Nykyajan sivistynyt ihminen ei voi loppujen lopuksi tavoitella vähempää kuin sitä, että hyvässä elämässä tarvittavaa riittäisi tarpeeksi kaikille ja ikuisesti. Se on paljon, mutta riittääkö vähemmän?
Oikeudenmukaisuuden perusdilemma on enemmistön oikeutuksessa toimia niin, että siitä seuraa haittaa vähemmistölle. Nykyajan haasteissa asia kärjistyy, sillä vähemmistön toiminta tuottaa yhä useammin haittaa enemmistölle yhteisiä resursseja kuluttamalla. Esimerkiksi ilmastonvakautta uhkaavat hiilidioksidipäästöt jakautuvat siten, että rikas kymmenys maailman ihmisistä tuottaa puolet päästöistä. Ilmaston epävakaudesta kärsivät kuitenkin eniten köyhistä köyhimmät ihmiset, jotka itse aiheuttavat vain murto-osan päästöistä. Ilmastonmuutoksesta johtuvat ääri-ilmiöt tappavat tällä hetkellä 350 000 ihmistä vuodessa. 99 prosenttia näistä ihmisistä on lapsia. Samalla Suomi hyötyy ilmastonmuutoksesta lyhyen aikavälin tarkastelussa.
Mielenkiintoinen arvoristiriita syntyy kun yhden maan etu suhteutetaan pariinsataan muuhun maailman maahan. Tai kun peruuttamattomiin muutoksiin johtavaa nykyihmisen toiminnan oikeutusta arvioidaan suhteessa tuleviin sukupolviin. Keskuskauppakamari listaa Suomen tulevaisuutta vaarantavat viisi pahinta asiaa seuraavasti:
1. Rikkidirektiivi
2. Rahoitusmarkkinavero
3. EU:n yksipuolinen ilmastopolitiikka
4. Kaivosvero
5. Energiatehokkuusdirektiivi
Samaan aikaan OECD arvioi, että kestävyyttä lisäävien ratkaisujen siirtäminen vuoteen 2020 aiheuttaa yhteiskunnille 50% suuremmat väistämättömät kustannukset vuoden 2050 jälkeen.
Euroopan 10 000 suurimman tehtaan ja energiantuotantolaitoksen tuottamat ilmansaasteet aiheuttivat vuonna 2009 jokaista eurooppalaista kansalaista kohden laskettuna 200–300 euron suuruisen ekologisen ja sosiaalisen haitan – saman verran kuin Suomessa budjetoidaan terveyssektorille kansalaista kohden.
Fossiilisen energian varassa olevan autoliikenteen, lentoliikenteen ja energiatuotannon aiheuttamien ilmansaasteiden vuoksi kuolee Iso-Britanniassa ennen aikaisesti 19 000 ihmistä vuodessa. Ilmansaasteista on tulossa globaalilla tasolla yksi merkittävimmistä ennen aikaisten kuolemien aiheuttaja vielä ennen vuotta 2050 jos nykyinen kehityskulku jatkuu.
Euroopan 10 000 suurimman tehtaan ja energiantuotantolaitoksen tuottamat ilmansaasteet aiheuttivat vuonna 2009 jokaista eurooppalaista kansalaista kohden laskettuna 200–300 euron suuruisen ekologisen ja sosiaalisen haitan – saman verran kuin Suomessa budjetoidaan terveyssektorille kansalaista kohden.
Fossiilisen energian varassa olevan autoliikenteen, lentoliikenteen ja energiatuotannon aiheuttamien ilmansaasteiden vuoksi kuolee Iso-Britanniassa ennen aikaisesti 19 000 ihmistä vuodessa. Ilmansaasteista on tulossa globaalilla tasolla yksi merkittävimmistä ennen aikaisten kuolemien aiheuttaja vielä ennen vuotta 2050 jos nykyinen kehityskulku jatkuu.
http://kauppakamari.fi/2012/10/09/viisi-hanketta-vaarantaa-suomen-tulevaisuuden/
OECD (2012). OECD Environmental Outlook to 2050: The Consequences of Inaction. OECD Publishing.
EEA (2011). Revealing the costs of air pollution from industrial facilities in Europe. Luxembourg: Publications Office of the European Union.
Yim, S. & Barrett, S. (2012). Public Health Impacts of Combustion Emissions in the United Kingdom. Environmental Science & Technology, 46(8), 4291–4296.