Fossiilisesti tuotettu lämpö, sähkö ja liike-energia on rikos ihmiskuntaa vastaan

Nykytiedon mukaan ilmastonmuutos on 75 prosenttisesti ihmisen itsensä aikaansaamaa. Alla oleva kuvio osoittaa nykyisen ilmastonmuutoksen poikkeuksellisuuden aikaisempiin ilmastonmuutoksiin verrattuna (x-akselilla aika, y-akselilla ilmakehän hiilidioksidipitoisuus). Keskeinen nykyisen ilmastonmuutoksen voimistaja on fossiilinen energia. Ilmastonmuutoksen aiheuttamat ekologiset, sosiaaliset ja taloudelliset haitat uhkaavat kaventaa tulevien sukupolvien elämän mahdollisuuksia peruuttamattomilla tavoilla. Peruuttamattomiin muutoksiin johtava ihmisen toiminta herättää aina vastaansanomattoman eettisen huolen. Elämän mahdollisuuksien kaventumisen uhka viittaa ihmisoikeusrikkomuksen piirteet täyttävään piittaamattomuuteen.

Tutkimusnäyttö ei jätä epäselväksi mihin suuntaan energiasektoria pitää kehittää mahdollisimman nopeasti. Ilmastonmuutosta kiihdyttävän fossiilisen energian epätaloudellisuutta osoittaa se, että pelkästään Itä-Siperian alueen meren pinnan alla olevan ikiroudan sulamisen vuoksi vapautuvan metaanin aiheuttamien haittojen kustannukset ovat lähes vuoden 2012 maailmantalouden suuruiset. OECD:n mukaan kestävyyttä lisäävien ratkaisujen siirtäminen vuoteen 2020 aiheuttaa yhteiskunnille 50 prosenttia suuremmat väistämättömät kustannukset vuoden 2050 jälkeen. Gunnar Luderer tutkijakollegoineen osoittaa, että ilmastonmuutoksen vastaisia toimia vuodesta 2010 vuoteen 2020 siirrettäessä lisääntyvät ekologisten ja sosiaalisten haittojen kustannukset 50–700 prosenttia.

Likainen energia on siis korvattava puhtaalla energialla mahdollisimman nopeasti. Saastuttavimman energian lähteen – kivihiilen – vuotuiset terveyshaitat ovat Suomessa jopa 169 miljoonaa euroa jo nyt. Terveyshaitat konkretisoituvat lisääntyvinä astmoina, keuhkoputken tulehduksina ja keuhkokuumeina. Kivihiilen polttamisen haittojen laajuus konkretisoituu myös autojen elinkaarianalyysien vertailussa. Norjalaiset tutkijat osoittavat, että sähköauto saastuttaa enemmän kuin tavanomainen polttomoottoriauto, jos sähköauton tarvitsema energia ladataan sähköverkosta, johon sähkö tuotetaan kivihiilen avulla.

Suomessa energiaa kuluu noin 85 terawattituntia vuodessa. Valtaosa Suomessa käytetystä kivihiilestä tulee kaivoksista, joissa työperäiset sairaudet sekä ympäristö- ja ihmisoikeusrikkomukset ovat tavallisia. Yhden terawattitunnin verran kivihiilen avulla tuotettua energiaa on yhteydessä

0,12 kaivostyöläisen kuolemaan kaivosonnettomuuksissa,
25 ihmisen menehtymiseen ilmansaasteisiin ja
225 ihmisen vakavaan sairastumiseen.

Nykyinen fossiilisen energian hyödyntämiseen perustuva taloutemme kääntyy siis itseään vastaan niin ekologisten kuin sosiaalistenkin kustannusten muodossa. Vaikka olemme tällä hetkellä vauraampia kuin koskaan aikaisemmin ihmiskunnan historiassa, on hyvin epävarmaa, mistä tulevaisuudessa löytyy rahoitus niille välttämättömille toimille, joita esimerkiksi säiden ääri-ilmiöiden voimistuminen aiheuttaa. Esimerkiksi tuhoutuneen infrastruktuurin korjauskustannuksia kun ei aina voi siirtää seuraavan hallituksen huoleksi.

Vaihtoehtoja likaiselle energialle on. Esimerkiksi ilmavirtauksien energiaa voitaisiin hyödyntää nykyteknologialla nelinkertaisesti maailman tämän hetkisen energian tarpeen verran. Aurinkoenergian potentiaali on vieläkin suurempi. Autiomaat absorboivat kuudessa tunnissa enemmän energiaa kuin koko ihmiskunta kuluttaa vuodessa:

noin 1% Saharan pinta-alasta valjastamalla ja nykyteknologiaa soveltamalla voidaan tuottaa aurinkoenergiaa koko maailman energiatarpeen verran
noin 0,3% Saharan pinta-alasta valjastamalla tyydyttyisi Euroopan energian tarve
90 % maailman väestöstä elää 3000 km etäisyydellä autiomaasta
Energian siirron hävikki on 3 % /1000 km High-Voltage Direct Current transmission -tekniikan avulla

Puhtaiden energiaratkaisujen työllistävä vaikutus on parempi kuin likaisten. Jos valtio satsaa miljoona dollaria työpaikkojen luomiseksi energiasektorille Yhdysvalloissa, syntyy työpaikkoja seuraavan vertailun mukaisesti:

maakaasu 5 työpaikkaa
kivihiili 7 työpaikkaa
tuulivoima 13 työpaikkaa
aurinkoenergia 14 työpaikkaa
biomassaenergia 16 työpaikkaa

Jos haluamme, voimme kääntää maailmantalouden kahdessakymmenessä vuodessa puhtaaseen energiaan perustuvaksi ohjaamalla 5 prosenttia bruttokansantuotteesta puhtaaseen teknologiaan seuraavien kahden vuosikymmenen ajan. Tämä toteutuisi 80 euron hiiliverolla jokaista hiilidioksiditonnia kohden. Päätös tehtäisiin kaikkialla maailmassa yhtä aikaa, jolloin mikään maa ei saisi saastuttavaan teknologiaan perustuvaa etua. Vero kohdennettaisiin energiasektorille kivihiilen, öljyn, kaasun ja turpeen tuottajiin. Tällä tavoin saataisiin kerättyä 52 miljardia euroa vuodessa energiayhtiöiden yritysveroina. Yritykset laskuttaisivat kulun kuluttajilta. Valtiot palauttaisivat rahan samansuuruisina verohelpotuksina kansalaisille. Tämä antaisi huomattavan kannusteen kestävällä perustalla oleville energiaratkaisuille. Työpaikkoja vähentyisi likaisen energian sektorilta ja uusia syntyisi puhtaan teknologian sektorille. Korjaustoimenpide toisi luottamuksen takaisin talouteen hidastamalla taloutta näivettävää ilmastonmuutosta. Jos ilmastonmuutoksen annetaan kuitenkin edetä nykyisen trendin mukaisesti, huomattavaa epäluottamusta synnyttää siitä aiheutuvien kulujen suuruus.

Poliittisen ohjauksen merkitys on ratkaisevaa. Vapaista markkinoista tunnetun Yhdysvaltojen presidentin toimisto toteaa, että ”koska hiileen perustuvan energian hinnassa ei ole huomioitu sen käytöstä johtuvia kokonaiskustannuksia tai hiilidioksidipäästöistä syntyviä taloudellisia haittoja, päätyvät markkinat ratkaisuihin, joissa syntyy liikaa hiilidioksidia. Tämän markkinavirheen (market failure) vuoksi tarvitaan yhteiskunnallista ohjausta hiilidioksidipäästöjen rajoittamiseksi, jotta ilmastonmuutoksen vahinkoja taloudelle ja luonnolle voidaan rajoittaa” (Executive Office of the President of the United States 2014, 1).

Myös jokaisen kodin energiaratkaisulla on merkitystä. Ratkaisuna oleminen ongelmien vahvistamisen sijasta lisää elämän mielekkääksi kokemista. Sen sijaan yhteiskuntaa rapauttavien energiaratkaisujen tukeminen ja tulevien sukupolvien elämän mahdollisuuksia kaventavissa asioissa mukana oleminen on moraalitonta. Harmillista on, että vuoden 2013 aikana Suomessa fossiilisten energianlähteiden käyttö lisääntyi 2 prosenttia ja uusiutuvien energianlähteiden käyttö vähentyi prosentin verran .

LÄHTEET

Ackerman, F. and E. A. Stanton (2011). Climate Risks and Carbon Prices: Revising the Social Cost of Carbon. Somerville, MA, Stockholm Environment Institute-US.

Cook, J., Nuccitelli, D., Green, S., Richardson, M., Winkler, B., Painting, R., Way, R., Jacobs, P. ja Skuce, A. (2013). Quantifying the consensus on anthropogenic global warming in the scientific literature. Environmental Research Letters 8(2), 1-7.

Desertec Foundation

EEA (2011). Revealing the costs of air pollution from industrial facilities in Europe. Luxembourg: Publications Office of the European Union.

Executive Office of the President of the United States 2014. The cost of delaying action to stem climate change.

German Aerospace Center

Hawkins, t., Singh, B., Majeau-Bettez, G., Hammer Strømman, A. (2012). Comparative Environmental Life Cycle Assessment of Conventional and Electric Vehicles. Journal of Industrial Ecology.

HEAL (2013). The Unpaid Health Bill. How Coal Power Plants Make Us Sick. Bryssels: Health and Environment Alliance.

IPCC (2013). Climate Change 2013: The Physical Science Basis. Geneva: Intergovernmental panel of climate change.

Jacobsona, M., and Archerb, C. (2012). Saturation wind power potential and its implications for wind energy. PNAS.

Luderer, G., Bosetti, V., Jakob, M., Leimbach, M., Steckel, J., Waisman, H. ja Edenhofer, O. (2012). The Economics of Decarbonizing the Energy System – Results and Insights from the RECIPE Model Intercomparison. Climatic Change 114(1), 9-37.