7 syytä, miksi ihmisten ja tavaroiden liikkuminen muotoutuu uusiksi

Kaupunkipyörät olivat menestys Helsingissä kuluneena kesänä. Nyt autokauppiaatkin alkavat myydä liikkumispalveluja omistusautojen sijasta. Omistamisen tuoma status on vähenemässä. Tilalle tulee huoletonta käyttöoikeutta ja hyvää saatavuutta.

rullalautailija

On oleellisempaa saada reikä seinään kuin omistaa porakone. Sama muutos hiipii ihmisten ja tavaroiden liikkumiseen. Erilaisten kulkuvälineiden omistamisen sijasta korostuu ydinasia eli sujuva liikkuminen.

Kaikkein voimallisinta yhteiskunnan uudistuminen on sellaisilla sektoreilla, joissa uudistumiseen on yhteydessä monta samanaikaista ja samaan suuntaan vaikuttavaa tekijää. Ravintoon liittyvissä kysymyksissä kasvisruokapainotteisuus on oiva esimerkki tästä. Hyödyt kohdistuvat moneen tekijään yhtä aikaa. Ravinnon kuluttajaan, ravintoloitsijan katteeseen, maataloustuottajaan ja tulevien sukupolvien hyvän elämän mahdollisuuksien turvaamiseen.

Mutta mitä jos ruokaostokset voisi tehdä työmatkan aikana?

Ihmisten ja tavaroiden liikkumisen uudelleen muotoutuminen perustuu muutostekijöiden yhdensuuntaisuuteen. Joustavasta, ruuhkattomasta ja saasteettomasta liikkumiskulttuurista hyötyvät kaikki. Mobility as a Service (MaaS) -lähestymiseen liittyvät seuraavat seitsemän muutosta edistävää tekijää:

  1. Parkissa oleva pääoma ei tuota. Henkilöautot seisovat parkissa pihoilla, parkkipaikoilla ja teiden varsilla keskimäärin 92 prosenttia ajasta. Autoista täyttyvät kaupungit eivät ole ihmisen hyvinvoinnin kannalta hyvä kehityssuunta. Paremman liikkuvuuden voi saavuttaa vähemmällä automäärällä.
  2. Hyvä palvelu voi olla halpa ja huoleton. Palvelu voi olla kustannuksiltaan edullisempi ja saatavuudeltaan parempi vaihtoehto kuin kulkuvälineiden omistaminen. Se on myös omistamista huolettomampaa. Hyvin toteutetulla liikkumispalvelulla on mahdollista turvata nykyiset liikkumismahdollisuudet kolmasosalla nykyisistä kuluista.
  3. Hiilivapaat yhteiskunnat varmistavat tulevaisuuden toivoa. Suomalaisen yhteiskunnan 39 prosentin päästövähennysvelvoite osuu huomattavalta osalta juuri liikkumisratkaisuihin. Henkilöautojen käyttötapojen muutos on kustannustehokkain tapa päästöjen vähentämiseen. Tavoitteena on turvata vakaat ilmasto-olosuhteet lapsillemme ja lasten lapsillemme.
  4. Omistamisen merkitys hyvinvoinnin mittana vähenee. Jälkimateriaaliset arvot valtavirtaistuvat hitaasti, mutta määrätietoisesti. Suomen kaltaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa ihmisten perustarpeet on suhteellisen helppoja tyydyttää. Tällöin omistamisen merkitys hyvinvoinnin mittana vähenee. Ihmiset ovat yhä valmiimpia siirtymään kulkuneuvojen omistamisesta liikkumispalvelujen käyttämiseen.
  5. Liikenneturvallisuus paranee.(* Autonomisten autojen osuutta lisäämällä liikkumisturvallisuutta on mahdollista parantaa merkittävästi. Nykyisin Suomessa päättyy liikenteessä jonkun ihmisen mittaamattoman arvokas elämä useammin kuin joka toinen päivä.
  6. Asuinympäristön viihtyvyyttä ja elämän laatua saadaan lisää. Viihtyisissä kaupungeissa liikkumisratkaisujen pääpaino on kävelyssä, pyöräilyssä ja sujuvassa joukkoliikenteessä. Kestävämpiin liikkumisen tapoihin siirtymistä osoittaa esimerkiksi se, että Espoossa joukkoliikenteellä tehtyjen matkojen määrä on kasvanut 28 prosenttiyksikköä 2005–2015, kävely keskusta-aluilla 70 prosenttia ja Espoon keskusten välinen pyöräily 71 prosenttia.
  7. Nuorten käyttäytyminen on jo muuttunut. Yhä harvemmat 18 vuotta täyttävät nuoret hankkivat ajokortin. Tukholmassa enää joka kymmenes 18 vuotta täyttävä ajaa ajokortin.

Joukkoistetumpaan ja jakavampaan liikkumiskulttuuriin siirryttäessä pullonkauloja ovat matkaketjuissa olevat siirtymät kuten vaihtaminen pyörästä bussiin tai junasta taksiin. Esteiden ja mahdollisuuksien tunnistamiseen ja ratkaisujen löytämiseen tarvitaan tieteidenvälistä tutkimusta ja ennakkoluulottomia kokeiluja. Aivan ilmeistä on, että ratkaisujen tulee olla paikallisesti räätälöityjä ja alueen asukkaiden tarpeisiin vastaavia. Se mikä toimii yhdessä paikassa, ei välttämättä ole hyvä ratkaisu toisessa paikassa.

Sujuvat liikkumispalvelut voivat lisätä liikkumisen vapautta kulkuneuvojen omistamista enemmän. Parhaimmillaan ne voivat sujuvoittaa arkea ja parantaa elämän laatua myös muilla tavoilla. Mitä jos junassa olisi paikallisten tuottajien elintarvikkeita myyvä pikkuputiikki tai asiansa osaava hieroja tietotyöläisen kivistävää niskaa hoitamassa. Tai mitä jos itseajava minibussi tarjoaisi ikääntyvälle ihmiselle rauhallisen siirtymän paikasta toiseen ystävien kanssa maisemia ihaillen?


*) Itseajavat kulkuneuvot priorisoivat turvallisuutta. Ne eivät ota riskejä vaan antavat tilaa jalankulkijoille ja pyöräilijöille ihmiskuljettajia herkemmin. Tämä muuttanee liikkumisdynamiikkaa etenkin kaupungeissa. Uusimmat tutkimukset viittaavat viihen suuntaan, että kävelyn ja pyöräilyn houkuttelevuus kasvaa sitä mukaa kun autonomisia ajoneuvoja otetaan käyttöön kaupunkiympäristöissä. Teknologisoituminen ja inhimillisyys lyövät kättä.

Kuuntele Puheen Päivän haastattelu 16.11.2016 näistä teemoista.

Kuva: unsplash.com

By | 2017-05-04T15:14:08+00:00 2016-11-05|