Taloudellinen, sosiaalinen ja ekologinen todellisuus ovat kestävässä kehityksessä toisiinsa lomittuneina. Läsnä on niin globaali kuin lokaalikin ulottuvuus. Ihmisen toiminnan rajat hahmottuvat luonnon määrittelemistä reunaehdoista käsin. Keskeistä on myös tulevien sukupolvien huomioiminen: Jos tarkasteluaikaväli on esimerkiksi lyhyehkö 1 000 vuotta eteenpäin, on aivan selvää, että pienikin uusiutumattoman luonnonvaran käyttö on kestämätöntä.Jos [...]
Elämme maailmassa, jossa päivittäiset valintamme ovat yhteydessä lähellä ja kaukana olevien ihmisten arkeen. Tämänpäiväisen toimintamme seuraukset ulottuvat lastemme ja lastenlastemme elämään aina seuraavalle vuosisadalle saakka. Inhottava tosia-asia on, että ne syyt, jotka pakottavat monet ihmiset jättämään kotinsa, voidaan liittää omaan länsimaiseen elämäntapaamme. Maailman suurimmat haasteet liittyvätkin nykyaikana ihmisten väliseen epätasa-arvoon [...]
Meneillään oleva talouskriisi on maailmanlaajuinen ilmiö, joka voidaan nähdä arvojen muuttumisen välttämättömänä seurauksena. Useat taloustieteilijät peräänkuuluttavatkin nyt taloutta, jonka tukipilarit ovat fossiilisten energian lähteiden sijasta uusiutuvissa energian lähteissä ja reiluissa kauppasuhteissa, mitkä eivät sisällä ihmisten hyväksikäyttöä ja alistamista. Rooman klubin isännöimässä konferenssissa todettiin lokuussa 2008, että- The financial crisis and [...]
Tässä kolmen kohdan ohjelma, joka takaa elämän kukoistamisen planeetallamme myös tulevina vuosisatoina. Kyse on ennen kaikkea poliittisista päätöksistä. Sitä tukee kansalaisten tahto. Tekniikka on jo olemassa.1. Energia- energiantuotanto uusiutuvien energian lähteiden varaan eli kivihiileen, kaasuun, öljyyn ja turpeeseen perustuvasta energiasta luovutaan- aurinkoenergian tuotantomahdollisuudet ovat nykytekniikalla massiiviset, sillä Saharan pinta-ala pystyy [...]
Onko tarpeemme oman auton omistaminen (lue: itsetehostus) vai mahdollisuus liikkua paikasta toiseen jouhevasti? Autoilun hyötyjä ja haittoja mietittäessä ainakin seuraavat asiat nousevat esiin ja aiheuttavat kuluja yksittäisille ihmisille ja koko yhteiskunnalle.· Pienhiukkaspäästöt· Hiilidioksidipäästöt· Metsien ja peltojen häviäminen· Melu· Ruuhkat· Onnettomuuksista aiheutuvat kulut· Saasteiden aiheuttamat ennenaikaiset kuolemat ja terveydenhoitokulut· Polttoaineiden aiheuttamat [...]
Saharassa oleva aurinkoenergiapotentiaali on niin suuri, että ottamalla käyttöön 1% Saharan pinta-alasta voidaan tuottaa yhtä paljon energiaa kuin kaikilla maailman voimaloilla yhteensä. Euroopan energian tarpeen pystyy tyydyttämään jo 0,3% Saharan pinta-alalla.Aurinkoenergiavoimalan tuottama sähkö olisi mahdollista siirtää Välimeren pohjaan laskettavan High-voltage direct-current (HVDC) kaapelin avulla Eurooppaan. Energiahävikki on 3% tuhannen kilometrin [...]
Työn verottaminen ei ehkä ole yhteiskunnallisesti viisain tapa kerätä tuloja valtiolle. Jos verotusta siirrettäisiin työn verottamisesta elämän kukoistamista pitkällä aikavälillä rajusti häiritsevään saastumisen ja luonnonvaroja tuhlailevan tuotannon ja kulutuksen verotukseen, saattaisi lopputulos olla kokonaisuuden kannalta nykyistä oleellisesti parempi. Palkkatyöläisen työmotivaatio parantuisi ja ihmisten, yhteiskunnan ja luonnon hyvinvointi otettaisiin tuotannossa ja [...]
Hyvinvointivaltioiden kansalaisten perususkomuksia ovat mm. seuraavat:1. Ihmiset ovat kaiken arvon lähde.2. Luonto on olemassa vain meitä ja meidän käyttöämme varten.3. Ensisijainen tarkoituksemme on tuottaa ja kuluttaa. Menestys perustuu materiaaliseen hyvinvointiin.4. Tuotannon on kasvettava ja kulutuksen lisäännyttävä jatkuvasti, sillä meillä on oikeus kasvavaan materiaaliseen elintasoon.Vaikka useimmat meistä eivät hyväksy näitä väitteitä [...]
Nykyaikaa leimaa se, että kaukanakin meistä asuvat ihmiset ja yhteiskunnat ovat yhä useammin osa elämänpiiriämme. Mutta koskevatko samat moraalinormit kaikkia ihmisiä? Olemmeko samalla tavalla vastuussa sukulaisistamme kuin maapallon toisella puolella asuvista ihmistä? Entä vastuumme eläimistä, kasveista ja elämää ylläpitävistä ekosysteemeistä? Millä eliölajilla on arvoa, kärpäsillä, hyttysillä, ampiaisilla vai ketuilla, vai [...]
18% kaikista kasvihuonekaasupäästöistä on yhteydessä lihan kulutukseen.Lihatuotannossa eläimet kärsivät erilaisista tilapäisistä ja jatkuvista kivuista, sillä eläimiä pidetään lajille ei-tyypillisissä olosuhteissa, joihin harva ihminen alistaisi oman koiransa tai kissansa, vaikka kesyyntyvinä eläiminä ne olisivat teuraseläimiä sopeutuvaisempia.Tietoinen kivun tuottaminen eläimelle vaatii erityistä lujuutta. Moraalisesti ryhdikkääksi vaihtoehdoksi taitaa jäädä vain eläinten hyvinvointiin sitoutuneilla [...]
Markkinoiden määrää korostava näkökulma poliittisten päätösten taustalla johtaa helposti materiaalisen hyvinvoinnin korostamiseen henkisen hyvinvoinnin kustannuksella.Materiakeskeisyys ja erityisesti sosiaalisten suhteiden laiminlyönti ihmisen arjessa tuo mukanaan arvojen epätasapainoa ja tarpeiden täyttymättömyyttä. Tämä saa ihmiset kärsimään riippuvuuksista, masentuneisuudesta, tyytymättömyydestä, ahdistuksesta, stressistä ja voimattomuuden tunteesta.Tämän lisäksi hyvinvointiamme uhkaavat maapallon elämää ylläpitävien ekosysteemien tuhoutuminen, ilmastonmuutoksen [...]
Kansainvälisen energiajärjestö IEA:n mukaan nykyinen maailman energiantuotanto on kestämättömällä pohjalla niin taloudellisesti, sosiaalisesti kuin ympäristönkin kannalta. Tarvitaan siirtyminen uusiutuvien luonnonvarojen avulla tuotettuun energiaan, sillä käytännössä lähes kaikki ilmastonmuutosta kiihdyttävät päästöt aiheutuvat fossiilisten polttoaineiden käytöstä.Ekotehokas tuotanto ei saastuta ympäristöä ja se kuluttaa vain vähän luonnonvaroja. Ekotehokkaat tuotteet on suunniteltu niin, että [...]
Tulojen kasvu ei enää tietyn vuosiansiomäärän jälkeen näytä lisäävän ihmisten tyytyväisyyttä elämään. Myöskään kuluttamiseen liittyvien valintamahdollisuuksien lisääntyminen ei näytä hyödyttävän ihmistä vaan päinvastoin aiheuttavan turhautuneisuutta.Bruttokansantuotteen kasvu 3-kertaiseksi 40 vuodessa ei ole lisännyt suomalaisten tyytyväisyyden tunnetta. Suomalaisten tyytyväisyys oli huipussaan vuonna 2004, mutta ei juurikaan korkeampi kuin vuonna 1966, vaikka bkt [...]
Climate Change Performance Index 2009:n mukaan Suomi, Ukraina ja Kiina ovat yhtä hyviä ilmastonmuutoksen vastaisessa toiminnassaan. Vuosi sitten Suomi sijoittui samassa listauksessa sijalle 36 kuten myös kaksi vuotta sitten. Nyt sijanumero on 46. Perää pitävät samat valtiot kuin vuosi sittenkin eli Saudi Arabia, Yhdysvallat, Kanada ja Australia. Kärkisija on myös [...]
Kestäväkehitys vastuuttaa jokaisen ihmisen, sillä yhteisen tulevaisuutemme haasteet koskettavat kaikkea elämää planeetallamme. Globalisoituneessa maailmassa ihmisen toiminnan seuraukset ulottuvat lähipiiriin ja kaukomaille. Haasteistamme huomionarvoisimmat ovat ihmisten välinen epätasa-arvo, elämää ylläpitävien ekosysteemien tuhoutuminen, ilmastonmuutos sekä taloudellisen järjestelmän ontuminen.Aito kehitys on kokonaisvaltaista henkistä ja materiaalista kehitystä, joka ei vaaranna tulevien sukupolvien hyvän elämän [...]
Nykyaikaa leimaa se, että kaukanakin meistä asuvat ihmiset ja yhteiskunnat ovat yhä useammin oleellinen osa eettistä elämänpiiriämme. Tämän vuoksi maailman ihmisten yhteinen tulevaisuus vaatii yhteisesti jaettua näkemystä siitä, millaisessa maailmassa haluamme elää tulevaisuudessa. Yhteisen vision määrittely ei onnistu ilman yksilön henkilökohtaista eettistä vastuuta elämästä maapallollamme.Henkisen kasvun keskeinen tekijä on ihmisen [...]
Kestävän kehityksen mukaisen yhteiskunnan toteutuminen edellyttää ihmisten henkisen pääoman hyödyntämistä laaja-alaisesti ilman elinkeinoelämän, ympäristönsuojelun ja sosiokulttuuristen näkökulmien vastakkainasetteluja. Henkinen pääoma syntyy ihmisen kasvusta, jonka edellytykset luo kasvatus ja opetus. Parhaimmillaan lopputuloksena on ihmisten ajattelun ja toiminnan muutos, joka edistää kestävää kehitystä aidosti. Muutoksen suuntaviivoja voivat olla seuraavat tällä hetkellä tiedossa [...]
Kestävän kehityksen mukainen ravinto on ympäristön kannalta positiivinen vaihtoehto, sen ravintoarvot ovat hyvät, se tulee tunnetulta alueelta ja lisäksi se auttaa vähentämään köyhyyttä. Tämä voi tarkoittaa paikallista, sesonkiin perustuvaa, luonnonmukaisesti tuotettua, kemikaalivapaata ja eettisesti tuotettua elintarviketta. Se saattaa myös olla geneettisesti muunneltua.Tarkemmin määriteltynä kestävän kehityksen mukaista ravintoa voidaan arvioida seuraavasti:Ekologinen [...]
Bruttokansantuote mittaa hyvinvointia materiaalisesta näkökulmasta käsin antaen signaalin, joka johtaa harhaan todellisen hyvinvoinnin tavoittelussa. Harha johtuu kahdesta asiasta.Ensinnäkin bruttokansantuote jättää mittaamisen ulkopuolelle monia sellaisia asioita, joita ihmiset tuottavat toisilleen ilmaiseksi. Näitä ovat esimerkiksi vanhuksien hyvinvoinnin tukeminen, lastenhoito, kodinhoito, siivoaminen, ruuanlaitto, vapaaehtoistyö järjestöissä ja yhdistyksissä ja kirkoissa. Bruttokansantuote määrittää kaiken tämän [...]
Jos tehdas tuottaa halpoja kankaita viereisen järven saastumisen ja tehtaassa työskentelevien ihmisten terveyden kustannuksella, sanomme, että tehtaan tuoma taloudellinen hyöty perustuu ekologisesti ja sosiaalisesti kestämättömälle tuotannolle.Samankaltaisessa asetelmassa elämme me kaikki, jotka mittaamme hyvinvointia pelkästään talouskasvun (bruttokansantuote) perusteella. Se ei anna kokonaisvaltaista kuvaa hyvinvoinnista, sillä se mittaa ainoastaan sitä kuinka rahaa [...]