Koulu menettää merkityksensä, ellemme hahmottele sitä maailmaa, jota koulutuksen avulla haluamme tavoitella. Ehkäpä koulun olemassaolon voisi perustella luottamuksen rakentamisella ja tulevaisuuden toivon lisäämisellä. Sanalla sanoen koulua tarvitaan siirtämään yhteiskuntaa ja maailmaa kestävyyden aikakauteen.
Kestävyyden aikakaudelle siirtyminen on kokonaisvaltainen yhteiskunnallinen muutosprosessi. Se edellyttää paitsi siirtymää tukevaa koulutuspolitiikkaa myös aktiivista kansalaisyhteiskuntaa ja vastuullista elinkeinoelämää. Kyse on seuraavista ihmistä, yhteiskuntaa ja taloutta koskevista konkreettisista muutoksista:
- Kiireestä voimaannuttaviin kohtaamisiin
- Tuotteista palveluihin
- Likaisesta energiasta puhtaaseen
- Monimutkaisesta arjesta yksinkertaisempaan elämään
- Ongelmakeskeisyydestä ratkaisuihin
- Eläinperäisestä ravinnosta kasvisperäiseen
- Myrkkyjen käytöstä luonnonmukaisiin ratkaisuihin
- Työn verotuksesta kulutuksen verotukseen
- Peittelystä radikaaliin läpinäkyvyyteen
- Kvartaaliajattelusta pitkän aikavälin ajatteluun
- Määrällisestä lisäämisestä laadulliseen parantamiseen
- Kuluttajuudesta aktiiviseen kansalaisuuteen ja täyteen ihmisyyteen
Kokonaisvaltainen yhteiskunnallinen murros ilmenee siten, että osa ammateista katoaa ja niiden tilalle syntyy uusia. Itsenäinen ja yrittäjämäinen työ lisääntyy. Aikaisemmin erillisiksi mielletyt asiat yhdistyvät toisiinsa. Ilmiöt limittyvät uusilla tavoilla yhteiskunnan eri sektoreilla. Tästä on seurauksena se, että yhteisen tiedonrakentamisen merkitys voimistuu. Myös jaettua asiantuntijuutta tarvitaan entistä enemmän. Eri toimialoja, eri tutkintoja ja erilaista substanssiosaamista edellyttävien alojen yhteiset tarpeet korostuvat (metakognitiivinen osaaminen, transversaalit taidot tai pehmeät taidot)
- tunne-, yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot
- kriittinen ajattelu
- systeemiajattelu
- analyyttinen ajattelu
- tiedonhankinta ja tiedonhallintataidot
- yrittäjyystaidot
- luova ongelmanratkaisukyky