Pelkästään hintaan perustuva kilpailutus, joka johtaa esimerkiksi päiväkodin perunoiden toimittamiseen ulkomailta eikä lähiviljelijän pellolta, on väistämättä jäämässä historiaan:(a) Kuluttajien tietoisuuden lisääntyessä kestävän kehityksen vastaisesti toimivien yritysten kilpailuetu murtuu (Goleman 2009, 176).(b) ”We might be moving rapidly into a situation in which firms that neglect environmental goals actually lose out in [...]

Tällä viikolla julkistettu EU:n yritysten yhteiskuntavastuustrategia 2011-2014 pyrkii edistämään ekologisen ja sosiaalisen vastuun huomioimista elinkeinoelämässä. Lisääntyvä kuluttajien tietoisuus ja globaalin ajan tuoma maapallon kylämäisyys johtaa siihen, että tulevaisuuden menestyjiä ovat ne yritykset, joiden koko tuotantoketju on ekologisesti ja sosiaalisesti kestävä ja läpinäkyvä. Huomiota herättävää on, että edelleenkään vuonna 2011 yksikään [...]

Ihmisen jälkeä tällä planetaalla kutsutaan kulttuuriksi. Se on luonteeltaan henkistä tai aineellista eli joko softaa tai hardwarea. Tietoon perustuva ihmisen jälki edustaa aineetonta henkistä pääomaa, kuten suunnittelutyötä tai säveltämistä. Materiaan perustuvaa ihmisen jälkeä puolestaan edustavat esimerkiksi rakennukset, laitteet ja tavarat. Käytännössä ihmisen aikaansaannoksissa usein yhdistyy henkinen ja materiaalinen ulottuvuus.Ihminen on [...]

Painopisteen siirtäminen kohti paikallisesti tuotettua kasvisperäistä luomuruokaa on ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kehitystä:(a) Turvaa ravinnon riittävyyden 9-10 miljardille ihmiselle pitkällä aikavälillä (kolmannes peltopinta-alasta on käytössä teuraseläinten rehun tuottamiseksi) (b) Edistää terveyttä(c) Turvaa luonnon monimuotoisuutta ja hidastaa ilmastonmuutosta (paikallisesti tuotettua kasvisluomuruokaa suosimalla voidaan pienentää 40 prosenttia kansalaisten ruokaan liittyvää ekologista [...]

Teollisuusmaiden materiaalinen hyvinvointi perustuu huomattavalta osin siihen kilpailuetuun, joka syntyy ulkoistettaessa kustannukset maaperään, ilmakehään ja köyhien maiden kansalaisten maksettaviksi. Esimerkiksi suomalaiseen kulutukseen liittyvät päästöt syntyvät merkittävässä määrin maamme rajojen ulkopuolella, sillä Aasiasta on tullut tehtaamme. Ruoankin suhteen suosimme tuontia: maatalous kuluttaa 70 % maapallomme vesivaroista ja virtuaalivettä tulee kuin huomaamatta [...]

Läpimaterialisoitunut arkemme johtaa helposti ohjaamaan energiaa kohtuuttoman paljon materiaalisten asioiden tavoittaseksi. Tyytyväisyyttä tavoitellaan materiaalisten asioiden avulla. Vahva evidenssi osoittaa kuitenkin, että perustarpeiden tyydyttymisen jälkeen materiaalisten asioiden merkitys on huomattavan vähäinen. Oleellista on:(a) Elämä itsessään. Elämän vaaliminen ja elämän edellytysten lisääminen. Terveys ja turvallisuus.(b) Onnistuminen työssä. Kokemus siitä, että pystyy muuttamaan [...]

Social change from local community life towards current individualised global age has been very quick. Contemporary global age means that the life on the planet Earth is not a collection of separate phenomenon and things but a system where everything is connected with each other. Politics tends to be local [...]

Living in areas with high levels of traffic pollution can reduce people's performance in cognitive tests. If black carbon levels doubled in one area compared to another, the effect on the cognitive functions of people from that area were equivalent to ageing by nearly two years. Air pollution has also [...]

Kun jokin kasvaa, se tulee suuremmaksi eli talouden kasvaessa talous tulee suuremmaksi, mutta:a) Mikä tarkasti ottaen kasvaa talouden kasvaessa?b) Kuinka suuri se on nyt?c) Kuinka suureksi sen on mahdollista kasvaa?d) Kuinka suuri sen pitäisi olla?Varsinkin kaksi jälkimmäistä kysymystä yleensä ohitetaan. Suljetulle systeemille - jota planeettamme edustaa - on tyypillistä omavaraisuus. [...]

Viihde-elektroniikan kestävän kehityksen mukaisuutta häiritsee ekologisen kestävyyden osalta tuotteiden nopea uusimistahti. Sosiaalisen kestävyyden häiriötekijä on tuotteiden valmistukseen liittyvät ihmisen arvokkuutta vastaan sotivat käytännöt, kuten epäinhimilliset työolosuhteet.Elektroniikan kuten kännyköiden, tietokoneiden, mp3-soittimien ja pelikonsoleiden valmistuksessa syntyneiden kasvihuonekaasujen määrä on keskimäärin yhtä suuri tai suurempi kuin näiden laitteiden käytöstä syntyneiden päästöjen määrä. Viihde-elekroniikan [...]

A citizen who stops shopping once her/his needs have been met poses danger for the consumer economy?

Inhimillinen hyvinvointi etenkin pohjoisella pallonpuoliskolla kiteytyy energian saannin ympärille. Kestävän kehityksen kannalta energiaratkaisujen kestävyys on ehkä kaikkein oleellisin kehitystavoite. Tästä huolimatta saastuttavimpien energianlähteiden käyttö jatkaa vahvaa kasvuaan Suomessa. Vuoden 2010 aikana hiilen käyttö sähkön ja energian lähteenä lisääntyi 25%. Turpeen käyttö lisääntyi 31%.Tilastokeskus (2011). Sähkön ja lämmön tuotanto 2010. Luettavissa [...]

Human behaviour such as consumption decisions can be assessed by their consequences on global and local level. Actions that limit the opportunities and capability of human beings are harmful. They might, for instance, limit diverce life, increase land desertification or border freedom. Useful actions expand people´s opportunities and increase well-being. [...]

Velka on mahdollistanut huikealla tavalla esimerkiksi luonnonvarojen hyödyntämisen ja talouden kasvamisen. Velan ideaan sisältyy ajatus tulevaisuuden lainaamisesta tähän hetkeen. Siinä mielessä kyse on erityisestä vastuusta tulevia sukupolvia kohtaan. Vastuulle on tyypillistä hälventyä jos se kohdistuu hamaan tulevaisuuteen. Miljardien eurojen toteutuneet, mutta kirjaamattomat luottotappiot siellä ja täällä ovat esimerkkejä velkaongelman leviämisestä [...]

Globaali aika haastaa eettisyytemme. Yksilöt eivät ole irrallaan yhteisöistä ja vaikka politiikka on paikallista, sen seuraukset ovat globaaleita. Huomattavan osuvasti nykyajan haastetta kuvaa jo antiikista tuttu platonilainen havainto, jonka mukaan yksilön näkökulmasta tarkasteltuna on viisasta on turvautua oikeudenmukaisuutta ylläpitäviin ja edistäviin ratkaisuihin päivittäisissä valinnoissamme elleivät voimat riitä parhaaseen ja röyhkeimpään [...]

Sosiaalisen kestävyyden perusta on vuoden 1948 yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus. Sosiaalisessa kestävyydessä on kyse globalisoituneessa maailmassamme yhteisesti jaetuista arvoista, ihmisoikeuksien kunnioittamisesta ja ihmisarvon korostamisesta, yhteenkuuluvuudesta, kansalaisia osallistavasta hallintotavasta ja kehityksen tuomien hyötyjen jakamisesta tasapuolisesti kaikkien maiden ja kansalaisten kesken.Sosiaalinen kestävyys ilmenee inhimillisenä pääomana tai sen puuttumisena. Sen lisääminen vaatii huomion kiinnittämistä [...]

Yksilökeskeinen massakulutus muodostaa merkittävän ekologisen, sosiaalisen ja taloudellisenkin kestävyyden uhan etenkin pitkällä aikavälillä. Jos luonnon elinvoima hiipuu myös talouden perusta luhistuu. Siitä huolimatta massakulusta pidetään kehitykseen kuuluvana ja toivottava asiana, joka edistää aktiivisesti talouskasvua. Talouden kasvun tavoittelemisesta on tullut itseisarvoista, sillä vain harvoin pyritään määrittelemään kuinka paljon on tarpeeksi tai [...]

Maataloustuotantoa on ensisijaisesti pyritty kasvattamaan kehittämällä tehokkaampia kemiallisia lannoitteita ja kasvinsuojeluaineita. Yhä vahvempaa näyttöä on siitä, että toimintatapa ei ole pitkällä aikavälillä kestävää.Luonnonmukaisesti tuotettujen elintarvikkeiden ravintoarvot eivät ole juurikaan parempia kuin tehomaataloustuotteiden ravintoarvot. Sen sijaan muita etuja on huomattavasti. Tehomaataloudelle tyypilliset maanviljelyskemikaalit ja keinolannoitteet häiritsevät maaperässä, järvissä, joissa ja kosteikoissa [...]

Kestävän kehityksen mukaiseen yhteiskuntaan siirtyminen edellyttää ajattelua ja toimintaa läpäisevää sosiaalista muutosta, joka johtaa vallitsevan kulttuurin uudelleen muotoutumiseen. Keskeistä on:(a) Hyvinvointikäsitys- painopisteen siirtyminen materiaalisesta tulojen maksimointiin keskittyvästä hyvinvointiajattelusta ihmisten välisten yhteyksien luomiseen(b) Talous- vahvojen paikallistalouksien syntyminen globaalitalouden rinnalle(c) Suhde materiaan- materian kierron varmistaminen siten, että jätteitä ei ole - on [...]

Modernia yhteiskuntaa luonnehtivat - tiedostavat ja joustavat autenttiset yhteisöt, - rutiineiden kyseenalaistaminen ja luovuus, - mukautuminen ja kyky reagoida muuttuviin tarpeisiin.