Suuntautuminen omasta pienestä piiristä rohkeasti ulospäin hyödyttää kaikkia. Millainen olisi Suomi ja käsityksemme suomalaisesta identiteetistä ilman seuraavia ulkomaisia vaikuttajia: - venäläinen Nikolai Sinebrychoff- norjalainen Hans Guzeit- skotlantilainen James Finlayson- sveitsiläinen Eduard Fazer- saksalainen Gustav Paulig- saksalainen Georg Franz StockmannSuomen kansallislaulun säveltäjäkään ei taida olla suomalaista alkuperää...
Tehokkuuden lisäämää tuottavuutta tavoiteltaessa ihmisyhteisöille tyypilliset tarpeet jäävät helposti huomiotta. Tuotannon tehokkuuteen liittyvät muutokset tulisi alistaa inhimillisille tarpeille, sillä muutoin ajaudutaan esimerkiksi vanhusten huollossa tilanteeseen, joka kiteytyy lauseessa "sinulla on se vaippa, ei sinun vessaan tarvitse päästä." Kiinnittämällä huomiota pelkästään tehokkuuteen, tulevat ohitetuiksi yhteiskunnassa tapahtuvat negatiiviset kehityskulut, kuten ihmisten välinen [...]
Tarvitsemme sosiaalista ja ekologista sivistystä enemmän kuin koskaan. Syinä tähän ovat eriarvoistumisen aiheuttama hyvinvoinnin rapautumisen uhka ja elämään kannattelevien ekosysteemeiden elinvoimaisuuden heikentyminen. Yhä selvempää on, että hyvinvointimme hahmottuu laaja-alaisesti ekologisena, sosiaalisena ja taloudellisena eheytenä.Kasvatus ja koulutus on vahva vastaus tähän haasteeseen. On tavoiteltava sitä, että meillä on entistä enemmän niitä [...]
Elämme murrosvaihetta. Yhteiskunnallinen muutos kohti kestävän kehityksen mukaista tietoisuusyhteiskuntaa on käynnissä. Tässä murroksessa materiakeskeinen hyvinvointikäsitys menettää merkitystään ja hyvinvointia tarkastellaan enenevissä määrin laaja-alaisesti huomioimalla ekologiset, sosiaaliset ja taloudelliset näkökohdat. Vakaa talous on yhteiskuntarauhan ja aineellisen hyvinvointimme vuoksi keskeistä. Sen edellytykset ovat kuitenkin kaventuneet ja kasvun tavoittaminen on entistä haastavampaa. Tietoisuusyhteiskuntaan [...]
Sustainable values don’t belong to a single part of the population. ASDA sustainability study shows that less than 2% of Britons claim that they don’t care about being green at all. A vast majority (70%) of Everyday Experts tell us they care, no matter what their gender, age, location or [...]
Finnish university students (n = 198) assessed their attitudes and achievements in implementation of sustainable development in their daily life. The data were collected using a theory-grounded semantic differential technique. A measurement instrument was created by balancing 36 variables of environmental, economic and social sustainability. As a result of logistic [...]
Tietoisuusyhteiskuntaan siirtyminen luotaa sivistyksen juurille ja samalla tasapainottaa markkinaehtoistunutta nykymenoa, jossa uhkana on ihmisten välineellistyminen. Suunnan määrittää ihmisen moraali. Moraalimme indikaattorina toimii kokonaisvaltaisesti se maailma, jonka jätämme tuleville sukupolville. Vaikeutena on tämän indikaattorin informaation tulkitseminen, sillä tulevaisuus on tällä hetkellä abstrakti ja toteutumaton. Vahvoja signaaleja on kuitenkin olemassa siitä, että [...]
Kestävän kehityksen tavoittelu haastaa ajattelemaan kriittisesti. Se edellyttää kykyä pohtia koko maailmaan vaikuttavia kysymyksiä monipuolisen informaation perusteella. Oleellista on omien käsitysten tarkistaminen ja valmius muuttaa niitä täydentyvän tiedon perusteella. Parhaimmillaan keskeneräisyyden sietäminen yhdistyy johdonmukaisen ajattelun luomaan perustaan.
Kivihiiltä käytettiin vuonna 2011 sähkön- ja lämmöntuotannon polttoaineena Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan lähes 28 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Kivihiilivarastot olivat noin 5,2 miljoonaa tonnia joulukuun lopussa 2011 eli 41 prosenttia suuremmat kuin vuotta aiemmin. Vesitilanteen paraneminen Ruotsissa ja Norjassa muutti sähkömarkkinoita Pohjoismaissa kesän alussa. Sähkön markkinahintaa kuvaava Nord Poolin Spotin [...]
Onnellisen planeetan indeksi (The Happy Planet Index, HPI) pyrkii kuvailemaan jaymmärtämään sosiaalista, ekologista ja taloudellista hyvinvointia sekä luomaan sille edellytyksiä. HPI huomioi (a) kansalaisen oman kokemuksen hyvinvoinnista, (b) mittauksen kohteena olevan maan eliniän odotteen ja (c) ekologisen jalanjäljen. Indeksi lasketaan kertomalla ihmisten itsensä arvioiman tyytyväisyyden pistemäärä keskimääräisellä eliniänodotteella ja jakamalla [...]
Materiakeskeisestä merkityskeskeiseen elämänmuotoon siirryttäessä kytkentä omaan henkilökohtaiseen arvoperustaan vahvistuu. Yksilökeskeisyyttä korostava kasvatuskulttuuri, jossa ihannoidaan yksin pärjäämistä, ei ole suosiollinen maaperä ihmisten väliseen terveeseen riippuvuuteen kasvamiselle. Ihmisten välisten yhteyksien rakentaminen on kuitenkin keskeinen tyytyväisyyttä arkeen tuottava tekijä. Saattaa olla, että tarvitsemme riippuvuutta toisistamme enemmän kuin sitä vapautta, minkä tavoitteeksemme lausumme, sillä [...]
Suuri osa ihmisistä arvostaa pohjimmiltaan reiluutta, luottamusta, elämän merkityksellisyyttä, ilman ehtoja rakastetuksi tulemista, luonnosta huolehtimista ja terveyttä. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että suuntaamme parhaimmat voimavaramme siten, että voisimme hankkia älykkäämmän puhelimen, tehokkaamman tietokoneen, suuremman asunnon ja viihdyttävämmän tauluteeveen.Arvojen ja käyttäytymisen välinen huikea kuilu ei voi olla vaikuttamatta tyytyväisyyteemme ja subjektiiviseen hyvinvoinnin [...]
The global economy could withstand widespread disruption from a natural disaster or attack by militants for a week. Events such as the 2010 volcanic ash cloud, Japan's earthquake and tsunami and Thailand's floods 2011, have showed that key sectors and businesses can be severely affected if disruption to production or [...]
Globaaliin aikaan liittyy paikallisesti ja kansainvälisesti toteutuvan oikeudenmukaisuuden samanaikaisuus, sillä globaalille ajalle on tyypillistä, että kuluttamiseen liittyvät todelliset kustannukset loitontuvat luonnon ekosysteemeitä ja meistä fyysisesti kaukana olevia ihmisyhteisöjä rasittamaan. Kolmannes suomalaisen kuluttajakansalaisen hiilidioksidipäästöistä syntyy maamme rajojen ulkopuolella, sillä Aasiasta on tullut tehdasalueemme.Esimerkiksi kaupoissamme myytävän Amazonin alueella kasvatetun pihvilihan tuotanto on [...]
"But there cannot be a real recovery, in my judgment, until the idea of lenders and the idea of productive borrowers are brought together again... Seldom in modern history has the gap between the two been so wide and so difficult to bridge. Unless we bend our wills and our [...]
Kokonaisvaltainen kestävän kehityksen mukainen arjenorientaatio ei ole mikään uusi ja ihmiskunnalle vieras ilmiö, sillä ekologisia, taloudellisia ja sosiaalisia intressejä yhdistävä kestävän kehityksen mukainen ihmisen ajattelu ja toiminta oli esimerkillisellä tavalla läsnä jo 1400-luvun islantilaisten lampaiden kasvattajien arjessa. He huomasivat – ehkä osittain saarivaltion rajallisuuden ansiosta – että ylilaiduntaminen johtaa nopeasti [...]
Olemme osa globaalin ajan markkinaehtoista kulttuuria, jossa ihminen helposti välineellistyy. Rakentava kriittisyys ja vallitsevan kulttuurin kyseenalaistaminen on tärkeää, mutta jos siitä seuraa lamaannuttavaa syyllisyyttä, ollaan sivuraiteilla. Ainakin kasvatustehtävissä olevilta edellytetään erityistä sensitiivisyyttä globaaleita kehityshaasteita tunnistettaessa ja niihin omanäköisiä ratkaisuja haettaessa. Oleellista on edistää vaikutuspiiriin kuuluvien ihmisten ja yhteisöjen lannistumattomuutta.
Commitment to Development Index asettaa 22 maailman rikkainta maata järjestykseen sen mukaan miten maat sitoutuvat köyhiä maita hyödyttävään politiikkaan. Arvioinnin kohteena on kehitysapu, kauppa, ihmisten liikkuvuus, ympäristöpolitiikka, turvallisuuspolitiikka ja tutkimus. Suomi sijoittuu näiden indikaattoreiden keskiarvon perusteella sijalle kuusi. Suomen heikkoutena on maahanmuuttopolitiikka, jossa Suomi jää sijalle 17/22. Roodman, D. (2011). [...]
Kestävän kehityksen tarkastelussa on ollut tyypillistä rajoittuminen(a) materiaaliseen talouden näkökulmaan, (b) luonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemeiden elinvoimaisuutta vaalivaan ekologiseen näkökulmaan tai (c) ihmisyhteisöihin ja organisaatioihin liittyvään sosiaaliseen näkökulmaan. Kestävyysajattelun keskeinen voima väistyy jos tarkastelu on talouskeskeistä, luontokeskeistä tai ihmiskeskeistä. Vain yhden asian huomioiminen kerrallaan johtaa helposti virhearviointeihin ja todellisuuden pelkistämiseen. Ilman [...]
Kestävävyysajattelun saattaminen toiminnaksi edellyttää tulevien sukupolvien ihmisten asemaan asettumista:-> Miten meidän tulisi toimia, jotta tulevilla sukupolvilla olisi yhtä hyvät tai paremmat toimintaedellytykset kuin meillä?