Kestävän kehityksen mukaisen yhteiskunnan toteutuminen edellyttää ihmisten henkisen pääoman hyödyntämistä laaja-alaisesti ilman elinkeinoelämän, ympäristönsuojelun ja sosiokulttuuristen näkökulmien vastakkainasetteluja. Henkinen pääoma syntyy ihmisen kasvusta, jonka edellytykset luo kasvatus ja opetus. Parhaimmillaan lopputuloksena on ihmisten ajattelun ja toiminnan muutos, joka edistää kestävää kehitystä aidosti. Muutoksen suuntaviivoja voivat olla seuraavat tällä hetkellä tiedossa olevat kestävän kehityksen edellytykset.
1. Arvojen muutos. Materialismista postmaterialismiin siirtyminen, joka on jo todellisuutta. Kyse on siitä, että materiaalisten asioiden arvostamisen tilalle tulee yhä enenevässä määrin henkisten asioiden arvostaminen ja tavaroiden omistamisen merkitys vähenee.
2. Fossiilisista polttoaineista luopuminen. Nykyinen maailman energiantuotanto on kestämättömällä pohjalla niin taloudellisesti, sosiaalisesti kuin ympäristönkin kannalta. Erityisesti innovatiiviset, täysin uudet ratkaisut, jotka eivät tuota lainkaan hiilidioksidia, ovat tavoiteltavia.
2. Ekotehokkuus. Kyse on tehokkuudesta, missä on mahdollista tuottaa enemmän tavaroita ja palveluja samalla kun syntyy vähemmän päästöjä ja saasteita. Ekotehokas tuotanto ei saastuta ympäristöä ja kuluttaa vähän luonnonvaroja. Ekotehokkaat tuotteet on suunniteltu niin, että ne eivät synnytä lainkaan jätettä. Ne ovat joko kierrätettävissä pysyvästi tai maatuvia.
3. Luonnon mallin hyödyntäminen. Tuotteiden valmistuksessa syntyneet jätteet otetaan hyötykäyttöön. Käytöstä poistuneet tuotteet käytetään uusien tuotteiden raaka-aineena. Ongelmajätteet (myrkyt) otetaan pois kierrosta.
4. Reaalihinnoittelu. Tuotteen hinnassa on huomioitu sen valmistuksesta, kuljetuksesta ja käytöstä johtuvat hyödyt ja haitat. Reaalihinta ohjaa kuluttajan käyttäytymistä nykyistä paremmin kestävän kehityksen suuntaan.
5. Ihmisarvosta kiinnipitäminen. Oikeudenmukaisuus ilmenee kehityksen tuomien hyötyjen ja haittojen tasapuolisena jakautumisena ihmisten kesken, tasa-arvo voi ilmentyä solidaarisuutena vähäosaisia kohtaan. Kansanterveydelliset haasteet, kuten Suomessa sydän- ja verisuonisairaudet, 2-tyypin diabetes, ylipaino tunnistetaan hyvinvointia uhkaaviksi tekijöiksi ja niitä ehkäistään aktiivisesti. Sosiaalista osallisuutta vaalitaan ja yhteiskunnallista osallisuutta vahvistetaan.