme. [...]

|2018-01-19T21:41:27+00:002012-06-06|

Luottamus kestävän talouden voimana

Talouskasvun kustannusten ulkoistaminen maaperään, ilmakehään, tulevien sukupolvien ongelmaksi tai kehittyvien maiden kansalaisten maksettaviksi syö luottamusta. Ihmiset tiedostavat päivä päivältä vahvemmin, että kokonaisvaltainen kulttuurinen muutos on väistämätöntä. Luottamusta herättävä liiketoiminta perustuu ajatteluun, jossa (a) jätteet osoittavat, että tuotantoprosessissa on virhe(b) päästöt osoittavat, että tuotantoprosessissa on virhe (c) arvokasta ihmisyyttä vaalitaan kaikissa [...]

|2018-01-19T21:41:27+00:002012-05-30|

Sustainability and social pedagogy

Both individual behaviour change and societal change is needed in order to build a sustainable society. Social pedagogy is powerful tool in a shift towards a smart, sustainable and inclusive society because it represents a theory and practice of holistic education. Social pedagogy builds on principles of human rights and [...]

|2019-04-01T09:16:20+00:002012-05-24|

Vegetarian Diets: A Way Towards a Sustainable Society

The challenge of sustainability is based on understandings of complexity, dynamics, incomplete knowledge and contested values. In human diet, however, that challenge is relatively easy to solve. Healthy diet is also good for nature including whole ecosystems. A responsible person or society would aim to reduce meat intake in order [...]

|2018-01-19T21:41:27+00:002012-05-18|

Ruokailutottumukset puntarissa

Kestävän tulevaisuuden rakentaminen globaalin ajan todellisuudessa edellyttää systeemistä ajattelua ja kokonaisvaltaista lähestymistä. Yhdistettäessä sosiaalisia ja ekologisia kysymyksiä ravintoon päädytään ruoan terveysvaikutusten, ympäristövaikutusten ja globaalin ruokaturvan toteutumisen arvioimiseen. Tässä vertailussa eläinperäinen ruokavalio ei pärjää.(a) Eläinperäisen ravinnon sosiaalisia haittojaTerveyshaitat: diabetes, sydän- ja verisuonisairaudet sekä syövätGlobaalin ruokaturvan heikentyminen: 1/3 maapallon viljelypinta-alasta on käytössä [...]

|2018-01-19T21:41:27+00:002012-05-17|

50% higher costs in 2050 compared to timely action

The Organization for Economic Cooperation and Development (OECD) warns that societies will incur costly consequences by 2050 in the areas of climate change, biodiversity, water and health if actions are not taken to help put the world on a more sustainable path.According to the report delayed or only moderate action [...]

|2018-01-19T21:41:27+00:002012-05-03|

Jos on totta, että..

a) tänä vuonna 8 000 000 ihmistä kuolee siksi, että he ovat liian köyhiä säilymään elossab) tänä vuonna 350 000 köyhien maiden asukasta kuolee ilmastonmuutoksen aiheuttamaan satojen epäonnistumiseen, aliravitsemukseen, ripulitauteihin, malariaan ja tulviinc) maailmassamme on 27 000 000 orjaa d) 2 000 000 ihmistä kaupataan tänäkin vuonna prostituoiduiksi, lapsisotilaiksi tai pakkotyövoimaksi [...]

|2018-01-19T21:41:27+00:002012-05-01|

Kaivosteollisuus turvaa materiaalista hyvinvointiamme

Elottomat kallioperästä louhittavat raaka-aineet ovat keskeinen materiaalisen hyvinvointimme perusta. Olemme tottuneet, siihen, että tämä louhintatyö tehdään kaukana meistä. Väitän, että taskussani olevan kännykän sisältämät 30 erilaista metallia on louhittu ekologisesti ja sosiaalisesti kestämättömämmissä olosuhteissa kuin ne raaka-aineet, joita suomalaisissa kaivoksissa louhitaan.    On hyvä, että kaivosteollisuuden haasteista on vihdoin alettu [...]

|2018-01-19T21:41:27+00:002012-04-28|

Cocoa agriculture and human rights

Children working in cocoa agriculture are frequently involved in hazardous child labor. There is also evidence of individual cases of children exposed to worst forms of child labor (child trafficking, forced labor, etc.). A projected total of 819,921 children in Côte d’Ivoire and 997,357 children in Ghana worked on cocoa-related [...]

|2018-01-19T21:41:28+00:002012-04-25|
Go to Top