Aristoteleeläiset arvot hyvyys, kauneus ja totuus todentuvat tekoina monin eri tavoin siitä huolimatta, että niiden vastakohtien sävyttämä negatiivisuus on myös ilmeistä ympärillämme. Tulevaisuuteen katsottaessa suuri kysymys on kuinka rakentaa yhteiskuntia, joissa hyvyys, kauneus ja totuus voisivat olla entistä houkuttelevampia. Moraalimme kehittymisen kannalta oleellista on pyrkiä tekemään hyvyydestä, kauneudesta ja totuudesta haluttavia asioita maailmassa, jossa esimerkiksi väkivaltaviihde ja ihmisten esineellistäminen ovat arkisia asioita.
Mielen kiinnittäminen hyvään on ensiarvoista. Arvokkaina pitämiemme asioiden muuttuessa teoiksi olemme eettisyyden ytimessä, sillä eettisyys on ajattelun ja tekojen samansuuntaisuutta. Ihminen tuskin voi olla tyytyväinen jos ajattelu ja teot eivät kohtaa.
Taide auttaa mielikuvitusta ylittämään tottumuksen rajan. Ympärillämme oleva todellisuus avautuu mikrotasolta ajattelumme rajoja muokkaavaksi esimerkiksi seuraavien kesäisten kuvien myötä.
