Tarvitsemme sosiaalista ja ekologista sivistystä enemmän kuin koskaan. Syinä tähän ovat eriarvoistumisen aiheuttama hyvinvoinnin rapautumisen uhka ja elämään kannattelevien ekosysteemeiden elinvoimaisuuden heikentyminen. Yhä selvempää on, että hyvinvointimme hahmottuu laaja-alaisesti ekologisena, sosiaalisena ja taloudellisena eheytenä.
Kasvatus ja koulutus on vahva vastaus tähän haasteeseen. On tavoiteltava sitä, että meillä on entistä enemmän niitä kansalaisia, jotka pystyvät ajattelemaan kriittisesti, kykenevät pohtimaan koko maailmaan vaikuttavia kysymyksiä monipuolisen informaation perusteella, reflektoivat omia käsityksiään ja ovat valmiita muuttamaan käsityksiään täydentyvän tiedon perusteella.
Läpi elämän jatkuvan oppimisen päämääränä on ihminen, joka huolehtii paitsi itsestä ja omasta kulttuuristaan, myös planeettamme kokonaisuudesta. Arvojemme ja käyttäytymisemme laatu peilataan tulevien sukupolvien mahdollisuuksien kautta. Sitä indikoi sen maailman laatu, joka jää lapsillemme ja lastenlapsillemme.