Transitioning towards a sustainable and resilient society is an existential challenge. Fundamental thinking, value, attitude and behavioral changes are necessary for human survival. Unsustainability is connected to the failure of a global development paradigm. The failed paradigm is a social construction, a product of the human mind. This means that [...]
Tulevaisuuteen liittyviä kestävyyshaasteita ei kukaan ihminen tai valtio pysty ratkaisemaan yksin. Kuitenkin jokainen arkinen valintamme voi olla osa ratkaisua. Voin valita puoleni monta kertaa päivässä. Voin myös päättää teenkö viisaan valinnan vai tyydynkö älykkääseen ratkaisuun. Käytin tähän liittyvän huomattavan käytännönläheisen ja kantaaottavan puheenvuoron Resurssiviisas Lahti 2020 -tulevaisuusfoorumissa 6.5.2014. Seminaarin järjestivät [...]
Arvokkaaksi ihmiseksi itsensä kokeminen antaa merkityksen tälle hetkelle ja luo perustaa itseluottamukselle. Tämän vuoksi design-osaamisen keskiössä pitäisi olla juuri se, mikä saa ihmisen kokemaan itsensä entistä arvokkaammaksi ihmiseksi. Kysynkin, pitäisikö palvelumuotoilussa tähdätä kokonaisvaltaisesti siihen, että palvelukokemus estäisi parhaalla mahdollisella tavalla latteuden leviämistä ja syrjäyttäisi samalla kokemusta elämän tarkoituksettomuudesta? Väitän, että [...]
Energiaratkaisuihin kulminoituu yhteiskuntiemme kehitys. Pelkästään käytössämme olevat pilvipalvelut (kuten tämän tekstin lukeminen) kuluttavat sähköä enemmän kuin yksikään yksittäinen maailman maa (poislukien Kiina, USA, Japani, Intia ja Venäjä). Energiaintensiivistä elämänmuotoamme havainnollistaa se, että jos hyvinvointivaltion kansalaisen vaatima energia tuotettaisiin ihmisen lihasvoimalla, tarvittaisiin noin 150 energiaorjaa jokaisen kansalaisen energiansaantia varmistamaan 24/7. Energiasektorin [...]
Kuluttajakäyttäytymisen muutos kohden vastuullisempia tuotteita ja palveluja on käynnissä Suomessa. Altruistisen elämän orientaation merkitys voimistuu ja pelkän halvan hinnan merkitys kulutuspäätöksissä on entistä rajoittuneempaa. Tiedostavia kulutusvalintoja tekevät kansalaiset edustavat markkinoinnin näkökulmasta poikkeuksellisia mahdollisuuksia. Menestyvissä tuotteissa tai palveluissa onnistutaan yhdistämään useita eri arvonäkökulmia, mikä auttaa laajentamaan kohderyhmää. Moninkertainen hyöty toteutuu ihanteellisimmin [...]
Jos tavoittelemme pitkällä aikavälillä kestävää, ehtymätöntä ja elinvoimaista hyvinvointiyhteiskuntaa, tarvitsemme ajattelutavan muutosta. Muutoksen suuntaviivat on kiteytettävissä neljään teesiin seuraavasti: I TEESI Siirrytään vallitsevasta heikosta kestävyysajattelusta vahvaan kestävyysajatteluun määrittelemällä poliittiselle päätöksenteolle hierarkia: - Tärkeintä on elämän edellytysten turvaaminen, joka toteutuu luonnon ekosysteemien elinvoimaisuus varmistamalla - Toiseksi tärkeintä on tinkimätön ihmisarvon puolustaminen [...]
Olemme tottuneet hyvinvointiparadigmaan, jonka mukaan riittävästi on vähän enemmän - eli mikään ei riitä. Tästä seuraa myönteisten tunteiden laimentumista, kiirettä ja elämänhalun tukahtumista. Hyvinvointiparadigman muutosta tarvitaan myös seuraavista syistä: (a) Filosofinen tietämys osoittaa, että materiaalisten perustarpeiden tyydyttymisen jälkeen ihmisen onnellisuus on ennen kaikkea henkisen ja aineettoman pääoman varaan rakentuvaa. Rikastuttava [...]
Ihmisenä kasvaminen perustuu oppimisen avulla saavutettavaan toivoon paremmasta huomisesta. Kasvatuksen merkitys häviää, jollemme määrittele millaista yhteiskuntaa tai kulttuuria tavoittelemme. Antroposeenissa - ihmisen ajassa - inhimillisen kasvun ja oppimisen päämääräksi määrittyy sellainen sivistynyt ihminen, joka vaalii ihmiskunnan hyvän elämän mahdollisuuksia. Keskeistä on se, että huolehdimme elämänedellytyksistä ja ihmisoikeuksien toteutumisesta, jotta kulttuurimme [...]
Sähkön ja lämmön tuottaminen fossiilisilla energianlähteillä on tulevien sukupolvien näkökulmasta katsottuna rikos ihmiskuntaa vastaan. Seuraavat vuosikymmenet ovat ihmisen historian merkittävimmät. Ihmislajin selviytyminen kyseenalaistuu jos joudumme korvaamaan ihmisen työllä ja tekniikalla useita luonnon tähän asti ilmaiseksi tarjoamia ekosysteemipalveluja yhtä aikaa. Se vaatisi leijonan osan ihmistyövoimasta ja pääomasta. Haasteen mittakaava hahmottuu rappeutumassa [...]
Jos kädessäni olevan kännykän metallien alkulähteille mennään, löytyyköhän sieltä yhtä hyviä kaivoksia kuin Talvivaara Suomessa? Kännykkä sisältää 30 eri metallia - eniten kuparia (15% puhelimen kaikista materiaaleista). Muita metalleja ovat mm. tantaali, beriumi, kromi, nikkeli, sinkki, hopea, kulta, kadmium ja mangaani. Metalit ovat uusiutumattomia luonnonvaroja - niitä ei tule planeetallemme [...]
Kestävä kehitys on jännitteinen käsite, sillä se viittaa samaan aikaan pysyvyyteen ja muutokseen. Tavoitteena on sellainen elämäntapa ja kulttuuri, jossa tasavertaisuus voimistuu oikeudenmukaisen jakamisen ansiosta ja elämää ylläpitävät luonnon ekosysteemit säilyvät elinvoimaisina. Kestävän kehityksen sosiaalinen ulottuvuus on ihmisoikeusperustainen. Ihminen ymmärretään arvokkaaksi siksi, että on hän on syntynyt ihmiseksi - ei [...]
Oireisiin keskittyminen on lyhytnäköistä. Jos halutaan tavoitella talouden, ihmiskunnan ja planeettamme menestystä, pitää keskittyä voittamaan sairaus eikä ainoastaan hoitamaan sairauden oireita. Asperiini on vain tilapäinen apu silloin kun sairaus vaatii leikkaushoitoa. Sairautta on likainen energia. Tiedämme varmuudella, että ihmiskunnalla ei ole pitkällä aikavälillä mitään muuta vaihtoehtoa kuin siirtyä puhtaisiin energianlähteisiin. [...]
Society cannot be constructed on short-term economic requirements because overcoming of the planetary boundaries means, in the end, destruction of economy. Therefore there is a hierarchy between ecological, social and economic elements of culture which form a framework for sustainable human activity. Strong sustainability approach (ecosocial approach) is based on [...]
Lyhennelmä Helsingin seudun Kauppakamarin, Metropolian, Espoon kaupungin ja Leppävaaran Rotaryklubin 10.9.2013 järjestämässä "Kestävä talous ja hyvinvointiyhteiskunta" -seminaarissa pidetystä puheenvuorosta. Epätaloudellista taloutta torjumaan from Arto O. Salonen Maailman talousfoorumin mukaan merkittävin lähitulevaisuuden uhka on sosiaalinen, nimittäin ihmisten välisen eriarvoisuuden lisääntyminen. Kasvavat tuloerot ovat negatiivisessa yhteydessä hyvinvoinnin kannalta merkittäviin yhteiskunnallisiin tekijöihin kuten [...]
Myönteisestä tuntumasta tuli se juttu. Onnellisuuden saavuttamisen keinot joutuivat markkinaehtoistuneen arjen myötä kriittisen tarkastelun kohteeksi. Hyödykkeenä olemisen kokemus toi mitättömyyden tunnetta ja tukahdutti. Lopulta ihmisten arvojen ja asenteiden muutos henkisempään ja elämäkeskeisempään suuntaan muutti kulttuuria ja elämäntapoja. Elämän tarkoituksen tavoittelusta muodostui ihmisenä olemisen tärkein päämäärä. Yhä useampi meistä halusi löytää [...]
Rajallisen maapallon puitteissa toimittaessa yhteiskuntaa ei voi rakentaa ajallemme tyypillisten lyhytnäköisten talouden vaatimusten varaan, sillä se koituu loppujen lopuksi taloudenkin tuhoksi. On nähtävä pidemmälle ja laajemmalle. Uudenlaisen sivistyksen lähtökohtana on luonnon ekosysteemeiden, ihmisyhteisöjen ja talouden hierarkkinen suhde. Ekologiset, sosiaaliset ja taloudelliset hyvinvoinnin elementit eivät ole keskenään samanarvoisia. Systeemisen tarkastelun perusteella [...]
Aristoteleeläiset arvot hyvyys, kauneus ja totuus todentuvat tekoina monin eri tavoin siitä huolimatta, että niiden vastakohtien sävyttämä negatiivisuus on myös ilmeistä ympärillämme. Tulevaisuuteen katsottaessa suuri kysymys on kuinka rakentaa yhteiskuntia, joissa hyvyys, kauneus ja totuus voisivat olla entistä houkuttelevampia. Moraalimme kehittymisen kannalta oleellista on pyrkiä tekemään hyvyydestä, kauneudesta ja totuudesta [...]
Kaikkia ihmisiä yhdistää hyvän elämän tavoittelu. Hyvän elämän tavoitteluun tähtäävä ihmisen toiminta ja toiminnan jälki muodostaa kulttuurin. Siihen sisältyy tietyn yhteisön piirissä omaksuttu elämäntapa ja tapa hahmottaa maailma. Arvokkaina pidetyt asiat, ilmiöt tai elämän päämäärät määrittyvät maailmankuvan ja todellisuuden tulkinnan perusteella. Ne ovat kulttuurisidonnaisia käsityksiä siitä, mitä missäkin yhteisössä mielletään [...]
Käännetään maailmantalous kahdessakymmenessä vuodessa päästöttömään teknologiaan perustuvaksi ohjaamalla 5 prosenttia bruttokansantuotteesta puhtaaseen teknologiaan seuraavien kahden vuosikymmenen ajan. Tämä toteutuisi 80 euron hiiliverolla jokaista hiilidioksiditonnia kohden. Päätös tehtäisiin kaikkialla maailmassa yhtä aikaa, jolloin mikään maa ei saisi saastuttavaan teknologiaan perustuvaa etua. Vero kohdennettaisiin energiasektorille kivihiilen, öljyn, kaasun ja turpeen tuottajiin. Tällä [...]
Climate change is a man-made phenomenon. According to the analysis of 11 944 scientific papers (written by 29 083 authors and published in 1980 journals) there is a consensus on anthropogenic global warming. An overwhelming percentage - 97.2% based on self-ratings, 97.1% based on abstract ratings - endorses the scientific [...]