Lähes kaikki tuotteet ovat alihinnoiteltuja jos huomioidaan niiden valmistuksesta ja käytöstä johtuvat ekologiset ja sosiaaliset haitat. Mutta on myös niitä tuotteita, joita suosimalla kaikki voittavat. Tosihintatalous on lähitulevaisuuden juttu, sillä sen avulla hahmottuu yhteiskunnan kokonaisetu. Samalla toteutuu vanha vastuullisuusperiaate, jonka mukaan negatiivisia kehityskulkuja tukevat toimijat maksavat aiheuttamistaan yhteiskunnallisista ja planetaarisista haitoista.
Viheliäisten ongelmien aikakaudella yksittäisten asioiden ja ilmiöiden toisiinsa kytkeytyminen on ratkaisujen lähtökohta. Aivan ilmeisesti tapamme tulkita maailmaa on monilta osin liian pelkistynyt. Nekin asiat, joita aikaisemmin ajateltiin omissa lohkoissaan ja sektoreissaan pysyviksi, liittyvät toisiinsa. Liittyminen, kuuluminen ja kytkeytyminen avaa silmät ja auttaa rakentamaan huomisesta houkuttelevan hyvää.
Tietoisuuden lisääntyessä ekologisesti ja sosiaalisesti kestämättömällä tavalla toimivat yritykset menettävät kilpailuetunsa. Tätä muutosta jouduttaa se, että kuluttaja on entistä vaativampi tuotteen tai palvelun läpinäkyvyyden suhteen.
Jos tätä kehityskulkua haluttaisiin jouduttaa, voitaisiin politiikkatoimilla tukea siirtymistä tosihintatalouteen, jossa tuotteilla ja palveluilla olisi entistä todellisemmat hinnat. Ulkoisvaikutukset sisällyttämällä ruoan hintaan epäterveellinen ns. roskaruoka kallistuisi ja terveellisestä ruoasta tulisi halvempaa. Ostaessaan edullisinta ruokaa Maija tai Matti Meikäläinen saisi juuri sitä, mikä pitää hänet terveenä. Tosihintatalous on siis myös sosiaalisesti oikeudenmukainen tapa turvata kansalaisten terveyttä ja hyvinvointia.
Lisäksi terveellisimmät ruokavalinnat ovat myös planetaarisessa tarkastelussa parhaimpia valintoja, sillä kasvispainotteisemmat ruokaratkaisut takaavat ruoan riittämisen lisääntyvälle väestölle. Tämä perustuu siihen, että teuraseläimille viljeltävän rehun kasvattamistarpeen vähentyessä peltopinta-alaa voidaan valjastaa ihmisen ravinnon tuottamiseen. Ja näitä planetaarisia hyötyjähän on lukuisia muitakin.
Hiilellä tuotetun sähkön ja lämmön osalta kouriintuntuva ulkoisvaikutuksiin liittyvä esimerkki löytyy Saksasta. Tulisi nimittäin halvemmaksi sulkea Ruhrin alueen hiilikaivokset Saksassa ja maksaa kaikille työntekijöille täyttä palkkaa loppuelämän ajan kuin jatkaa kaivosten toimintaa. Kustannusvertailu perustuu kaivoksista saatavan hiilen polttamisen aiheuttamien haittojen hinnoitteluun. Näitä haittoja ovat ilman saastuminen, happosateet, hengityselinsairaudet, eurooppalaisten metsien vaurioituminen ja ilmastonmuutoksen kiihtyminen.